Aspergeria ei diagnosoida uusimman DSM-5 luokituksen mukaan

Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Alla uudet diagnoosikriteerit.

DSM-5:n autismin diagnoosissa pääkohtien A, B, C ja D tulee täyttyä. Aspergeria ei diagnosoida*.

A. Laaja-alaiset puutteet sosiaalisessa kommunikaatiossaja sosiaalisessa kanssakiymisessä eri osa-alueilla; puutteet eivät johdu yleisestä kehitysvävästymiistä. Alla lueteltujen kolmen kohdan tulee ilmetä: 1. Puutteita sosiaalis-emotionaalisessa vastavuoroisuudessa. Puutteet voivat ilmetä poikkeavana sosiaalisena kykynä lähestyä toisia ja epäonnistumisena ylläpitää normaalia vastavuoroista keskustelua. Puutteet voivat myös näkyä heikentyneenä kykynä jakaa tunteita, mielenkiinnon kohteita, emootioita ja vasteita. Puutteet voivat ilmetä jopa sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien aloitteiden täydellisenä puuttumisena. 2. Puutteita non-verbaalissa kommunikatiivisessa käyttäytymisessä sosiaalisen vuorovaikutuksen alueella: Puutteet voivat vaihdella verbaalin ja non-verbaalin kommunikoinnin välisestä yhteistoiminnan vajavuudesta poikkeavuuksiin katsekontaktissa ja kehonkielcssiä Puutteet voivat myös ilmetä non-verbaalin kommunikoinnin käyttämisessä ja ymmärtämlsessä. Puurtteet voivat myös ilmetä ilmeiden ja eleiden täydellisenä puuttumisena. 3. Puutteita kehittää ja yllipitii sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka ovat ominaisia kehitystason mukaisia (ottamatta huomioon huoltajia). Puutteita voi ilmetä tilannekohtaisen käiyttäytymisen sdäätelyssä sosiaalisissa konteksteissa. Vaikeuksia voi olla myös kuvitteluleikin jakamisessa ja ystevyyssuhteiden luomisessa. Vaihtelu voi yltiää aina ilmeiseen mielenkiinnon puuttumiseen toisia ihmisii kohtaan. B. Rajoittuneet, kaavarnaiset käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet tai toiminnot. Seuraavista kohdista ainakin kahden tulee täyttyä: 1. Kaavamainen tai toistava puhe, motoriset liikkeet tai esineiden kiiyttö. Esimerkiksi pakkoliikkeet, ekolalia, toistava esineiden kayttö, omalaatuiset fraasit. 2. Liiallinen juuttuminen rutiineihin, verbaalin tai non-verbaalin käyttäytymisen rituaalit, rituaaliset kaavat verbaalisessa ja ei-verbaaliisa käyttäytymisessä, ylenmääräinen muutosten vastustaminen. Esimerkiksi motoriset maneerit, kiinnittyminen tuttuun reittiin tai ruokaan, toistava epäilyn julkituominen tai äärimmäinen ahdistuminen pienten muutosten tapahtuessa. 3. Erittän rajoittuneet, kiinnittyneet kiinnostuksen kohteet, jotka ovat poikkeavia intensiivisyydeltään ja kohteeltaan. Esimerkiksi kiintymys tai kiinnostus epätavallisiin esineisiin, erittäin rajalliset tai pakonomaiset mielenkiinnon kohteet. C. Oireiden tulee ilmetä varhaislapsuudessa (mutta oireet eivet valttämättä ilmene täysin ennen kuin sosiaalisen kanssakäymisen vaatimukset ylittävät henkilön rajoittuneen kapasiteetin). D. Oireet kokonaisuudessaan rajoittavat ja heikentävät jokapäivästä toimintaa.

*) American Psychiatric Association (2011) Autism Spectrum Disorder. Proposed Revisions (vapaa suomennos Henri Pesonen 2013, Kuntoutus 3/2014).
**) Autismikirjon häiriö -diagnoosi korvaa DSM-5 tautiluokituksessa lapsuusiän autismin, laaja-alaiset kehityshäiriöt sekä Aspergerin oireyhtymän erilliset diagnoosit (Sami Leppämäki ja Asko Niemelä: Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Duodecim nr 9, 2014).

DSM­-5 AUTISM SPECTRUM DISORDER GUIDELINES

Uusi autismin kirjon luokitus ei ota kantaa vanhoihin diagnooseihin

Mitä uutta DSM-5 diagnoosikäsikirja tarjoaa

Viides versio amerikkalaisesta mielisairauksien diagnostisesta käsikirjasta, DSM-5 julkaistiin toukokuussa 2013. Kuten käsikirjan aikaisemmissakin versioissa ongelmana on ollut käyttäytymiseen perustuvien diagnoosien luotettavuus ja validiteetti.

Kun Amerikan psykiatrinen yhdistys (APA) julkaisi ensimmäisen version  Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM) vuonna 1952, tarkoituksena oli löytää yleiset ja yhteiset termit kuvaamaan ja luokittelemaan mielisairauksia.

Käsikirjassa näkyy kirjoittajien ahdas kulttuurinen näkemys. Siinä korostuu käyttäytymisen ulkoiset merkit, joita pidetään mielenhäiriöiden oireina. Koska mielenhäiriöiden syyt ovat edelleen epäselviä, niiden syyt jäävät arvailujen varaan.

Käsikirjassa annetaan joitakin aivan uusia diagnooseja kuten pakonomainen hamstraus ja häiritsevä mielialahäiriö. Aiemmin hamstraajat, jotka täyttävät asuntonsa arvottomalla roinalla olisivat saaneet pakko-oireisen häiriön disgnoosin. Häiritsevä mielialahäiriö on tarkoitettu helposti ärsyyntyville, erakoituneille ja raivonpuuskia saaville lapsille, joilla on vaikeuksia säännöstellä tunteitaan.

Uudet diagnoosit on rakennettu lääkkeiden vaikuttavuuden varaan. Jos lääke ei vaikuta diagnoosi on väärä. Diagnoosi tarkentuu lääkkeitä kokeilemalla. Johtaako käsikirjassa toteutettu inhimillisen käyttäytymisen diagnosointi ihmiskulttuurin väistämättömään medikalisaatioon?

Joitakin diagnostisia rajoja on tarkennettu. Aspergerin oireyhtymä on käsikirjan viidennessä versiossa autismikirjon häiriö, jossa diagnoosin rajaa on hieman nostettu. Käsikirjassa on mahdollista diagnosoida vakava masennus jo kaksi viikkoa sen jälkeen, kun läheinen on kuollut. Aiemmin tämä ei ollut mahdollista. 

Lähde:

Greenberg G (2013) The Book of Woe: The DSM and the Unmaking of Psychiatry. Blue Rider Press

Tuleva ICD-11 ja Autismikirjon häiriö

Vuonna 2017 tulevassa Maailman terveysjärjestön WHO:n uudessa ICD-11 tautiluokituksessa Aspergerin oireyhtymä sisältyy ilman omaa diagnoosiluokitusta uuteen diagnoosiin joka on Autismikirjon häiriö.

Autismikirjon häiriölle on ominaista vastavuoroisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän vaikeus, rajoittunut toistuva stereotyyppinen käytös, erityisiä mielenkiinnon kohteita sekä kehitykseen vaikuttavaa aistiherkkyyttä joka voi vaihdella voimakkuudeltaan kestoltaan ja toistuvuudeltaan.

Mainituilla vaikeuksilla on pysyvä vaikutus henkilön toimintakykyyn, vaikka se voi vaihdella eri asteisena riippuen sosiaalisesta, koulutuksellisesta tai muusta toimintaympäristöstä. Usein kehityshäiriö näkyy jo varhaislapsuudessa vaikka ongelmat saattaa ilmetä vasta myöhemmin. Vaikka oireet esiintyvät jo varhaislapasuudessa, aina ne eivät tule täysin esiin ennen kuin ympäristön vaatimukset ylittää yksilön toimintakyvyn.

Autismikirjon häiriö sisältää aiemmat ICD-10 : F84.0-luokitukset, joita ovat mm.:

• Kannerin oireyhtymä
• Autistisen häiriö
• Varhaislapsuuden autismi
• Varhaislapsuuden psykoosi
• Aspergerin oireyhtymä
• Laaja-alainen kehityshäiriö

Autismikirjon yläluokka on Neurologiset kehityshäiriöt. ICD-11 korvaa aiemman ICD-10 : F84.0-luokituksen

ICD-11 Beta Draft (Joint Linearization for Mortality and Morbidity Statistics)

Aspergerin loppu Yhdysvalloissa

Monet autisminkirjon ihmisistä on ihmeissään Apergerin oireyhtymän poistumisesta diagnostisesta luokittelusta.

Yhdysvalloissa diagnoosin muutos tapahtui 2013. Aspergerin syndrooman tilalle tuli  "high-functioning autism". Aiemmin Kannerin autismina tunnettu varhaislapsuuden autismi on uudessa luokituksessa "low-functioning autism".

Aiemmin arveltiin, että Yhdysvalloissa uuden tautiluokituksen myötä noin kolmasosa autisminkirjon diagnooseista poistuisi. Nyt vuoden kokemuksen jälkeen näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Asperger-diagnoosin saaneet ovat olleet huolissaan mahdollisesta tuen loppumisesta. Aspergeriin sinänsä ei ole lääkitystä tai terapiaa. Tuentarve kohdistuu lähinnä viestintään, vuorovaikutusteitojen harjoitteluun ja sosiaalisiin ongelmiin. Yksilöllinen koulutus on yleensä parasta tukea näihin tarpeisiin. Monilla on lisäksi erilaisia yliherkkyyksiä, joita pitää hoitaa erikseen.

Pelkona Aspergerin oireyhtymän ihmisillä on, että heidän tarpeitaan ei enää oteta huomioon, kun koulutusta ja tukea suunnitellaan. Tämä on aiheuttanut paljon keskustelua varsinkin nettipalstoilla.

Aiheesta lisää:
When A Diagnosis Disappears: The End Of Asperger's

DSM-5:n uusi autismikirjon luokitus ei poista kenenkään diagnoosia

DSM-5:n uusi, laaja autismikirjon häiriöiden luokitus selkiyttää sekä kliinistä työtä että tutkimusta. Yhtenäinen kriteeristö lisää diagnostiikan luotettavuutta ja toistettavuutta. Häiriöiden moniulotteinen luonne pyritään huomioimaan vaikeusasteen luokittelulla. Diagnostiikan näin radikaali muutos on kuitenkin ollut omiaan herättämään huolta omaisten ja potilasjärjestöjen keskuudessa. Muutos ei ”vie” keneltäkään diagnoosia. 

DSM-5:ssä todetaan, että aiemman tautiluokituksen mukaisesti AS:n tai laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosin saaneille tulisi pääsääntöisesti tehdä ASD-diagnoosi. Lisäksi Aspergerin oireyhtymä löytyy virallisesta tautiluokituksesta edelleen, ainakin siihen asti kunnes ICD-11 julkaistaan. Epidemiologissa tutkimuksissa kriteerien muutos saattaa näkyä ainakin alkuvaiheessa esiintyvyyden pienentymisenä.

Toinen huoli on, että AS-potilaiden siirto autismikirjoon stigmatisoi heidät. Mielenterveyden häiriöihin, myös kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvä kielteinen leima johtuu useimmiten tietämättömyydestä.

AS on toiminut tienavaajana autismikirjon popularisoinnissa. Autismikirjon häiriöiden diagnostiikan muutos on tervetullut. Muutos selkiyttää diagnostiikkaa ja vähentää epätietoisuutta sekä potilaiden että lääkärikunnan keskuudessa – ja toivottavasti johtaa siihen, että ymmärrys ja tieto koko autismikirjosta lisääntyy.

KIRJALLISUUTTA
1. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders (viides painos) Arlington: American Psychiatric Publishing 2013.
2. Kanner L. Autistic disturbances of affective contact. Nervous Child 1943;2:217–50.
3. Asperger H. Die “Autistischen Psychopathen” im Kinde- salter. Arch Psychiatr Nervenkr 1944;117:76–136.
4. Wing L. Asperger’s syndrome: a clinical account. Psychol Med 1981;11:115–29.
5. Fisch GS. Nosology and epidemiology in autism: clas- sification counts. Am J Med Genet C Semin Med Genet 2012;160C:91–103.
6. Maenner MJ, Rice CE, Arneson CL, ym. Potential impact of DSM-5 criteria on autism spectrum disorder prevalence estimates. JAMA Psychiatry 2014;71:292–300.

Lähde: Terveysportti, S. Leppämäki ja A. Niemelä, Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Psykiatrian uusi tautiluokitus selkiyttää autismikirjon häiriöiden asemaa

Autismikirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan