Antibiootteja sinilevistä

Bakteerien kasvava vastustuskyky antibiooteille on saanut tutkijat liikkeelle superbakteereille vastustuskykyisten antibioottien löytämiseksi. 

Kanadassa on löydetty lukuisia lupaavia levälajeja antibioottien tuottamiseen. Levätutkijoiden mukaan mikrolevät on uusi mahdollisuus antibiooteille resistenttien bakteerikantojen nujertamisessa. Mikrolevät ovat osoittaneet vastustuskykyä monille bakteereille. 

Ne voivat vaikuttaa syanobakteerien eli sinilevien ja yksisoluisten, aitotumaisten levien antibakteeriseen toimintaan. Mikrolevät voivat lisäksi sopeutua moniin ympäristön muutoksiin, kuten lämpötilan, valon, ph:n, suolaisuuden ja ravinteiden määrän muutoksiin.

Mikrolevät tuottavat yhdisteitä, jotka voivat eliminoida ihmistä sairastuttavia bakteereja. Sopivass ympäristössä ne tuottavat suuria määriä antibioottisia yhdisteitä. Mikroleviä on kaikkialla: järvissä, lammissa ja jopa uima-altaissa. 

Jenni Frilander: Sinilevät voivat nujertaa superbakteerit Yle Tiede 26.6.2015

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava

Asiasta kirjoitti Phycologia-julkaisu

Aiheesta lisää 

WHO: Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit vakava uhka ihmiskunnalle
Tutkijat uskovat löytäneensä mullistavan antibiootin – oli kaivettuna maahan takapihalle
Tanskan sioille syötetään antibiootteja - kasvattajat saavat sairaalabakteerin
Turistiripulin antibioottihoito auttaa superbakteereja leviämään
Levät hohtavat öistä valoa Ahvenanmaan saaristossa
Levät lämmittävät kerrostaloa Hampurissa - jämät voi myös syödä - video
Muutaman vuoden päästä autoon tankataan levälöpöä
Levä on mainettaan parempi
Mikroleväenergiaa kokeillaan jo lentokoneissa  

Loinen muuttaa luonnettamme

Puolet ihmisistä kantaa aivoissaan loista, joka muokkaa mieltämme ja käyttäytymistämme kirjoittaa tiedetoimittaja Risto Isomäki.

Todennäköisesti noin yksi kolmasosa kaikista skitsofrenioista on toksoplasmaloisien aiheuttamia. Ne saattavat aiheuttaa myös autismia ja laukaista osan vakavista masennuksista ja kaksivaiheisista mielialahäiriöistä.

Tartuttajia ovat Duodecimin terveyskirjaston mukan huonosti kypsennetty sian, naudan ja lampaanliha sekä kissan ulosteet. Kissan ulosteesta ihmisen pitää saada se suun kautta ja ulosteen pitää olla yli vuorokauden vanhaa. toksoplasmainfektio näyttäisi myös lisäävän taipumusta vakavaan riskinottoon (sekä miehillä että naisilla) ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen (miehillä).

Toxoplasma gondii parasiitti muuttaa rotat ja hiiret kissalle ystävällisiksi. Se pystyy juuri tästä syystä vaikuttamaan niin voimakkaasti myös ihmisten käyttäytymiseen: isot kissapedot olivat miljoonien vuosien ajan ihmistä edeltäneiden lajien vaarallisimmat saalistajat. Se teki ihmisestä pelottoman ja helpomman saaliin pedolle.

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava.

Risto Isomäki, Puolet maailman ihmisistä kantaa aivoissaan loista, joka muokkaa mieltämme ja käyttäytymistämme  HS 24.6.2015

Judith Hooper, A New Germ Theory The Atlantic Monthly; February 1999;

http://www.psychegames.com/Autism-infections.htm

Suolisto ja mielenterveys

Suolistobakteerit vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja mielenterveyteen. On jopa todettu, että suolistossa on ihmisen toiset aivot.

Suolistossa on enemmän neuroneita kuin ihmisen ääreishermostossa ja selkäytimessä. Se tuotettaa samoja välittäjäaineita kuin aivoissakin, mm. serotoniinia ja dopamiinia.

Suoliston bakteerikannalla on todettu vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin - bakteerit saattavat vaikuttaa suoliston välittäjäaineiden tuotantoon ja sitä kautta suolen hermoston toimintaan.

Suolistosairaudet ovat yhteydessä neurologisiin tiloihin kuten autismiin, Aspergeriin ja Alzheimerin tautiin. Muun muassa Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan tätä.

Ruokavaliolla ja probiaateilla voidaan vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen. Eli vatsan kautta käy tie terveeseen elämään.

Aiheesta lisää

• Neuronini Suolisto ja mielenterveys
• Täällä Ylen uutinen aiheesta
• Gulia Enders (2015) Suoliston Salaisuus. Otava

Vatsan kautta hyvään oloon

Perimäämme vaikuttaa geeniemme lisäksi ympäristön vaikutus, johon kuuluu myös suolistomme bakteereit. Mikrobiomimme kertoo mitä olemme suuhumme pistäneet, yltäkylläissydestämme, nälästämme tai mitä olemme sairastaneet.

Ruoasta saamme energiaa ja rakennusaineita soluille. Ruuan sulatus tarvitsee myös energiaa. Ihminen auttaa ruoan sulatusta monella tavoin. Ruokaa voidaan kypsentää lämmöllä, mutta myös hapattamalla, jolloin hyödnnämme mikrobiomia ulkoisesti. Mutta myös sisäisesti suolistomme on valjastanut avukseen mikrobiomin.

Ruoka matkaa kehossamme yhdeksän metriä. Matkalla vatsassa on hermosoluja yhtä paljon kuin kissan aivoissa. Ne toimivat tehtävässään itsenäisesti. Vaikka suolisto kuluu äärihermostoon, sen ei tarvitse pyytää ohjeita aivoilta.

Vatsan hermosto kehittyi jo ennen aivoja yli 500 miljoonaa vuotta sitten. Suoliston toiseen päähän kehittyivät aivot ja lisääntymiselimet vastakkaiseen päähän.

Suolisto tarjoaakin ikkunan aivojen kehitykseen, totesi tiedeviikolla John Huss Akronin yliopistosta Ohiosta. Aivot ja vatsa tuottavat samoja hormoneja, kuten dopamiinia ja serotoniinia. Aivoissa nämä toimivat nautinnon ja hyvänolon tunteiden välittäjinä, vaikka vatsassa tehtävät ovat erilaiset.

Suoliston hermosignaalit vaikuttavat mielialaan. Vatsan kautta on mahdollista helpottaa masennusta. Siksi ylilihavuus on niin yleistä lännessä. Vatsan kautta kulkee myös tie läheistemme sydämmeen.

Timo Paukku  Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämääHelsingin Sanomat Tiede 25.3.2015

Gulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava

Mikrobimi erottaa identtiset kaksoset

Suurin osa suolistomme mikrobiomista koostuu Bacteroides-suvun bakteereista. Jokaisella mistä on oma erityinen bakteeristomme.


Suolistossamme elää yli kilo bakteereja. Niitä on 10–100 biljoonaa, eli yli 10 kertaa enemmän kuin meillä on kehossamme soluja. Bakteereissa on arviolta 10 miljoonaa erilaista geeniä, kun ihmisellä niitö on noin 23 000.

Suolistomme elimiä ohjaa noin 500 miljoonaa hermosolua. Gulia Endersin mukaan vatsassamme elää "toinen minä". "Bakteerien ja hermosolujen määrät pistävät kysymään, kuka on oikeastaan isäntä tässä kehossa, jota minäksi kutsutaan", toteaa Nada Gligorov Icahnin lääketieteellisestä korkeakoulusta New Yorkissa.

Yhdysvaltain tiedeviikolla helmikuussa 2015 San Josessa Kaliforniassa aiheena olivat mikrokosmos ihmisen sisällä  ja sen vaikutukset. "Jokaisen ihmisen oma mikrobiomi on erityinen, kuin sormenjälki",  toteaa San Josessa mikrobiologi Claire Fraser Marylandin perimäinstituutista. Myöskään identtisillä kaksosilla mikrobiomi ei ole sama.

Timo Paukku  Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämääHelsingin Sanomat Tiede 25.3.2015

Gulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava

Suoliston mikrobiomi terveytemme voimanlähteenä

Terveytemme perusta nykytiedon valossa on suolistossamme. Esimerkiksi lactobacillus bulgaricus edistää koko kehomme hyvinvointia.

Bakteerit ovat aina seuranamme aina syntymästämme lähtien. Saamme ne äitimme synnytyskanavasta. Niitä kertyy miljoonittain ympäristöstämme ihollemme, mutta valtaosa jää rouan mukana sisällemme.

Luis Pasteur löysi bakteerit, ja piti niitä syynä tauteihin. Aiemmin bakteereista haluttiin päästä eroon. Nyt kuitenkin on huomattu, että tarvitsemme niitä, eikä kannata pyrkiä eroon, sillä tarvitsemme itseasiassa enemmän bakteerilajeja, kuin meillä nykyisin on.

Suoliston mikrobiomi sulattaa ruuan ja estää myrkytykset ja huolehtii elimistömme immuunipuolustuksesta.  Vasta nyt bakteerit on löydetty terveytemme voimanlähteenä.

Timo Paukku  Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
Helsingin Sanomat Tiede 25.3.2015

Gulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava

Lisää bakteereita leipään?

Puuttuuko keliakiapotilaiden suolistosta jokin bakteeri? Vai voisiko kyseessä olla bakteeripuutos leipien tuotannossa?
Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä gluteeni tulehduttaa ohutsuolen ja surkastuttaa siitä ravinnon imeytymisessä tarvittavia värekarvoja. Jos ruoka pidetään gluteenittomana, suolen vaurio voi korjautua.

Gluteeni hajoaa hyvin huonosti; tiettävästi ainoita entsyymejä, jotka pystyvät sitä pilkkomaan, ovat bakteerien tuottamat prolylendopeptidaasit.

Esimerkiksi useat maitohappobakteerit pilkkovat viljojen gluteenia ja voisivat tehdä niin leivässäkin, jos olisivat läsnä. Nykyään leipää kuitenkin valmistetaan hiivalla ja taikinaan vieläpä lisätään gluteenia, koska se antaa rakennetta ryhdistävää sitkoa. Italialaiset tutkijat ovat osoittaneet, että jos vehnäleipä hapatetaan maitohappobakteereilla, gluteeni pilkkoutuu kokonaan ja leivästä tulee keliakiapotilaille sopivaa.

Olisiko aika palata leivänteossa maitohappobakteereita sisältävän juuren käyttöön hiivan sijasta?

Leipomoteollisuudelle tarjoutuu tässä oiva mahdollisuus terveysvaikutteisten haitek-leipien kehittämiseen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu

Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla

Lähes kaikki elimistömme serotoniinista valmistetaan suolistossa. Serotiinilla on vaikutus mielenterveyteen ja autistisiin oireisiin. Myös immuunipuolustuksemme sijaitsee suurimmilta osin suolistossa.

Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla lapsen ensimmäisinä vuosina. Olennaisia tekijöitä tässä ovat alatiesynnytys, jolloin lapsi saa äitinsä emättimestä ensimmäisen suojaavan maitohappobakteeripeitteen iholleen, sekä imetys, joka vahvistaa lapsen suolistoflooraa.

Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen immuunipuolustusta kehittävät bakteerit, joita lapsi saa kaikesta mitä suuhunsa laittaa. Liian steriilissä ympäristössä elävien länsimaisten ihmisten suolistofloora ei ole iskukunnossa. Valmisruoka on steriiliä eikä anna bakteeritäydennystä siten kuin kotiruoka. Mikrossa sitten tapetaan loputkin.

Mikrobit osallistuvat ruoan sulamattomien ainesosien pilkkomiseen, valmistavat meille vitamiineja ja muita ravinteita ja hävittävät myrkkyjä. Antibioottien käyttö kehittää vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja antibiootit tappavat hyödyllisenkin suolistoflooran. Rasvaton ruokavalio lisää elimistön omaa rasvantuottoa, joka kasvattaa rasvakerrosta ja kolesterolia sisäelimistömme ympärille. Nykyinen elintapa aiheuttaa allergioita. Kaikkia loisia ei tarvitse tappaa, sillä niistyä voi olla hyötyä meille.

Varsinkaan ne ihmiset, joiden maksan toiminnassa on ongelmia, eivät pysty enää kovin hyvin neutraloimaan huonojen bakteerien haitallisia aineita ja tuntevat sen joskus myös nahoissaan. Bakteerimyrkyillä on erilaisia vaikutuksia väsymyksestä vapinaan ja koomaan asti.

Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus, Otava, Keuruu

Teltassa teini-ikäiseksi

David eli teltassa toistakymmentä vuotta. Koska sopivaa luovuttajaa ei sinä aikana löytynyt, pojan vanhemmat antoivat vuonna 1984 luvan tehdä siirron Katherinelta yhteensopimattomuusongelsuolistmasta huolimatta. Luuydin siirrettiin infuusiona teltassa olevan Davidin suoneen.

Parin kuukauden ajan toivottiin, että hän olisi parantunut ja ollut valmis jättämään kuplan.

David kuitenkin sairastui ensimmäistä kertaa elämässään ripuliin, kuumeeseen ja suoliston verenvuotoon. Hänet jouduttiin ottamaan kuplasta ulos hoitotoimia varten. Kahden viikon kuluttua hän kuoli oireet tuottaneeseen Burkittin lymfoomaan, jonka aiheuttaja Epstein-Barrin virus oli päässyt elimistöön luuydinsiirteen mukana.

David Vetterin tarina osoittaa, että ihminen pystyy kyllä elämään ja kasvamaan ilman mikrobeja mutta vain, jolleivät mikrobit pääse jossain vaiheessa yllättämään.

Steriiliydestä meillä jokaisella on kokemusta kohdussaoloajaltamme, mutta useimmilla syntymän jälkeinen mikrobialtistus on nopeasti kouluttanut immuunijärjestelmän pitämään bakteerit ja virukset siellä, minne ne kuuluvat.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu

Mikrobiton voi elää vain kuplassa

Steriilinäkin pystyy elämään, mutta ei helposti. 

Texasilaiset vanhemmat saivat terveen tyttären jälkeen pojan, joka kuoli seitsemän kuukauden iässä vaikeaan yhdistyneeseen immuunipuutokseen. Elimistön puolustussolujen ja vasta-aineiden toiminta oli geenivirheiden takia vakavasti häiriintynyt.

Lääkärit varoittivat, että 50 prosentin todennäköisyydellä myös heidän seuraavalla lapsellaan olisi sama sairaus. Jottei poika kuolisi, he valmistautuivat eristämään vastasyntyneen ja antamaan hänelle jonkin ajan kuluttua luuydinsiirron. Siitä hän saisi terveen immuunijärjestelmän ja voisi päästä normaaliin maailmaan.

Poika syntyi 1971. Hänet siirrettiin suoraan äidin kohdusta kymmenessä sekunnissa steriiliin muovitelttaan. Toimenpide osoittautui tarpeelliseksi, sillä myös hänellä oli samat geenivirheet kuin hänen menehtyneellä isoveljellään.

David kastettiin teltan sisällä steriloidulla kastevedellä. Kaikki kuplaan annetut ruoat, vaatteet ja tavarat steriloitiin, niin ettei niissä ollut eläviä mikrobeja.

Lääkärit olivat toivoneet, että Davidille olisi voitu antaa luuydinsiirto hänen sisareltaan, mutta tämän kudostyyppi osoittautui vääräksi. Siispä lapsi jäi asumaan kuplaansa odottamaan sopivaa luovuttajaa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu

Miten tapahtuu ulosteensiirto?

Ulosteensiirron periaate on yksinkertainen. 

Ensin potilaan Clostridium difficile -infektio hoidetaan oireettomaksi antibiootilla, ja sen jälkeen paksusuolen alkupäähän annetaan tähystimen kautta desilitran verran uloste-vesiseosta. Siirrettävä uloste saadaan samassa taloudessa asuvalta ihmiseltä tai lähisukulaiselta. Ennen siirtoa testataan, ettei ulosteessa ole tauteja aiheuttavia bakteereita tai viruksia.

Ulosteensiirron tehosta ei ole vertailevia tutkimuksia, mutta tapausselostusten mukaan teho on ollut hämmästyttävän hyvä. Yli 90 prosenttia Clostridium difficile -potilaista on parantunut. Antibiooteilla tiedetään saatavan paranemaan vain runsaat 50 prosenttia.

Tiettävästi Suomen ensimmäinen ulosteensiirto tehtiin Mikkelin keskussairaalassa ylilääkäri Niilo Härkösen aloitteesta. Nyttemmin useat sairaalat ovat ottaneet ulosteensiirron vaikeiden, toistuvien Clostridium difficile -infektioiden hoitovaihtoehdoksi.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu

Probiootteja hoitoon ja terveyteen

Aikuisella ihmisellä on suolistossaan 100 000 miljardia (10 potenssiin 14) mikrobisolua eli kymmenisen kertaa enemmän kuin koko kehossa on omia soluja. 

Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on mikrobisoluja 100-1 000 miljardia (10 potenssiin 11-10 potenssiin 12). Lajeista valtaosaa ei vielä tunneta. Esimerkiksi happea karttavia on vaikea tutkia viljelemällä.

Yhtä hyödyllisten bakteerien ryhmää, probiootteja, on tutkittu paljon. On ilmeistä, että niillä on runsaasti myönteisiä vaikutuksia. Vakuuttavimmat tutkimukset on tehty maitohappobakteereilla lasten allergian, hengitystieinfektioiden ja antibioottiripulin ehkäisyssä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten muut ihmiset hyötyvät probiooteista tai esimerkiksi millaisia probiootteja terveen ihmisen kannattaisi syödä ja miten usein.

Antibiootit tappavat  tautibakteerien lisäksi elimistön hyödyllistä bakteeristoa. Monessa tapauksessa tauti paranisi ilman antibioottiakin. Suomessakin voisi toimia hyvin Hollannin käytäntö, että lääkäri lievissä tapauksissa arvioi hoidontarpeen uudestaan päivää tai paria ensi käynnin jälkeen, ennen kuin kirjoittaa antibioottireseptin.

Ehkä tulevaisuudessa - kunhan ihmisen bakteeristo on opittu tuntemaan kunnolla - antibioottihoidon nujertama hyödyllinen bakteeristo uusitaan rutiininomaisesti.  Ympit saataisiin esimerkiksi tabletteina suolistoon ja suihkeina muille limakalvoille.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009

Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu

Bakteerihoidot yleistyvät

Suoliston bakteeristo on määrässään ja monipuolisuudessaan massiivinen ja tuottaa satoja erilaisia biologisesti aktiivisia aineita. Lukuisat tekijät siis vaikuttavat siihen, kuinka tärkeä jokin tietty bakteeri on terveydelle.

Tulevaisuudessa bakteeristomme puutteita korjattaneen räätälöidyillä bakteerihoidoilla. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän pitää kuitenkin perehtyä nykyistä syvällisemmin normaalin bakteeriston koostumukseen ja toimintaan.

Elämmekin nyt vähintään yhtä mielenkiintoista aikaa kuin 1800-luvun lopulla, kun bakteerit keksittiin, tai 1940-luvulla, kun antibiootit otettiin käyttöön. On helppo ennustaa, että 2010-luvusta tulee mikrobiologian vuosikymmen.

Pentti Huovinen on kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori. Hän sai viime vuonna Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen myöntämän arvostetun Award of Excellence -palkinnon sekä lastenkirjasta Heippa - Täällä bakteeri! tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009 

Munuaiskivet ja tulehdus kuriin

Yksittäisten bakteerilajienkin hyödyistä tiedetään jo jotain. Esimerkiksi Oxalobacter formigenes pilkkoo suolistossa oksalaattia ja niukentaa näin sen määrää elimistössä ja virtsassa, mikä taas vähentää munuaiskivien syntyä. 

Arvovaltaisella munuaistutkijoiden foorumilla on jopa ehdotettu tämän bakteerin antamista potilaille, joille toistuvasti muodostuu munuaiskiviä.

Ranskalaistutkijat ovat puolestaan havainneet, että suolistobakteeri Faecalibacterium prausnitzii rauhoittaa elimistön puolustusjärjestelmää. He arvelevat, että bakteerin puute lisää taipumusta tulehduksellisiin suolistosairauksiin, kuten Crohnin tautiin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009

Bakteeristo saattaa altistaa lihavuudelle

Ehkä osalla meistä bakteeristo on muita epäterveellisempi jo alun alkaen. Vääränlainen bakteeristo saattaa altistaa esimerkiksi lihavuudelle.
Lihavien bakteeristo on erilainen kuin laihojen. Tämä on havaittu ihmisilläkin, mutta tarkimmin asiaa on tutkittu eläimillä. Liha¬vien hiirten ulosteen siirtäminen laihojen suolistoon johti jälkimmäisten painon nousuun. Yksi tunnistettu ero on, että lihavissa hiirissä elää enemmän firmikuuttien pääjaksoon kuuluvia bakteereita kuin laihoissa.

Lihavuus on tulehdussairaus. Lihavilla on veressään tulehduksesta viestiviä aineita, ja hyvin lihavilla rasvakudoksen painosta jopa puolet on tulehdussoluja. Vielä ei tiedetä, mistä rasvakudoksen tulehdusreaktio johtuu, mutta bakteeriston mahdollista osuutta rasva-aineenvaihduntaan on alettu kartoittaa.

Bakteeristo esimerkiksi vaikuttaa maksan tiettyjen proteiinien toimintaan tavalla, joka  saattaa altistaa tyypin 2 eli aikuisiän diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009

Allergisilla poikkeava bakteeristo

Myös taipumus allergiaan voi johtua oikeanlaisten bakteerien puutteesta ja mahdollisesti myös antibioottien runsaasta käytöstä.

Allergisten sairauksien lisääntymistä on selitetty sillä, että emme enää ole tekemisissä ympäristön bakteerien kanssa yhtä paljon kuin aiemmin. Keski-Euroopassa tehdyn tutkimuksen mukaan maaseudun lapset ovat selvästi vähemmän taipuvaisia allergioihin kuin kaupunkilaiset. Maaseudulla kasvavat kohtaavat enemmän maaperän, kotieläinten ja kasvikunnan bakteereja.

Allergisten bakteeristo on erilainen kuin terveiden, ja ainakin joissakin tapauksissa tiettyjen bakteerien lisääminen on hyväksi. Suomalaiset tutkimukset osoittavat, että allergisissa perheissä äidille raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen annettavilla maitohappobakteereilla voidaan vähentää lapsen atooppista ihottumaa.

Ilmeisesti tarvitsemme normaalin, vahvan mikrobiston estämään elimistön puolustusjärjestelmän ylilyöntejä, joista allergioiden oireet johtuvat. Suoraa näyttöä tästä on ainakin eläinkokeista. Esimerkiksi jokunen vuosi sitten osoitettiin, että bakteeristoa heikentävä antibioottihoito herkistää hiiret homesienen aiheuttamalle hengitystieallergialle.

Toistaiseksi vielä odotellaan lisää tutkimuksia, jotka vahvistaisivat yhteyden antibioottien runsaan käytön ja allergian lisääntymisen välillä, mutta lasten allergioita tällainen yhteys selittäisi hyvin. Lapset ovat Suomessa antibioottien suurkuluttajia: he saavat vuosittain noin kolmanneksen yli kahdesta miljoonasta antibioottikuurista, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain kuudesosa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009 

Bakteereista terveellisiä aineita

Ihmisen terveyttä voivat edistää muutkin suolistobakteerien tuotteet: erilaiset biologisesti aktiiviset aineet, joita bakteerimme valmistavat runsain määrin. Valtaosa aineista on toistaiseksi tuntemattomia, mutta jotain sentään jo tiedetään.

Enterolignaanit, kuten enterolaktoni ja enterodioli, ovat suoliston bakteerien tuottamia lievästi hormonaalisia, terveyttä edistäviä yhdisteitä. Ne toimivat myös antioksidantteina ja vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan. Näistä kahdesta enterolaktonia pidetään merkittävämpänä.

Annamari Kilkkinen kollegoineen havaitsi joitakin vuosia sitten, että antibioottien käyttö, joka tappaa hyödylliset bakteerit siinä kuin haitallisetkin, vähentää elimistön enterolaktonin määrää jopa yli vuodeksi. Tämä tukee ajatusta, että elimistö saa enterolaktonin nimenomaan bakteereilta.

Jo kymmenisen vuotta sitten suomalainen tutkimusryhmä raportoi tiedelehti Lancetissa, että ne, joilla on vähän enterolaktonia veressään, saavat keskimääräistä useammin sydän- ja verisuonitauteja. Kaikki myöhemmin tehdyt tutkimukset eivät ole vahvistaneet tätä löydöstä, mutta joka tapauksessa se avasi mielenkiintoisen tutkimuskentän.

Ehkä enterolignaanit ainakin osaksi selittävät, miksi kokojyvätuotteiden, hedelmien ja vihannesten syöminen ehkäisee ennenaikaisia sydänkuolemia. Suoliston bakteerit nimittäin  tekevät enterolignaaneja kasvisten sisältämistä lignaaneista.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009 

Suoliston mikrobit vaikuttaa terveyteen monin tavoin

Mikrobiomilla on osoitettu yhteys esimerkiksi erilaisiin allergioihin, atooppiseen ihottumaan, keliakiaan ja diabetekseen. Viitteitä on siitä, että suoliston mikrobit saattavat vaikuttaa myös reuman, ms-taudin, reuman, koliikin ja Alzheimerin taudin syntyyn.

Bakteereja on yhä vaikea tutkia, koska ne eivät siedä happea, ja suotuisia kasvuoloja on muutenkin vaikea jäljitellä laboratoriossa.

Vasta viime aikoina on edistytty harppauksin. Kehon bakteereista on saatu tietoa bakteerien dna- ja rna- nauhojen läpiluennalla.

Lajien määriä ja sukulaisuuksia osataan jo hahmottaa. Työ synnyttää valtavasti tietoa.

Koska suoliston bakteeristoa aletaan vasta hiljalleen tuntea, bakteerien avulla on toteutettu vähän hoitoja.

Ainut suora mikrobiomeihin pohjautuva hoito on nykyään ulosteensiirto. Sitä käytetään yleisesti antibioottiripulin hoitoon. Ripulia aiheuttaa Clostridium difficile -bakteeri.

Lisäksi teollisesti tuotettujen, terveyttä edistävien probioottien käyttö on jo arkista.

Mutta kuka tietää, mitä hoitoja on tulossa. Mikrobeja voidaan pian siirtää yksilöstä toiseen ja muokata. Se voi synnyttää kokonaan uuden lääketieteen haaran.

HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää 
Duodecim:  Somalimaahanmuuttajilla runsaasti autismia Minneapolisissa (verkkoartikkeli)

Bakteerit siirtyy alatiesynnytyksessä

Oma mikrobiomi kehittyy lapseen heti syntymän jälkeen, ja kypsyy aikuisen mikrobiomia muistuttavaksi 2–3-vuotiaana.

Bakteerit tulevat alatiesynnytyksessä äidiltä ja loput ympäristöstä. Jos lapsi syntyy keisarileikkauksessa, suurempi osa tulee ympäristöstä.

Yhtä kaikki bakteerien koktaili voi ohjailla koko elämää.

Näyttää vahvasti siltä, että ihmisen vastustuskyky peilautuu varhaislapsuuden bakteerikantaan. Lapsen immuunipuolustus kouluttautuu. Se vaatii runsaita kontakteja bakteerien kanssa. Jos lapsi ei totu bakteereihin, se vaikuttaa koko loppuelämän ajan terveyteen.

Mikrobiomin monipuolisuus vähenee luonnostaan, kun ihminen ikääntyy. Ja se vaikuttaa selvästi vastustuskykyyn. Vanhus voi lopulta kuolla tavalliseen flunssaankin.

Ainakin 20 tavallisella sairaudella voi olla yhteys suoliston bakteereihin, sanoo mikrobiologi Anne Salonen bakteriologian ja immunologian osastolta Helsingin Yliopiston Haartman-instituutista.

HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää 

 Duodecim: Somalimaahanmuuttajilla runsaasti autismia Minneapolisissa (verkkoartikkeli) 

Bakteeriston terveysvaikutukset

Koe-eläintutkimusten ja muutamien ihmisaineistoissa tehtyjen tutkimusten perusteella
on ilmeistä, että bakteeristo vaikuttaa monien tautien syntyyn tai kulkuun. Tällaisia tauteja
ja tiloja ovat lihavuus, tyypin I diabetes, metabolinen oireyhtymä ja tyypin II diabetes, Crohnin tauti, haavainen koliitti, keliakia, munuaiskivitauti, suolistosyöpä, masennus, autismi, unettomuus ja MS-tauti.

Edelleenkään emme tiedä, miten näihin tauteihin tai niiden kehittymiseen voitaisiin bakteerien avulla vaikuttaa. Ravinnolla on merkitystä bakteeriston koostumuksen kannalta. Se mitä syömme, toimii myös bakteerien ravintona ja vaikuttaa niiden aineenvaihduntaan.

Laboratoriossa hyvinkin pienet määrät tiettyä sokeriyhdistettä tai ravinnetta saavat jotkut bakteerit lisääntymään iloisesti. Kun samat aineet otetaan pois, bakteerin kasvu estyy. Tarvitaan tutkimuksia, joissa verrataan ravinnon muutosten vaikutusta bakteeriston koostumukseen.

Eniten bakteeristoon vaikuttavat bakteerilääkkeet . Yhden viikon kuurin vaikutus suolen bakteeristoon on joissain tutkimuksissa näkynyt vielä kolmen vuoden kuluttua. Lääkityksen aiheuttama tyhjiö täyttyy ulkopuolelta tulevilla, mahdollisesti jopa haitallisilla bakteereilla. Yhden kuurin jälkeen ihminen saattaa kolonisoitua hyvin pienillä määrillä eitoivottuja bakteereita.

Lähde ja aiheesta lisää:

Duodecim katsausartikkeli Bakteerilääkkeet ja suoli (PDF)