Erityiset mielenkiinnon kohteet

Autismikirjon henkilöillä esiintyy kapea-alaisia mielenkiinnonkohteita, jolloin kiinnostus asiaan saattaa olla poikkeuksellisen intensiivistä tai kohde erikoinen. Kiinnostus saattaa kohdistua esimerkiksi aikatauluihin, hälytysajoneuvoihin tai pesukoneisiin.

– Tällainen intensiivinen kiinnostuksenkohde voi vaikuttaa perheen arkeen melkoisesti, jos lapsi haluaa vaikkapa katsoa pesukoneen pyörimistä tietyllä ohjelmalla jatkuvasti, kertoo neuropsykologi Petra Waris.

Elokuvamaailmassa autistinen henkilö usein esitetään savant-kykyisenä eli erityistaitoisena henkilönä. Reaalimaailmassa savant-kyvykkyys ei Wariksen mukaan kuitenkaan ole yleistä.

– Autismikirjon henkilöillä on kyllä usein vahvuuksia, vaikka savant-taidoista ei voida puhua. Tällaisia vahvuuksia kuten näönvaraisen tiedon käsittelyä onkin tärkeää hyödyntää tukitoimissa.

Autismi ei aina ole este opiskeluun tai työssä käymiseen. Waris kertoo, että autismikirjolle kuuluva henkilö voi myös asua itsenäisesti. Henkilö saattaa pärjätä ilman ulkopuolista tukeakin, mutta usein tuen tarvetta on esimerkiksi asioiden suunnitteluun liittyen. Tukimuotoina voi olla esimerkiksi neuropsykiatrinen coach, avuksi arkielämän ohjaukseen ja käytännön asioiden hoitamiseen.

– Työpaikalla sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ja muut mahdollisesti ilmenevät autismikirjon oireet saattavat aiheuttaa haasteita. Olennaista tällöin on työyhteisön saama tieto siitä, miksi autistinen työkaveri toimii tavallaan. Lisäksi autistisen työntekijän työnohjauksessa tulee ottaa huomioon hänen yksilölliset tarpeensa, Waris huomauttaa.

Lähde:

Neuropsykologi Petra Waris, MediaPlanet Kansanterveys 2016

Hän saattoi äkkiä alkaa rummuttamaan sääriinsä

Kun sopivat reaktiot ihmisiin, esineisiin ja tilanteisiin pääasiassa puuttuivat, hän antoi täyden vallan omille siäisesti tuotetuille impulseille. 

Nämä eivät liittyneet ulkopuolisiin vaikutteisiin. Silmiinpistävintä oli tässä suhteessa hänen stereotyyppiset liikkeensä: hän saattoi äkkiä alkaa rummuttamaan sääriinsä, lyödä äänekkäästi pöytää, lyödä seinää, lyödä toista ihmistä tai hyppiä ympäri huonetta.

Hän saattoi tehdä näin kiinittämättä huomiota ympärillä olevien ihmisten ihmettelyyn. Useimmin nämä impulssit syntyivät tyhjästä, mutta joskus ne syntyivät provosoimalla, esimerkiksi tiettyjen vaatimusten seurauksena jotka hän koki ei-toivottuina tunkeutumisena hänen suljettuun persoonallisuuteensa.

Jopa kun joku sai hänet reagoimaan vähäksi aikaa, ei kestänyt kauaa, kun hän muuttui onnettomaksi ja tuloksena oli purkaus huutoja tai kummallista stereotyyppistä liikehdintää. Toisinaan pelkkä levottomuus saattoi ajaa hänet stereotyyppiseen liikehdintään. Milloin tahansa osasto oli meluisa, iloisella tai levottomalla tuulella, esimerkiksi kun käynnissä oli kilpapeli, silloin saattoi olla varma, että hän pian eroaisi ryhmästä ja alkaisi hyppimään tai lyömään.

 

---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

‘Minä en halua sanoa että…’

Hänen puheensa sisältö oli myös täysin poikkeuksellista verrattuna siihen, mitä voisi odottaa tavalliselta lapselta: vain harvoin se mitä hän sanoi oli vastaus kysymykseen. 

Kysymys piti tehdä useamman kerran ennen kuin se meni perille. Kun hän sitten vastasi jonkin ajan kuluttua, vastaus oli niin lyhyt kuin mahdollista. Usein kuitenkin oli silkkaa onnea, että reagoi mitenkään!

Joko hän yksinkertaisesti ei vastannut, tai hän kääntyi pois rummuttaen rytmiä tai osoittaen jotain muuta sterotyyppistä käyttäytymistä. Välillä hän toisti kysymyksen tai jonkun sanan kysymyksestä joka ilmeisesti oli tehnyt häneen vaikutuksen; joskus hän lauloi, ‘Minä en halua sanoa että…’.

______________________
---------------------------------
*Aspergerin teoksen Lapsuuden 'autistinen psykopatia' käännös ja huomautukset saksasta englanniksi Uta Frith, teoksessa Autism and Asperger Syndrome, Cambridge University Press (1991). Vapaasti suomennettu ote tutkimustyötä varten.

Jatkuu...

Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla

As-diagnoosi on todella tärkeä selvittää erotuksena lasten muunlaisten laaja-alaisten sekavuustilojen hoitoon. Vaikka Aspergeristä puhutaan paljon - tietyt käsitykset on fiksaantuneet meihin - kuten oireen yhdistäminen lahjakksiin lapsiin. Paremmin sitä kuvaa esittämäsi epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla.

Perinteiset psykoterapeuttiset keskustelut, neuroleptit ja rauhoittavat lääkkeet ovat varmasti sopivia tavallisessa psykoosissa, mutta lapsemme Aspergerin kaltaisessa sekavuustilassa ne eivät ole meistä vanhemmista tuntuneet parhailta tutkimus- ja hoitomuodoilta. Esimerkisi sairaalassa aloitettu lääkitys peitti lapsen nukahtamisvaikeuden, hitaan, täsmällisen ateriointityylin ja tavan reakoida pettymyksiin. Keskusteluissa ne nähtiin oireena lapsen tunne-elämän kehittymättömyydestä. Lääkityksen loputtua pojan ominaispiirteet ovat palanneet.

Hoitohenkilökunnan huoli oli, että lapsen kanssa ei tultaisi toimeen Joulun pyhinä ja ehdotettiin lääkityksen käynnistämistä kaiken varalta uudelleen. Kiitos erinomaisen väitöskirjan*, osasin pyytää ettei lääkitystä alotettaisi ennenkuin varmuus pojan tilasta selvitettäisiin tarkemmin (Olemmehan me tälläisen lapsen kanssa tultu toimeen ennenkin yhdistämättä hänen temperamenttiaan Aspergeriin).

Kaikki asiantuntijat ovat tehneet parhaansa auttaakseen lastamme. Jokainen meistä toimii omasta ammatillisesta viitekehyksestään. Kiitos silmiä avaaavan tutkimuksen olemme osanneet tuoda esille lapsemme piirteitä, joihin emme ole aiemmin kiinnittäneet suurempaa huomiota. Pojallemme on lopultakin luvattu neuropsykologinen tutkimus - joten uskon lapsen ongelman tässä kevään kuluessa ratkeavan.

*) Taina Nieminen-von Wendtin väitöskirja ”On the Origins and Diagnosis of Asperger syndrome. A Clinical, Neuroimaging and Genetic Study” (Aspergerin oireyhtymän jalanjäljillä. Kliiniset löydökset, neurokuvantaminen ja genetiikka) tarkastettiin 3.12.2004.