Yhteinen pianomme

Voidaan siis nähdä vammainen ihminen potilaana, asiakkaana tai ihan vain ihmisenä, vieläpä osallistuvana ja aktiivisena ihmisenä. Ei ole epäselvää siitä, minkä näistä valitsevat tämän päivän vammaistyön ammattilaiset. Ja niin valitsee myös vammaisliike, vieläpä globaalisti. Nothing about us without us, toteaa Merja Heikkonen blogissaan.

Hienoa, että Merja on virittänyt yhteistä pianoamme niin, että kaikille koskettimille on käyttöä ja syntyy ihana yhteinen sävel. Jostakin kumman syystä me vammaiset olemme harvinaisen eripuraista joukkoa. Jos halutamme ylläpitää sitä mitä on saavutettu ja kehittää erilaisen ihmisen tasa-arvoa lainaus on osuva: "Jos näkemys todellisuudesta on yhteinen, on siitä hyvä jatkaa".

Kaikki vammaisjärjestöt yhdessä siis vaatimaan ettei ihmisen tasa-arvoa, liikkumista ja palvelujen saavutettavuutta heikennetä. Lähtökohdaksi sopii hyvin Merjan kiteyttämät viisi avainkysymystä:

• Koulutus
• Vuorovaikutus
• Osaaminen
• Ihmisoikeudet
• Yhteiset tavoitteet

Usein unohdetaan, että vamma suodattaa kohinan. Aina se ei ole puute vaan vahvuus: "Merja hyvä, oletko huomannut, että Afrikasta tulee muuten paljon hyviä juoksijoita". Ja näkövammaisista tulee hyviä pianonvirittäjiä. Yhteisestä sävelestä me kaikki ihmiset voimme nauttia.

Merja Heikkonen: Muu­tos edel­lyt­tää jaet­tua nä­ke­mys­tä to­del­li­suu­des­ta. Blogi 12.1.2015

Autismikulttuuri kuntouttaa

Autismin kuntoutuksella ja koulutuksella on tarkoitus valmentaa nuori niin, että hän pystyy aikuisena toimimaan yhteiskunnan täysiveroisena kansalaisena.

Autismin kuntoutuksessa tulee huomioida niin autismikulttuurin tuomat vahvuudet kuin haasteetkin kunkin opiskelijan kohdalla. Tarpeen on laajentaa osaamista ja ymmärrystä opiskelijan tarpeisiin ja mukauttaa ympäristöjä autismikulttuurin erityispiirteisiin ja rajoituksiin.

Kulttuurintuntemuksen näkökulmasta voidaan soveltaa samoja periaatteita, kun toimittaeasa muussakin vieraassa kulttuurissa. Erityisopetuksen henkilöstön kannattaa selvittää etukäteen mistä autismin kirjon henkilöisen kanssa toimimisessa on kyse. Viestintävälineitten luomat ennakkoasenteet eivät kuitenkaan ole luotettavia autisminkaan osalta.

Autismin kirjon opiskelijoita kannattaa lähestyä ilman ennakkoasenteita. Se että opiskelija saattaa näyttää hiljaiselta aluksi, ei tee hänestä sulkeutunutta tai kykenemätöntä viestintään. Yhteistyö uudessa opetustymässä alkaa sujumaan, kun annetaan riittävästi aikaa opiskelijoille tutustua toisiinsa ja opettajaansa. Aluksi on tärkeää luoda luottamukselliset suhteet ja lisätä ymmärrystä toimijoiden välillä sekä tehdä sosiaalisesta ympäristöstä ymmärrettävämpää.

Mesibov Gary B. & Shea Victoria.The Culture of Autism From Theoretical Understanding to Educational Practice. Plenum Publishing Corp.

Koulutus parasta terapiaa

Monet autismin kirjon ihmiset kamppailevat voidakseen elää itsenäisesti, saadakseen ja säilyttääkseen opiskelu- tai työpaikkansa sekä luodakseen ystävyys- ja parisuhteita. 

Myöhemmällä iällä autismin kirjon ihminen hyötyy usein paremmin monipuolisista elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista kuin stigmatisoivasta ”terapiasta”. Selviytymiseen epävarmassa ympäristössä vaikuttaa myös se, missä määrin yhteiskunnan asenteet ja palvelut tulevat poikkeavaa yksilöä vastaan.

Lordin tutkimusryhmän on tarkoitus seurata pidempään niitä, joiden oireet ovat vähentyneet eniten, jotta saataisiin tietää, onko väheneminen pysyvää. Samalla on hyvä muistaa, että myös autismioireiden kanssa voi elää hyvää elämää. Onnellisuus kun voi syntyä muistakin asioista kuin palkkatyöstä ja sosiaalisesta elämästä. Mikään ei ole pysyvää, ei välttämättä edes autismi. Kaikki voimme voimaantua ja elää ihanan elämän, jos vain voimme hyväksyä erilaisuuden keskuudessamme, sillä autismin kirjo on myös rikkaus.

Kirjallisuutta
Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005) Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinki
Farley MA, McMahon WM, Fombonne E, Jenson WR, Miller J, Gardner M, et al. (2009) Twenty-year out- come for individuals with autism and average or near-average cognitive abilities. Autism Research 2(2): 109–118.
Fein Deborah et al (2013) Optimal Outcome in Individuals with History of Autism, Journal of Child Psychiatry, Vol. 54
Helt Molly et al. (2008) Can Children with Autism Recover? If So, How? Neuropsychology Review, Vol. 18, No. 4, pages 339–366.
Henninger Natalie A., Taylor Julie Lounds (2013) Outcomes in adults with autism spectrum disorders: a historical perspective Autism 2013 17: 103
Kanner L (1943) Autistic disturbances of affective contact. Nervous Child 2: 217–250.
Kanner L (1971) Follow-up study of eleven autistic children originally reported in 1943.
Journal of Autism and Childhood Schizophrenia 1(2): 119–145.
Kobayashi R, Murata T and Yoshinaga K (1992) A follow-up study of 201 children with autism in Kyushu and Yamaguchi areas, Japan. Journal of Autism and Developmental Disorders 22(3): 395–411.
Richler Jennifer (2013) Is It Possible to Recover from Autism? Scientific American Mind Vol 24, Nr 3

Hyödynnä vahvuuksia

Lapsen vahvuuksia tulisi hyödyntää kasvatuksessa, koulutuksessa ja opiskelussa. 

Olisi tärkeää tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa, jotta ymmärtää paremmin mistä on kysymys kun lapsi näyttää poissaolevalta tai raivostuu.

Se mikä näyttää aiheuttavan haastavaa käytöstä, ei autistisen lapsen kohdalla välttämättä pidä paikkaansa. Lapsi tarvitsee rajoja, mutta myös selityksen siitä, miksi rajoja asetetaan.

Autismi voimavarana