Moderni elämä tekee pahaa suolistolle

Teol­lis­tu­nei­den mai­den elin­ta­vat voi­vat köyh­dyt­tää suo­lis­ton bak­tee­ri­kan­taa, jo­ka on tär­keä ih­mi­sen hy­vin­voin­nil­le. 

 

 Pa­pua-Uu­des­sa Gui­neas­sa eris­tyk­sis­sä elä­neel­tä hei­mol­ta löy­det­ty mik­ro­bio­mi eli pien­eliös­tö on mo­ni­puo­li­sem­pi kuin yh­dys­val­ta­lais­ten. Kah­den jou­kon suo­lis­to­bak­tee­re­ja ver­tai­le­van tut­ki­muk­sen jul­kai­si tie­de­leh­ti Cell.

Län­si­maa­lais­ten mik­ro­bi­omia har­ven­ta­vat ruo­ka­va­lion li­säk­si muun muas­sa an­ti­bioo­tit, vie­mä­röin­ti ja juo­ma­ve­den puh­dis­ta­mi­nen. Ame­rik­ka­lais­ten eli­mis­tös­sä oli kym­me­niä bak­tee­ri­tyyp­pe­jä vä­hem­män kuin al­keel­li­sis­sa olois­sa elä­vien ih­mis­ten. 

 

Hei­mo­lai­sil­ta ha­vait­tiin myös an­ti­bioot­ti­sia mik­ro­bi­kan­to­ja, jot­ka pi­tä­ne­vät tau­din­ai­heut­ta­jia ku­ris­sa. Li­säk­si pe­rin­tei­ses­sä yh­tei­sös­sä bak­tee­rit siir­ty­vät ih­mi­ses­tä toi­seen her­kem­min kuin ny­ky­ai­kai­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä.

Bak­tee­ri­kan­nan ka­ven­tu­mi­nen saat­taa li­sä­tä eri­lai­sia pit­kä­ai­kais­sai­rauk­sia län­si­mais­sa. Sil­ti ih­mi­set elä­vät teol­li­suus­mais­sa kes­ki­mää­rin kauem­min kuin al­ku­kan­tai­sem­mis­sa olois­sa.

HS Tiede 20.4.2015