Varsinaisen masenutuneisuuden hoidossa lääkkeet ovat usein yhtä tehokkaita kuin sokeripillerit (plasebo), sillä lääkkeet ei poista masennuksen syytä, kuten esimerkiksi avioeroa, potkuja töistä tai muita elämänongelmia tai sosiaalisia ristiriitoja.
Tutkimustuloksissa näkyvä marginaalinen paremmuuskin johtuu ainoastaan ilmiöstä nimeltä amplified placebo (katso: Active Placebo - http://en.wikipedia.org/wiki/Active_placebo).
Masennuslääkkeiden vaikutus perustuu ainoastaan niiden amfetamiininkaltaisiin ominaisuuksiin, jotka nostavat käyttäjiä pilveen ja/tai lopulta lamaavat tunteettomuuteen.
Osa ihmisistä pitää tunteettomuutta, jota verrataan ammattikirjallisuudessa kemialliseen lobotomiaan, miellyttävänä vaikutuksena ainakin hetkellisesti. Ja kukapa ei pilvessä tahtoisi olla. Tosin pilveen pääsee turvallisemmin esimerkiksi marihuanalla tai alkoholilla, ja vielä ilman reseptiä.
Se onko psykoaktiivisten aineiden käyttö viisasta elämän ongelmista kumpuavan ahdistuksen ja pahaan olon turruttamiseen hyvä ratkaisu on jokaisen oma päätös. Psykiatrian kantahan on selvä.
Viimeisten tutkimusten mukaan masennuslääkkeiden teho riippuu myös sukupuolesta. Yleensä lääkkeet testataan miehillä, koska niillä voi olla haittavaikutuksia myös mahdolliseen sikiöön. Lääkärit annostelevat lääkkeitä kuitenkin saman määrän sukupuolesta riippumatta. Annokset ovat usein liian auuria naisille (Pharma Watch: Gendered Medicine, Scientific American Mind July/August 2014)
.jpg)
"In psychiatry, as opposed to somatic medicine, the symptom is the disease, rather than a sign for the disease." --Thomas S. Szasz, Professor Emeritus of Psychiatry, www.szasz.com
“My studies in this area lead me to a very uncomfortable conclusion: Our citizens would be far better off if we removed all the psychotropic drugs from the market, as doctors are unable to handle them. It is inescapable that their availability creates more harm than good." – Peter C. Gøtzsche, http://www.madinamerica.com/2014/01/psychiatry-gone-astray/
