Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?

Puhuimme syyskuussa neurologin kanssa aspergerin mahdollisuuksista, sillä veljenpojallani on todettu aspeger. Hän on pikkunero, joka pikkupoikana mm. kokosi toimivan mikroaaltouunin rikkinäisistä laitteista. 

Neurologi kysyi, rivittääkö lapsi lelujaan, en tuolloin ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta myöhemmin löysin ottamiani kuvia, joissa lapsi rivitti dinojaan. En tuolloin, nähnyt leikissä mitään epätavallista. Lääkäri kiinnitti huomiota epätavlliseen täsmällisyyteen, jolla lapsi käveleli testissä viivaa pitkin.

 Neurologi totesi, että pojallani on ilmeisesti lievää poikkeavuutta, mutta ei riittävän vahvaa, jotta voitaisiin puhua aspergeristä. Hän päätyi siihen, että neurologian osastolla ei voida tehdä enempää, ja poika pitää lähettää psykologian tutkimusyksikköön, mutta he konsultoisivat tarvittaessa psykologian yksikköä.

Myöhemmin otin vanhempien ja psykologien viikottaisessa keskustelussa esille aspergerin mahdollisuuden. Vastaus oli, että pojan tarkkuudessa he eivät näe mitään erityistä. Nykyäänhän puhutaan niin paljon hullun lehmän taudista. Se että poika haluaa selvittää mahdollisen liivatteen makeisista tai valmisrouasta ei ole mitään epätavallista.

Vessaongelmien syynä pidettiin ilmeisesti kypsymättömyyttä. Hajujen ja äänien ärsyttävyyttä selitettiin psykoosin oireena, vaikkei mielestäni kysymys ollut harhoista vaan aistiherkkyydestä.

Aspergerin diagnoosin erilaisia kriteereitä

Alkuperäisen Aspergrin Autistisen psykopatian kriteereiden mukaan ei Asperger diagnoosia nykyisin tehdä. Asperger -diagnoosista ei olla aivan yhtä mieltä. Alla olevassa taulukossa Aspergeria on vertailtu neljän eri diagnostisen järjestelmän mukaan. Uusimmassa amerikkalaisessa DSM-5 luokittelussa Aspergeria ei enää ole. 

Suomessa käytössä on ICD-10 diagnoosikriteeristö, jonka on laatinut Maailman terveysjärjestö WHO. Vuonna 2017 on tulossa uusi ICD-11 diagnoosikriteeristö, joka todennäköisesti on yhteneväinen amerikkalaisen DSM-5 kriteeristön kanssa.

Toistaiseksi Aspergerin diagnoosi on edelleen voimassa Suomessa.

Taulukossa DSM-IV:n, ICD-10:n, Gillbergin (1989/91) ja Szatmarin, ym. (1989) Aspergerin syndrooman kliinisten piirteiden vertailu (mm. Mattila 2013, Nissinen 2013)

Kliininen piirre	DSM-IV	ICD-10	Gillberg	Szatmari et al.
1. Oireet Puheen kehityksen viivästyminen Kognitiivisen kehityksen viivästymä Oman toiminnan ohjaus, sopeutuminen uusiin tilanteisiin ja ympäristöön hankalaa 2. Sosiaaliset rajoitukset Ei-verbaalinen viestintä rajoittunutta Epäyhdenvertaiset ystävyyssuhteet Empatian puute Kokemuksen jakamisen puute 3. Omalaatuinen puhe ja kielenkäyttö Formaalinen, pedanttinen kieli Puutteellinen prosodiikka ja pragmatiikka Kirjallisen/tarkoitetun väärinymmärrys Toistuvat rakenteet puheessa Omalaatuinen sanojen käyttö 4. Stereotyyppinen, toistuva käytös Koko huomion vievät mielenkiinnon kohteet Rutiinit tai rituaalit Toistuvat motoriset maneerit Intensivinen yksityiskohtien tarkastelu 5. Motorinen kömpelyys 6. Rajatut erityistaidot 7. Merkittäviä rajotteita sosiaalisissa, toiminnallisissa tai muissa tärkeissä toiminnoissa 8. Autismin ja muun laaja-alaisen kehityshäiriön poissulkeminen	ei ei ei kyllä ehkä ehkä ehkä ehkä ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty kyllä ehkä ehkä ehkä ehkä ei määritelty ei määritelty kyllä kyllä	ei ei ei kyllä ehkä ehkä ehkä ehkä ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty kyllä ehkä ehkä ehkä ehkä ehkä yleisiä ei määritelty kyllä	ehkä ei määritelty ei määritelty kyllä kyllä ehkä ehkä ehkä kyllä ehkä ehkä ehkä ei määritelty ei määritelty kyllä kyllä kyllä ei määritelty ei määritelty kyllä ei määritelty ei määritelty ei	ei määritelty ei määritelty ei määritelty kyllä kyllä kyllä ehkä ehkä kyllä ei määritelty ehkä ei määritelty ehkä ehkä ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty kyllä

 

Mattila M-L (2013) Autism spectrum disorders. An epidemiological and clinical study. Acta Univ. Oul. D 1229: 28
Nissinen H (2013) Pragmaattisten vaikeuksien ja autismin triadin yhteys, Oulun yliopisto.

Rokotteet eivät autismin yleistymisen syy

Autismin yleistyminen on jatkunut, vaikka lasten rokotteissa ei enää käytetä etyylielohopeaa sisältävää tiomersaali-säilöntäainetta. Tiomersaalin käytöstä alettiin luopua, koska sen epäiltiin lisäävän lasten autismia.

Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella huoli on ollut turha, sillä lasten autismi yleistyi Kaliforniassa vuosina 1995-2007, vaikka useimmissa rokotteissa tiomersaalia ei enää ole ollut vuoden 2001 jälkeen. Jos tiomersaali olisi lisännyt autismia, tapausten olisi pitänyt vähentyä viimeistään vuoden 2004 jälkeen, tutkijat arvioivat.

Joidenkin tutkimusten mukaan autismin yleistyminenkin voi olla vain tilastollinen harha, joka johtuu muuttuneista diagnostisista kriteereistä, joiden ansiosta autismi todetaan aiempaa useammin.

Duodecim / Archives of General Psychiatry 2008;65:19-24

Lapsen autismiriski kasvaa vanhempien iän myötä

Yhdysvaltalaistutkijat ovat saaneet lisää todisteita vauvan autismiriskin ja vanhempien iän yhteydestä. American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistujen tulosten perusteella riski havaitaan etenkin iäkkäiden parien ensimmäisillä lapsilla.

Käytännössä vanhempien ikään liittyvä riski ei silti ole kovin suuri, sillä autismi todetaan noin 2-20 lapsella kymmenestätuhannesta.

Verrattuna lapseen, jonka äiti oli kymmenen vuotta nuorempi, iäkkäämmälle äidille syntyneen lapsen autismiriski oli 38 % suurempi. Isän ikä liittyi 22 % suurempaan riskiin jokaista kymmenen vuoden lisäystä kohden.

Aiemman tutkimuksen mukaan yli 35-vuotiaille äideille syntyy autistinen lapsi noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin 25-29-vuotiaille. Yli 40-vuotiaiden isien jälkeläisten riski on puolestaan 40 % suurempi kuin alle kolmekymppisten isien lasten. Riski on suurin kun kummatkin vanhemmat ovat iäkkäitä.

Duodecim 2009 / American Journal of Epidemiology 2009;170:1118-1126

Voiko autismin kirjon oireet kadota?

Autismin kirjon oireita on pidetty yksilön elämää haittaavina pysyvinä tiloina, joihin ei ole varsinaista parannuskeinoa. 

Hoitona on ollut usein ulospäin näkyvän autistisena pidetyn käyttäytymisen korjaaminen erilaisilla koulutuksellisilla menetelmillä ja pakkoliikkeiden poistaminen lääkityksellä. Iän myötä autistiset oireet usein vähenevät ja muuttuvat.

Mutta voivatko autistiset oireet kadota kokonaan lapsen kehittyessä? Viimeisimmät tutkimustulokset antavat tästä viitteitä. Ulospäin näkyvät oireet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteet korjaantuvat usein yksilön sosiaalisen kehityksen myötä.

Uusien tutkimustulosten vastaanotto on ollut kuitenkin ristiriitaista. Selitykseksi oireiden katoamiselle on tarjottu esimerkiksi lapsuudessa saatua virhediagnoosia. Toiset toivottavat tulokset tervetulleiksi.

Harva kuitenkaan uskoo, että “autismi paranisi” ja kaikki oireet ajan myötä katoaisivat. On toki myös niitä, joiden mukaan autismi on elämän normaali olomuoto, joka ei vaadi varsinaista korjaamista, ellei siitä ole haittaa yksilölle itselleen tai läheisille ja ympäristölle.

Lähde
Puoltaja maaliskuu 13, 2014

Autismi yleistyy

Autismin yleistyminen voi johtua autististen piirteiden parantuneesta tunnistamisesta, diagnostiikan muuttumisesta, tai autismin todellisesta yleistymisestä toteaa blogissaan tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tällä vuosituhannella syntyneillä suomalaislapsilla on lähes puolet enemmän autismia tai siihen liittyviä häiriöitä kuin kymmenen vuotta aiemmin syntyneillä. Autismille altistavat muun muassa äidin ja isän korkea ikä, äidin raskaudenaikainen tupakointi, synnytyksen ennenaikaisuus sekä infektiot raskauden aikana ja varhaislapsuudessa.

Muualla Pohjoismaissa autismi on lisääntynyt jopa Suomea nopeammin. Niissä synnyttävien äitien ikä on korkeampi kuin Suomessa, Autismiin liittyvien häiriöiden yleistyminen saattaa johtua osittain siitä, että mitä moninaisimmat oireet diagnosoidaan autismin kirjoon kuuluviksi. Tämä ei kuitenkaan selitä autismin yleistymistä kokonaan, sillä autismin yleistyminen näyttää tapahtuvan kaikissa länsimaissa.

Aihesta lisää:
https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/autismin-yleistyminen-voi-johtua-monesta-syysta

Asperger-diagnoosin merkitys

AS:llä oli tärkeä tehtävä: se herätti kiinnostusta autismikirjon häiriöihin ja pienensi kynnystä tehdä tämän ryhmän diagnoosi. Lääkäreille AS oli puuttuva linkki, kategoria, johon sopivat monet ”oudot” potilaat, joille ei aiemmin tuntunut löytyvän sijaa diagnoosi- luokituksesta. 

AS oli valtava edistysaskel sekä potilaille että etenkin heidän vanhemmilleen, jotka usein olivat tienneet koko ajan, että heidän lapsessaan on jotain vialla, mutta eivät olleet saaneet vastauksia hoitojärjestelmältä. Diagnoosilla oli myös merkittäviä taloudelli- sia vaikutuksia – se avasi väylän kuntoutus- ja tukipalveluihin.

AS:n jättäminen pois oli yksi eniten keskustelua herättäneistä kysymyksistä DSM-5:n tekoprosessin aikana. Silti siihen päädyttiin, perusteellisen arvioinnin jälkeen. Tärkein syy oli diagnostisten rajojen epäselvyys.

Laaja tutkimustyö ei ole tuonut mitään näyttöä siitä, että AS eroaisi olennaisesti autismista. Diagnoosikriteerit ovat olleet pääosin samat – AS on ollut ”autismia ilman merkitsevää viivästymää kehityksessä ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana.”

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11635.pdf Lähde: Terveysportti, S. Leppämäki ja A. Niemelä, Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Psykiatrian uusi tautiluokitus selkiyttää autismikirjon häiriöiden asemaa

Autismiin ei ole parannuskeinoa

5. Autismin diagnoosi on vaikeaa.
Verinäytteestä on yritetty löytää autimin dieagnoosia, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta. Uusimpana menetelmänä on tutkittu geenitestejä, mutta sekin on vielä aivan alkutekijössään. Vaikka alttius autismiin on perinnöllinen. edes identtisistä kaksosista molemmilla ei välttämättä todeta autismia. Diagnoosit perustuvat kokonaan käytöksen ja älyllisen kehityksen seurantaan. Tätä prosessia mutkistaa vielä se, että monilla on muita neurologisia liitännäissairauksia kuten ADHD, ADD, pakko-oireinen häiriö tai Touretten syndrooma. Vaikka diagnoosit ovat kehittyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, myös virhediagnoosit ovat yleisiä.

6. Rokotukset eivät aiheuta autismia.
Aiemmin vanhemmat yhdistivät rokotukset autismiin, koska autismia usein alettiin epäillä vasta rokotusten jälkeen. Asiasta julkaistiin tutkimuskin, joka pian todettiin uusilla tutkimuksilla vääräksi. Verkossa kulkee edelleen väittämiä autismin ja rokotusten yhteydestä varsinkin narkoleptiaa aiheuttavan Tamiflu-rokotteen ansiosta.

7. Autismiin ei ole parannuskeinoa.
Autismi on asperger-ihmisten mielestä pikemminkin ominaisuus, kuin vamma. Parannuskeinoa autismiin etsivät lähinnä autististen lasten vanhemmat. Vaikka autismiin ei ole parnnuskeinoa, sen kanssa oppii kyllä elämään. Autismin kirjon oireyhtymä näkyy lähinnä sosiaalisessa kansskäymisessä. Paras apu löytyy lasten ja nuorten sosiaalisesta tuesta ja varhaisesta koulutuksesta.

8. Autismin kirjo ei ole vain lasten ja nuorten ominaisuus.
Autismin kirjon ihmisiä Suomessa elää arviolta yli 50 000. Suurin osa heisä on aikuisia. Täytettyään 18 monet tuen muodot poistuvat ja pitää oppia tulemaan toimeen itsenäisesti. Tämä on vaikeaa kaikielle nuorille aikuisille, mutta varsinkin autisminkirjon ihmisille, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä ns. lastenkengissä. Jos autismin kirjon nuori on saanut asianmukaista koulutusta ja kuntotutusta hän saattaa olla paremmassa asemassa, kuin ns. normaali nuori varsinkin jos pääsee tuetun asumisen piiriin. Kaikki autismin kirjon nuoret aikuiset eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä heidän vaikeutensa johtuvat ja joutuvat selviytymään aikuisuuteen siirtymisestä täysin vanhempiensa tuella.

Tiesitkö tämän autismin kirjosta

1. Autismin kirjon oireita esiintyy 1% väestöstä
2. Autismia on kaikissa väestöryhmissä yhtä paljon
3. Autismia tavataan pojilla viisi kertaa enemmän kuin tytöillä
4. Jos toisella identtisistä kaksosista on autimia, niin kolmasosalla toisellakin esiintyy autismia
5. Autistinen lapsen vanhemmilla on yli kaksinkertainen mahdollisuus saada toinen autistinen lapsi
6. Lähes puolella autismin kirjon lapsista on normaali, tai normaalia korkeampi älykkyys
7. Autimin riski kohoaa vanhempien iän myötä
8. Useimmin autismin tunnistetaan 4. ikävuoden jälkeen
9. Autismi voidaan tunnistaa jo kaksi vuotiaalla
10. Vaikka autismin kirjon oireyhtymä esiintyy kulttuuritaustasta riippumatta, anglosaksisissa maissa sen merkitys on korostunut verrattuna muihin lapsuuden neurologisiin oireyhtymiin
11. USA:ssa on arveltu, että autismin kirjon lapsen koulutus ja kuntoutus merkitsee yli nelinkertaista kuluerää vanhemmille verrattuna normaaliin lapseen
12. Autismi ilmenee jokaisella eri tavoin - siksi nimitys autismin kirjo

http://www.oregonlive.com/health/index.ssf/2014/04/10_facts_about_autism_spectrum.html 

Katso myös
Autismikirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan