Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"

Maalikkona en ymmärrä mihin poikamme diagnoosi perustuu. 

Keskusteluissa hoitohenkilökunnan kanssa saimme käsityksen, että kyseessä ei ole aivan tavanomainen psykoosi, sillä lapsen possaoleva tila on helposti keskeytettävissä esimerkiksi kysymällä häneltä jotakin. Tukimusjaksolla hän on ollut erityisen taitava muistipeleissä. Palapelejä hän kokoaa alkaen yksityiskohdista. Uusia pelejä hän on oppinut nopeasti ja nauttii pelaamisesta, mutta suutahtaa helposti tappioista.

Hän menee mielellään huoneeseensa ja sammuttaa valot. Kun hoitaja kysyi miksi hän sammuttaa valot, vastaus oli, että hän haluaa säästää sähköä. Saatuaan äskettäin jonkun pelin omakseen, hän sanoi, että ei halua ottaa sitä vastaan, sillä sairaalalle tulee liian kalliksi antaa pelejä pois. Kotonakin poikamme on tarkka kaikkien asioitten kanssa. Hän on tarkka myös rouan ja ruoka-aineitten suhteen. Kuten hoitaja sanoi "liian tarkka". Poika noudattaa mielellään sovittuja ohjeita ja valittaa, jos joku koulussa, kotona tai sairaalassa ei noudata sovittuja periaatteita.

Lapsemme hoito- ja tutkimusjaksosta on varmasti ollut hyötyä lapsellemme. Hän on nauttinut pelaamisesta aikuisten kanssa, lyhyistä koulupäivistä ja asumisesta yksin omassa huoneessa. Varjopuolena on ollut eristyminen muusta yhteiskunnasta ja rankka lääkehoito, joka todettiin diagnoosin myötä turhaksi. Jatkoa ajatellen en ole kuitenkaan varma hyötyykö hän parhaalla tavalla suunnitellusta hoidosta lasten psykoosiosasolla.

Keskusteltuani lapsemme tilanteesta erään ulkopuolisen lääkärin kanssa, hän kysyi onko aspergerin mahdollisuus selvitetty. Kysymmekin kuinka vielä voisimme selvittää aspergin mahdollisuutta? Olisimme todella kiitollisia, jos  voisitte auttaa meitä tässä epävarmassa tilanteessa.

Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle

Olisivat ottaneet pojan sisään, mutta emme antaneet, koska tiesimme hänet herkäksi pojaksi, ja tunsimme, ettei hän kestäisi olla erossa perheestään. Poikammekin olisi otettu sisään ohi jonojen. Vasta tämän jälkeen keksittiin diagnoosi "Aspergerin syndroomma". Joku oli alkanut Suomessakin tutkia tätä oireyhtymää.

Lapset ovat erilaisia ja perheemme ja lapsemme ovat erilaisia. Jotain yhteistä voi olla lastemme kohtaloista. Tai sitten ei. Muistan vain aikaa kun serkku ei viihtynyt koulussa (2. luokalla) ja opettajan seurassa. Jouduimme käymään koulupsykologin juttusilla ja sittemmin sairaalan avo-osastolla pitkät ajat.

Kaupunki ei ollut hyvä elinympäristö lapselle. Hänhän olisi halunnutnvaikka mummolaan mieluummin kuin jäädä kaupunkiin, mutta maalaispitäjä oli hänelle tosi ihanteellinen paikka. Paikka, jonka tuntee todella omakseen. Siis yksi todellinen syy muuttaa pois kaupungista. Tuntuu siltä, että poikamme haluasi jopa jäädä tänne, vaikka hän on jo lukiossa. Hänelle täytyy todella tyrkyttää mahdollisia tietoja muista mahdollisita olinpaikoista maailmassa.

Aspergerin syndromaan liittyy sekin, että murrosiän pitäisi olla vaikea. Niin minä katsoin, että sehän meni ihan mukavasti... Mutta nyt se vasta tuntuu alkavan. Tai onhan se poika äitiään kiusannut jo pitkään, mutta nyt se kiusaa jo minuakin. Ja koko perhettä. Yrittää olla pomo. Tai kyllä hän tietää, että isä on pomo, mutta sitä harmittaa se, ettei isä jaksa läksyttää muita kaikista pikkuasioista niin kuin pitäisi.

Hans Arpergerista lisää

Hans Aspergerin tieteellisiä artikkeleita

Asperger, H. (1944), Die „Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter. ''Archiv für Psychiatrie und Nervenkrankheiten'', 117, s. 76–136.
Asperger, H. (1968), Zur Differentialdiagnose des Kindlichen Autismus. ''Acta paedopsychiatrica'', 35, s. 136–145.
Asperger, H. (1979), Problems of Infantile Autism. ''Communication'', 13, s. 45–52.

Katso myös

Aspergerin syndrooma
Autismi
Autismin kirjo

Kirjallisuutta

Uta Frith (ed.): ''Autism and Asperger Syndrome'' (Cambridge University Press, 1991; ISBN 0-521-38608-X) – tässä on Aspergerin artikkelin varustettuna huomautuksin.
Lorna Wing: ''Asperger's syndrome: a clinical account.'' In: PsycholMed 11 (1981) 115–129]

Aiheesta muualla

http://www.aagw.net Asperger Adults of Greater Washington ja kansainvälinen Aspergerin vuosi
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=7208735&dopt=Abstract Asperger's syndrome: a clinical account – lyhennelmä
http://health.groups.yahoo.com/group/asperger-year/ International Asperger's Year listserv
http://www.udel.edu/bkirby/asperger/ Online Asperger Syndrome Information & Support
http://dispatch.opac.d-nb.de/DB=4.1/REL?PPN=129015547 Asperger Saksan kansalliskirjastossa
http://autismus-kultur.de/autismus/geschichte/hans-asperger.html Hans Asperger – selbst ein "Asperger"?
http://www.neurodiversity.com/library_asperger_1944.html Hans Asperger: ''"Die Autistischen Psychopathen" im Kindesalter.'' – Archiv für Psychiatrie und Nervenkrankheiten 117 (1944) 73-136
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=7208735&dopt=Abstract Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account.
http://www.whonamedit.com/doctor.cfm/302.html Whonamedit.comin esittely Hans Aspergerista

Aspergerin syndrooma

Asperger tunnisti monissa poikapotilaissaan käyttäytymis- ja lahjakkuusmallin, jonka hän nimesi "autistiseksi psykopatiaksi". Psykopatialla tarkoitettiin tuohon aikaan sellaisia perinnöllisiä luonteen- ja käyttäytymisen piirteitä, joista oli haittaa henkilölle itselleen ja jotka johtivat sosialisiin konflikteihin. 

Asperger kutsui autistisia psykopaatteja myös "erikoisiksi lapsiksi" (abartige Kinder). Heitä yhdistivät tyypillisesti muun muassa vähäinen kyky luoda ystävyyssuhteita, yksipuolinen keskustelu, tiivis keskittyminen johonkin tiettyyn harrastukseen, empatian puute ja motorinen kömpelyys. Asperger kutsui Asperger-lapsia myös "pikkuprofessoreiksi", koska nämä saattoivat puhua lempiaiheestaan hyvin perusteellisesti. 

Hans Aspergerin vuonna 1944 julkaisema tutkimus perustui yli 200 asperger-pojan aineistoon, joista hän kuvaili tarkemmin neljää tapausta. Hans Aspergerin aineisto oli monipuolisempi kuin Leo Kannerin, joka julkaisi Yhdysvalloissa vuonna 1943 oman tutkimuksensa autismista. Kannerin aineisto koostui lähes poikkeuksetta heikkolahjaisista autisteista. Hans Asperger taas tiesi, että vain osa autistisista on heikkolahjaisia.

http://tyrmistynyt.info/q/229n0jd3oncxsjfq.html

Hans Aspergerin elämänvaiheet

Asperger valmistui lääkäriksi Wienin yliopistosta vuonna 1931 ja sai ensimmäisen työpaikkansa Wienin yliopistollisen sairaalan lastenklinikalta ja johti hoitopedagogiikan osastoa vuodesta 1932 alkaen. Vuonna 1934 hän siirtyi psykiatriseen sairaalaan Leipzigiin. 

Vähän ennen toinen maailmansota päättymistä Hans Asperger perusti sisar Victorinen kanssa koulun "autistista psykopatiaa" poteville lapsille. Koulu tuhoutui pommituksessa sodan loppuvaiheissa, sisar Victorine sai surmansa, ja suuri osa Aspergerin tutkimustyöstä katosi. Tämän on väitetty viivästyttäneen autismin kirjon ymmärtämistä.

Toisen maailmansodan loppuvuosina Asperger palveli lääkintäupseerina Kroatiassa. Julkaistuaan tutkimuksensa vuonna 1944 hän sai vakituisen viran Wienin yliopistosta. Pian sodan jälkeen hänestä tuli kaupungin lastenklinikan johtaja. Asperger kutsuttiin vuonna 1957 Innsbruckin yliopiston lastenklinikan johtajaksi, josta hän siirtyi vuonna 1962 vastaavaan virkaan Wienin yliopistossa. Vuodesta 1964 hän johti SOS-lapsikyliä Hinterbrühlissä. Elämänsä aikana hän julkaisi yli 350 lääketieteellistä tutkimusta.

Hans Asperger avioitui vuonna 1935 Hanna Kalmonin kanssa, ja pariskunta sai viisi lasta.
Asperger jatkoi tieteellistä työskentelyään vielä eläkkeellä. Hän piti viimeisen tieteellisen esitelmänsä 74-vuotiaana, vain viikkoa ennen kuolemaansa.

http://tyrmistynyt.info/q/229n0jd3oncxsjfq.html

Kannustavia esikuvia on olemassa

Siten voidaan mahdollistaa, että asperger-ihmiset eivät lannistu ympäristön painostuksen edessä luopumaan kiinnostuksen kohteistaan vaan parhaimmassa tapauksessa ovat kyvyllisiä kehittämään itselleen menestyksekkäitä työuria.

Olen käynyt koulun ja yliopiston ilman minkäänlaisia avusteita aspergeriin liittyen. Yliopistossa toki muutama opettaja on halunnut ottaa asian huomioon.

Jos jotakin apua olisin kaivannut koulussa aspergeristani johtuen, niin kaikki sisältyivät joukkotilanteisiin luokissa. Kauheinta lukiossa olivat etenkin kielten tunnit, kun piti vastata pulpettijärjestyksessä vuorotellen.

Koin tuolloin voimakasta tilanteeseen liittyvää ahdistusta. Koetinkin aina etukäteen katsoa kirjasta kohdan, joka tulisi minun kohdalleni.

En tiedä, johtuiko tuo minun muita mittavammasta tyhmyydestäni vai aspergerista johtuvasta kahvikuppineuroosista. Voisin kompata jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Vielä kammottavampaa oli, kun piti ryhmässä improvisoida luokan edessä joitakin tilanteita tai toimia siten, että lopputulos olisi voitu nähdä ryhmän tuloksena.

Jouduinkin aina kaikkien toisten haukun kohteeksi vain sen takia, koska he eivät osanneet tulkita minua.

Aspergerin syndrooma koskettaa Suomessa kymmeniätuhansia ihmisiä, ja he kaikki ovat erilaisia.

Yhteiskunnasta kiinnostuneiden tulisi ottaa asperger-ihmisten näkökulmat huomioon uudella tavalla ja lopultakin ajatella, että heistä voi olla monin tavoin hyötyä yhteiskunnalle.

Olli von Becker

Kirjoittaja on siilinjärveläinen yhteiskuntatieteiden maisteri, joka valmistelee väitöskirjaa soveltavasta etiikasta.

Savon Sanomat 14.10.2014 

F84.5 ASPERGER

Asperger on autismikirjoon kuuluva kehityksellinen häiriö, jossa esiintyy ongelmia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisissä ja ei kielellisissä kommunikaatiossa sekä usein myös motorisissa kyvyissä, mikä näkyy kömpelyytenä. 

Myös eri aistiärsykkeet kuten valot ja äänet voivat tuntua haitallisen voimakkailta. Lapsena voi ilmetä lisäksi kielen kehityksen ongelmia tai puheen erikoisuutta, kuten muodollista ja huoliteltua kielen käyttöä, mikä antaa herkästi pikkuvanhan vaikutelman. Henkilöllä ei kuitenkaan ilmene merkittävää kielellisen- tai kognitiivisen kehityksen viivästymää kuten usein autismissa, vaan yleinen älykkyystaso on useimmiten normaali, vaikka suoritusprofiili saattaakin olla hyvin epätasainen.

Toiminnan ohjaus ja keskittyminen voi olla asperger-henkilölle vaikeaa ja vaikka hän voi oppia ja muistaa valtavan määrän pikkutarkkaa tietoa niin sen soveltaminen arkielämässä on usein hankalaa. Henkilöllä saattaa olla kapeat kiinnostuksen kohteet ja pakottava tarve juuttua rutiineihin ja harrastuksiin, jolloin oireet hankaloittavat sosiaalista vuorovaikutusta elämän pyöriessä vain tietyn asian ympärillä. Asperger-henkilö saattaa olla itsekeskeinen ja ehdoton mielenkiinnon kohteissaan ja hänellä voi ilmetä vaikeasti hallittavia kiukun puuskia. Oireet ovat esillä jo varhaislapsuudessa ja tulevat esille selkeimmillään kouluiässä kun lapsi aloittaa ryhmässä toimimisen. Ydinoireet säilyvät kuitenkin läpi elämän.

Lähde: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F84/Pages/F845.aspx

Aspergerin diagnoosikriteereitä

Gillberg & Gillberg 1989	Szatmar et al 1989	ICD-10, WHO 1993	DSM-IV, APA 1994
Suuria vaikeuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Yksipuolisia, kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita. Pakonomainen tarve luoda rutiineja ja outoja harrastuksia. Puheen ja kielen ongelmia. Ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa. Motorinen kömpelyys.  .....................................	Sosiaalinen eristäytyneisyys. Heikentynyt kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Heikentynyt kyky ei- kielelliseen kommunikaatioon. Poikkeava puhetapa.  ........................................	Laadullisia poikkeavuuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä. Rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymismalleja, harrastuksia ja toimintoja. Kielellisessä tai kognitiivisessä kehityksessä ei merkittävää yleistä viivästyneisyyttä. Motorinen kömpelyys on tavallista (ei ehdoton tunnusmerkki). Autismi-diagnoosi sulkee pois AS:n. Tämä kriteeristiö on virallisesti käytössä Suomessa. ........................................	Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Toistava käytös ja toiminta, rajoittuneet kiinnostuksen kohteet. Merkittäviä vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa yms toiminnassa. Ei merkittävää kielellistä viivästymää kuten autismissa (sanoja 2-vuotiaana, lauseita 3-vuotiaana). Ei merkittävää viivettä kognitiivisessa kehityksessä, itsenäisessä toimissa eikä uteliaisuudessa ympäristöä kohtaan (sosiaalisessa puolessa on ongelmia). Ei diagnostisoitavissa skitsofreniaa tms. .........................................

• Asperger poistettiin amerikkalaisesta DSM-5 diagnoosiluokituksesta 2013. Se sisällytetään nykyisin autismikirjon häiriöihin.
• Aspergerin oireyhtymää voidaan arvioida Gillberg & Gillbergin 27-kohtaisella AS-seulontalomakkeella.
• Lapsille diagnoosi voidaan tehdä polikliinisesti tai seurantajaksolla sairaalassa.
  Aikuisilla diagnoosi tehdään keskustelujen pohjalta ja lapsuuden kehitystä analysoimalla. 

Ilman rakkautta vauvasta tulee psykopaatti

Ilman rakkautta vauvasta tulee psykopaatti on vanha freudilainen käsitys. Siksi psykiatreja kiinnostaa potilaansa varhaislapsuus. 

Tämä käsitys perustuu kokemukseen, mutta ei selitä ilmiötä. Näin myös syntyjään autistiset vauvat, jotka saavat kaiken rakkauden leimataan psykopaateiksi.

Romanialaisten lastenkotien lapset, jotka oli leimattu lapsuuden psykopaateiksi ja autistisiksi paranivat ihmeellisesti autismista saatuaan asianmukaista hoitoa ja rakkautta. Väärin kohdeltuja, autistisesti käyttäytyviä lapsia löytyy myös hyvinvoivasta pohjolasta. Siitä kertoo Yle Areenassa pyörivä dokumentti au-lapsen kova osa.

Uusimman tutkimuksen mukaan autistisisilta vauvoilta puutuu katsekontakti äitiinsä. Tämän takia heiltä jää kehittymättä vuorovaikutustaidot, joidita terve lapsi käyttää jo ennenkuin oppii käyttämään puhetta. Katsomalla äitiään vauva ymmärtää, mitä äiti aikoo tehdä seuraavaksi. Tämä taito jää autistisilta lapsilta kehittymättä ja se vaikeuttaa heidän elämäänsä läpi elämän.
Kaltoinkohtelu ei siis aina ole vanhempien tai yhteiskunnan vika.

Autistien oikeuksien liike
http://fi.wikipedia.org/wiki/Autistien_oikeuksien_liike
Au-lapsen kova osa
http://areena.yle.fi/tv/1708234

Lapsen 10 kåskyä kiinnipitäjilleen

1. KÄSKY
Minä olen vasta lapsi. Älä satuta minua, vaan hoida minua paremmin kuin omaa lastasi. Muista, että lapsena olen herkkä ja avuton. Aistini reagoivat voimakkaammin kuin aikuisella. Pakkotoimesi tuntuvat minusta kidutukselta.

2.KÄSKY
Älä turhaan moiti minua, sillä mitä enemmän minua moitit, sitä vähemmän sinun sanasi minulle merkitsevät. Älä turhaan kiihdytä minua. Näytä minulle esimerkkiä kuinka vältetään kiinnipitotilanteet.

3. KÄSKY
Pakkotoimet ristiriitatilanteessa ovat helppoja. Paljon vaikeampaa on olla aikuinen ja perustella asiansa. Minä opin esimerkistäsi. Se miten suhtaudut minuun antaa mallin myös omalle elämälleni. Pakkotoimet jatkavat kierrettä. Ota vastuu tulevaisuudestamme ja riko pakkotoimien kierre. Näin saatat itsekin tuntea olevasi arvokas ihminen, jonka ei tarvitse salata tai hävetä tekemisiään.

4. KÄSKY
Kunnioita huostaasi annettuja poikia ja tyttöjä, jotta myös he oppisivat kunnioittamaan lähimmäistään ja elämää sekä itsessään että muissa olennoissa.

5.KÄSKY
Älä tapa tunteitani, ajatuksiani ja yrityksiäni vähättelemällä, välinpitämättömyydellä, uhkailulla tai pilkkaamalla, sillä minun pienet asiani ovat minulle suuria, etkä sinäkään osannut pienenä kaikkea.

6. KÄSKY
Älä vähättele tai uhkaile vanhempiani, siitä minä kärsin eniten.

7. KÄSKY
Älä varasta elämääni asettamalla kannettavakseni sinun mielipiteesi, kaunojasi tai harhojasi, sillä minun on tehtävä omat erehdykseni. Anna minulle tilaa myös erehtyä. Anna minulle vaihtoehtoja joista valita. Näin opin kuinka tullaan toimeen vaihtoehtojen yhteiskunnassa.

8. KÄSKY
Älä anna väärää todistusta todellisuudesta tyrkyttämällä omaa katsomustasi, sillä minun tulee saada uskoa vaikket sinä uskoisi; toivoa, vaikket sinä toivoisi. Sillä varsin pian minä tulen huomaamaan, ettet sinä ole kaikkitietävä, eikä se sinun arvoasi vähennä jos olet antanut minulle mahdollisuuden, päivastoin.

9. KÄSKY
Älä himoitse asioita, jotka eivät ole sen arvoisia, sillä sinun halusi eivät voi olla vaikuttamatta laitoslapsen elämään.

10. KÄSKY
Kuuntele minua,sillä vain kärsivällisyydellä voit ymmärtää minua ja saavuttaa luottamukseni. Lasten ja imeväisten suusta kuulet totuuden. Voit oppia myös minulta. Hoitajan päämäärä on tehdä itsensä tarpeettomaksi, eikä sitoa lasta laitokseen ja eristää kodistaan. Olen täällä vain tilapäisesti. Olet onnistunut tehtävässäsi, jos lapsi pääsee mahdollisimman pian omaan kotiinsa.

Mitä tapahtuu kiinnipidon jälkeen?

Siitä ei ole vielä kirjoitettu, mitä tapahtuu kiinnipidon jälkeen. Miten kiinnipitotilanteen jälkipyykki hoidetaan. 

Täällä lastenpsykiatrian osastolla lapset pannaan eristykseen. Kaikki uudet tulokkaat näyttävät takovan nyrkkejään verille ovea paukuttaen useamman viikon. Uudesta hoitajasta näkymä ja huudot ovat aivan järkyttäviä. Tuntuu pahalta pitää ovea kiinni toiselta puolelta.

Kertokaa hyvät ihmiset kun ei tiedä miten auttaa ja mitä muuta voi tehdä? Takominen ja huuto kuuluu seinien ja ovien takaa, ja on vielä illalakin mielessä, eikä anna rauhaa vapaa-aikanakaan!

En tiedä kuvaako edellä mainittu ns. vierihoitoa?
http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=39&submit=displayDoc&documentId=136
Linkin mukaan hoitomuotoa ei ole vahvistettu, mutta käytetään yleisesti laitoksissa. Lasta ei eristyksissä tämän mukaan saisi kumminkaan pitää yli 48 tuntia.

Siksi miistä on tehty läpinäkyvää. Kun näitä julmuuksia kummastellaan, syytetään satuilusta. Suomalainen tutkimus kuitenkin vahvistaa asian ja suosittelee pakkotoimenpiteiden välitöntä lopettamista.

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/logo/cumu/vallat/pakko.htm
Esimerkiksi Norjassa Suomalaisten menetelmät on kielletty. Lue niin tiedät miten ei pitäisi hoitaa huostaasi annettuja.

Immuniteetistämme 80% peräisin suolistostamme

Immuunipuolustuksemme alkaa alatiesynnytyksestä, jolloin lapsi saa äitinsä emättimestä. 

Ensimmäisen suojaava maitohappobakteeripeite tulee lapsen  iholle. Immuniteettia lisää imetys, joka vahvistaa lapsen suolistoflooraa. Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen immuunipuolustusta kouluttavat bakteerit. Lapsi saa bakteereit kaikesta, mitä pistää suhunsa kuten lattialle pudonneista roskista ja esineistä joita suuhunsa laittaa, perheen lemmikkien jätöksistä. Miten käy jos äidin suolisto ja oma bakteerikanta ei ole kunnossa? Nykyinen valmisruoka, mikroaaltouunit ja puhdistusaineet tekevät ympäristöstämme steriilin eikä kehomme saa enää tarpeellista bakteeritäydennystä. Tämä aiheuttaa voimattomuutta ja erilaisia mystisiä kiputiloja kehossamme.

Ei aina ole olemassa vain hyviä tai pahoja bakteereja. Niiden ominaisuudet riippuu olosuhteista, bakteerien määrästä ja sijainnista. Mikrobit osallistuvat ruoan sulamattomien ainesosien pilkkomiseen, valmistavat meille vitamiineja ja muita ravinteita ja hävittävät tiettyjä myrkkyjä.

Väärä lääkitys ja antibiootit aiheuttaa resistenttejä bakteerikantoja, mikä vaikututtaa suolistoflooraan. Kolesterolikysymys, allergiata, hygienia, yleisimpiä loisia sekä probioottien käyttöä ja prebioottien merkitystä ja mitä ne ovat. ”Varsinkaan ne ihmiset, joiden maksan toiminnassa on ongelmia, eivät pysty enää kovin hyvin neutraloimaan huonojen bakteerien haitallisia aineita ja tuntevat sen joskus myös nahoissaan. Bakteerimyrkyillä on erilaisia vaikutuksia väsymyksestä vapinaan ja koomaan asti.”

Enders Giulia (2015)Suoliston salaisuus. Kaikki kehomme keskeisestä elimestä. Otava.

Kamelin maidon parantava voima

Kasvava joukko ihmisiä ympäri maailman on kokenut, että kamelin maito auttaa pitämään yllä terveyttä. Kamelin maidolla onkin monia ainutlaatuisia ja hämmästyttäviä ominaisuuksia.

Kamelin maidolla on parannettu ruoasulatus- ja suolisto-ongelmia (1). Kamelin maidon antibioottiset ja immuniteettia parantavat ominaisuudet korostavat sen hienoja viruskantoja ja bakteereita vastustavia vaikutuksia.

Erityisesti kamelin maito vahvistaa kehon immuunipuolustusjärjestelmiä.  Se auttaa autoimmuunisairauksissa ja autismissa. Tutkija Reuven Yagil (2005) osoittaa kamelin maidon positiiviset vaikutukset erityisesti autismikirjon lapsilla (2). Kamelin maito sisältää insuliinia ja sopii diabetekseen(3), mukaanlukien suolistodiabetes (4).

Autismikirjon lapsilla on monia immuunipuolustuksen haasteita: vaikeuksia bakteeri, virus ja muiden infektioiden voittamiseksi. Kroonisissa tulehduksissa, allergioissa ja autiimmuunitiloissa, kamelin maidolla on lupaavia terveydellisiä ja parantavia vaikutuksia.

Alkuperäiskulttuurien kamelin kasvattajat tuntevat kamelin maidon voiman. Kaupunkien beduiinit lähettävät lapsensa maalle loma-aikoina juomaan kamelin maitoa. Tämä takaa heille elinikäisen immuunipuolustusjärjestelmän ja hyvän terveyden. Tohtori Weston A. Pricetoteaa, että  heidän hampaansa ja fyysinen terveytensä oli erinomaisessa kunnossa: “Arabit kätttävät kamelin maitoa säännöllisesti.  Se on ravintorikasta ja pääasiallinen ravinto erämaassa pääosan vuotta.” (5)

1. Yosef Shabo MD, Reuben Barzel MD, Mark Margoulis MD and Reuven Yagil DVM. Camel milk for food allergies in children. IMAJ 2005;7:796–798

2. Yosef Shabo, PhD, MD and Reuven Yagil, DVM. Etiology of autism and camel milk as therapy. 
International Journal on Disability and Human Development 2005;4(2):67-70

3 
 R.P. Agrawal, R. Beniwal, S. Sharma, D.K. Kochar, F.C. Tuteja, S.K.Ghorui and M.S. Sahani. Effect of raw camel milk in type 1 diabetic patients: 1 year randomised study. 
Journal of Camel Practice and Research 12(1), p. 27-35, 2005

4. Dr. Reuven Yagil, video presentation at the symposium of “Gastro-Intestinal and Immunological diseases and how they relate to Camel Milk.” February 9, 2011.

5. Price, Weston A, Nutrition and Physical Degeneration. The Price-Pottenger Nutrition Foundation, La Mesa, CA, 2008.

Treenaa aivoja ajattelemalla

Aivot muovautuvat ja kehittyvät kuin lihakset, kun niitä liikuttaa. 

Kuntoilija voi kasvattaa hauiksia nostelemalla käsipainoja, ja samaan tapaan aivoja treenaamalla voi vahvistaa vanhoja ja muodostaa uusia yhteyksiä aivosolujen välille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että treenattujen ratojen toiminta nopeutuu ja helpottuu.

Tämä näkyy kaikessa uuden oppimisessa. Kun syksyllä ilmoittautuu italian kielen kurssille ymmärtämättä sanaakaan ja lähtee keväällä Rooman-matkalle, jossa voi sujuvasti jutella tarjoilijan kanssa ruokalistasta, ovat hermoverkostot vahvistuneet. Tunnistamattomasta höpötyksestä onkin tullut tuttua.

Aivot siis tykkäävät, kun niille tarjoaa haastavaa tekemistä. Treenin pitää kuitenkin olla itselle mieleistä. Jos siitä ottaa stressiä, aivot kuormittuvat turhaan.

Heidi Väärämäki  HS Torstai 30.5.2015 Oletko alkanut unohdella? Näillä treeniohjeilla pidät aivot ja muistin kunnossa. 

Miksi elinsiirtopotilailla ei ole Altzheimerin-tautia? 

Aivoliikunta

Parasta aivoliikuntaa ovat kestävyyttä eli aerobista kuntoa kohottavat lajit, kuten juoksu, kävely, hiihto, uinti ja pyöräily. 

Muisti tykkää, kun sykettä kohottavaa liikuntaa harrastetaan 2–5 kertaa viikossa. Liikunnan tulisi kestää vähintään puoli tuntia kerrallaan.

Jos haluaa ottaa liikunnasta kaiken aivohyödyn irti, kannattaa lajiksi valita tanssi.
Tanssiessa hengästyy ja syke nousee samalla, kun aivot joutuvat miettimään liikkeiden koordinaatiota ja opettelemaan oikeita askelia.

Lisäksi tanssiminen on sosiaalista ja se tehdään musiikin tahdissa. Sekä sosiaalisuudesta että musiikista on tutkimuksissa havaittu olevan apua aivojen hyvinvoinnissa.

Heidi Väärämäki  HS Torstai 30.5.2015 Oletko alkanut unohdella? Näillä treeniohjeilla pidät aivot ja muistin kunnossa. 

Treenaa aivoja hikoilemalla

Kehon liikuttaminen on muistin kannalta aivan yhtä tärkeää kuin harmaiden aivosolujen liikuttaminen.

Liikunta vaikuttaa aivojen terveyteen ainakin kolmella tavalla:

• Ensinnäkin se parantaa aivojen verenkiertoa. 
• Toiseksi liikunta lisää hermosolujen välittäjäaineiden pitoisuuksia, jolloin hermosolujen kyky kommunikoida keskenään paranee. 
• Kolmanneksi liikunta lisää niin sanottuja kasvutekijöitä, mikä vaikuttaa hermosolujen hyvinvointiin.

Näiden lisäksi liikunnalla on epäsuoria vaikutuksia muistiin. Säännöllinen liikunta ehkäisee muistia nakertavia sydän- ja verisuonitauteja sekä lihavuutta ja tyypin 2 diabetesta. Lisäksi liikunnan on havaittu ehkäisevän masennusta ja unettomuutta sekä lisäävän stressinsietokykyä.

Heidi Väärämäki  HS Torstai 30.5.2015 Oletko alkanut unohdella? Näillä treeniohjeilla pidät aivot ja muistin kunnossa.

Oletko alkanut unohdella?

Tiesitkö, että työmuistin teho saattaa alkaa heiketä jo 35-vuotiaana? Yli 65-vuotiaana taas alkaa hidastua aivojen kyky käsitellä nopeutta vaativia tehtäviä ja oppia uutta. Itse asiassa joka ikinen tunti meiltä tuhoutuu noin 2 000 aivosolua.

Todellisuudessa se ei ole kummoinenkaan juttu, sillä syntyessä olemme saaneet 100 miljardia aivosolua.

Joskus muisti kuitenkin temppuilee: nimet unohtuvat ja keskittymiskyky heikkenee. Jos unohtelu jatkuu kuukausia on syytä tutkia, onko kovalevy täynnä vai onko koneeseen tullut virus.

Muistiongelmia voi kuitenkin ehkäistä itse, sillä aivot ovat kuin lihakset. Treenaamalla rapistuminen hidastuu ja kunto kasvaa.

Heidi Väärämäki  HS Torstai 30.5.2015 Oletko alkanut unohdella? Näillä treeniohjeilla pidät aivot ja muistin kunnossa.

Mitä on ulosteensiirto?

Ulosteensiirto pelastaa henkiä vaikka kuulostaa sotkuisemmalta kuin oikeasti on.

Suomessa kuolee vuosittain arviolta tuhat potilasta Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaan ripuliin tai siitä johtuvaan muun taudin pahenemiseen. Tämä bakteeri leviää sairaaloissa tehokkaasti, koska se muodostaa kestäviä itiöitä. Clostridium difficile iskee antibioottihoitoa saaviin potilaisiin, koska sen itiöt säilyvät suolistossa kilpailevien bakteerien kuollessa.

Antibioottihoidosta virinnyttä ripulia on ollut tapana hoitaa antibiooteilla. Ongelmana on, että ne edelleen heikentävät suoliston normaalin bakteeriston antamaa suojaa ja siksi ripuli uusiutuu herkästi. Se voi johtaa huomattavaan laihtumiseen ja aliravitsemustilaan ja pahimmillaan siis uhata henkeä.

Paras suoja Clostridium difficileä vastaan on terve suoliston bakteeristo, ja siihen pyritään nykyisin ulosteensiirrolla.

Ulosteensiirrosta alettiin toden teolla puhua vuonna 1989, kun tanskalaistutkijat julkaisivat tiedelehti Lancetissa artikkelin kuuden potilaan hoitamisesta.

Idea ei ollut täysin uusi. Kanaloissa kanoille oli jo pitkään syötetty terveiden lajitoverien ulostetta ja näin pyritty häätämään salmonellaa. Tiettävästi mikään laboratoriossa tehty bakteerisekoitus ei ollut tehonnut läheskään yhtä hyvin kuin kanan uloste. On ilmeistä, että ulosteessa on suolistoa suojaavia bakteereita, joita ei osata kasvattaa tai edes tunneta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009 

Johtuuko autismi bakteerien toksiineista?

Meissä elävät bakteerit voivat tuottaa myös haitallisia aineita, kuten toksiineja. Kaikki suomalaiset on rokotettu jäykkäkouristusta aiheuttavaa Clostridium tetani -bakteerin toksiinia vastaan. Suolistossamme kuitenkin asuu saman Clostridium-suvun muita bakteereja, joiden mahdollisia toksiineja vaikutuksineen ei tunneta.

Clostridium-suvun bakteereja on havaittu olevan tavallista enemmän muun muassa eräiden autististen lasten suolistossa. On pohdittu, saattavatko nämä bakteerit aiheuttaa autismia, mutta nykytieto ei vielä riitä tämän varmistamiseen.

Bakteerien toksiineja on ehdotettu syiksi myös esimerkiksi lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön eli ADHD:hen ja nykimishäiriöön eli Touretten oireyhtymään.

Nämä ajatukset saattavat kuulostaa mielikuvituksellisilta, mutta samoin kuulosti vielä 1980-luvun alkupuolella helikobakteeri maha- ja pohjukaissuolihaavan aiheuttajana. Haavoja pidettiin stressisairauksina, kunnes helikobakteerin osuus selvisi.

http://www.scientificamerican.com/article/gut-bacteria-may-play-a-role-in-autism/

Lapsen vointi romahti nopeasti laitoksessa

"Olen kokenut lastensuojelun ammattilainen.
En ole enää vuosiin uskonut nuorisopsyatrian ongelmat olisi vain resurssiongelmia. Nykyisin uskon että ongelmat ovat tekemisen asenteessa ja osaamisessa. Silloin kun potilas erityisen haastava hänet pika-arvioidaan ja todetaan käytöshäiriö. Tämä arviointi tapahtuu tarvittaessa minuuteissa tai tunneissa ei vuorokausissa.
Voidaan perustellusti sanoa että laiminlyönnit ja puutteet psykiatrissa hoidossa monen lastensuojelusijoituksen takana. Tätä psykiatrissa kutsutaan hoidolliseksi sijoitukseksi. Haastava potilas kirjoitetaan vaan raa-asti ulos vastoin kaikkien tahojen arviointeja ja mielipiteitä. Näin saadaan aikaiseksi lastensuojeluongelma.
Tiedän myös että Valvira on tietoinen vallitsevasta tilanteesta mutta ei tee perusteellista tutkimusta asian tiimoilta vaan uskovat lähtökohtaisesti psykiatrian vahvaa professiota. Valviralta puutuu rohkeus puuttua asiaan.
Laiminlyökö Valvira myös valvontavelvollisuuden?"


"Sossut tutustuivat meihin ja lopulta tekivät päätöksen: "Koska kotioloissa ei ole huostaanotoperusteita, niin jatkohoitolähetteen takia tehdän ns. hoidollinen huostaanotto." Siis korvaamaan sairaalahoitoa. Laitos mainosti itseään ylisanoja hehkutellen ja kuten sanottu hoidon piti kestää 2 vuotta.
Lapsen vointi romahti nopeasti laitoksessa, oli jotain hirveää seurata sitä vierestä. Laitoksen hehkuttama loistava "hoito" loppui lyhyeen kuin kananlento, kun lapsi pääsi lopulta itkien kertomaan sossuille, miten häntä siellä kohdeltiin. Ja sossut näkivät itse myös sen, että osastolla ei ollut yhtään psykiatrian ammattilaista, laitoksen lääkäriä lapsi pääsi tapaamaan kahden kesken vasta kun nostin siitä hirveän metelin. Siis psykiatrista hoitoa ei ollut, lapsia vain säilytettiin lukitulla osastolla.
Lapsi pääsi kotiin 3.5 kuukaudessa, mikä on historiallista sen laitoksen historiassa. Pääsi kotiin, mutta huostaanottotraumat jäivät, näin vieläkin, vaikka ikää hänellä on kohta jo 18-v."



Poimintoja keskustelusta