Meritulppi tarvitsee aivojaan vain liikkumiseen

Kun meritulppi löytää soivan alustan se asettuu paikalleen ja syö aivonsa.

Merituppi on hyvin putkimainen merieläin, joka asuu koralliriutassa. Sen läpi virtaa ravintopitoista merivettä, josta se seuloo ravintohiukkasia ja pieneliöitä. Meritulppi lisääntyy jättämällä merivirtaan siittiöitä ja munasoluja, joista hedelmöittyy toukkia.

Toukka etsii kasvupaikan, johon se kiinnittää itsensä. Paikan löydyttyä aivot käyvät tarpeettomiksi ja se syö hermostonsa käyttäen niitä ravinnokseen muuttuessaan aikuiseksi meritupeksi.

Meritupin suojavaippa rakentuu selluloosasta. Kyky selluloosan tuottamiseen on eläimissä poikkeuksellista. Yleensä siihen pystyvät vain kasvit.

Voidaankin ajatella mihin aivoja tarvitaan. Aivot ovat suoliston jatke. Ne auttavat eläintä liikkumaan. Liikkumattomalle otukselle ne ovat tarpeettomat.

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava.
Niko Kettunen: Koralliriuttojen Guggenheim muuttuu aivottomaksi paikkansa löydettyään. HS 26.6.2015 

Loinen muuttaa luonnettamme

Puolet ihmisistä kantaa aivoissaan loista, joka muokkaa mieltämme ja käyttäytymistämme kirjoittaa tiedetoimittaja Risto Isomäki.

Todennäköisesti noin yksi kolmasosa kaikista skitsofrenioista on toksoplasmaloisien aiheuttamia. Ne saattavat aiheuttaa myös autismia ja laukaista osan vakavista masennuksista ja kaksivaiheisista mielialahäiriöistä.

Tartuttajia ovat Duodecimin terveyskirjaston mukan huonosti kypsennetty sian, naudan ja lampaanliha sekä kissan ulosteet. Kissan ulosteesta ihmisen pitää saada se suun kautta ja ulosteen pitää olla yli vuorokauden vanhaa. toksoplasmainfektio näyttäisi myös lisäävän taipumusta vakavaan riskinottoon (sekä miehillä että naisilla) ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen (miehillä).

Toxoplasma gondii parasiitti muuttaa rotat ja hiiret kissalle ystävällisiksi. Se pystyy juuri tästä syystä vaikuttamaan niin voimakkaasti myös ihmisten käyttäytymiseen: isot kissapedot olivat miljoonien vuosien ajan ihmistä edeltäneiden lajien vaarallisimmat saalistajat. Se teki ihmisestä pelottoman ja helpomman saaliin pedolle.

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava.

Risto Isomäki, Puolet maailman ihmisistä kantaa aivoissaan loista, joka muokkaa mieltämme ja käyttäytymistämme  HS 24.6.2015

Judith Hooper, A New Germ Theory The Atlantic Monthly; February 1999;

http://www.psychegames.com/Autism-infections.htm

Suolisto ja mielenterveys

Suolistobakteerit vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja mielenterveyteen. On jopa todettu, että suolistossa on ihmisen toiset aivot.

Suolistossa on enemmän neuroneita kuin ihmisen ääreishermostossa ja selkäytimessä. Se tuotettaa samoja välittäjäaineita kuin aivoissakin, mm. serotoniinia ja dopamiinia.

Suoliston bakteerikannalla on todettu vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin - bakteerit saattavat vaikuttaa suoliston välittäjäaineiden tuotantoon ja sitä kautta suolen hermoston toimintaan.

Suolistosairaudet ovat yhteydessä neurologisiin tiloihin kuten autismiin, Aspergeriin ja Alzheimerin tautiin. Muun muassa Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan tätä.

Ruokavaliolla ja probiaateilla voidaan vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen. Eli vatsan kautta käy tie terveeseen elämään.

Aiheesta lisää

• Neuronini Suolisto ja mielenterveys
• Täällä Ylen uutinen aiheesta
• Gulia Enders (2015) Suoliston Salaisuus. Otava