ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ok. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ok. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. helmikuuta 2016

"Asperger vain muoti-ilmiö"

Kiitos hyvistä neuvoista. Jotkut asiat olen jo pannut vireille. Sairaalan potilaskertomusten yhteenvedon saimme jo tutkimusosastolta. 

Neuropsykologisia testejä ei tiettävästi ole tehty. Wisc testissä oli suuria eroja eri osioiden välillä. Matemaattiset ja kirjalliset taidot oli lähes normaleja, kun taas sosiaaliset taidot oli alle ikätason. Kokonaistulos teki kuitenkin lapsesta vajaaälyisen. Psykiatristen tutkimusten tulos oli psykoosi.

Nykyisellä lasten psykiatrian osastolla kaksi viikkoa sitten sain lapsen paperit pyynnöstä vain näytille. Lääkäri ei nähnyt syytä kaksoisdiagnoosiin. Asperger on hänen mielestään vain muoti-ilmiö ja jopa haitallinen, sillä se leimaa lasta koko loppuikänsä.

Kertoessani, että haluan paperit, viedäkseni lapsen Aspergerklinikalle tutkimuksiin, lääkäri lupasi pyytää konsultaatiota lasten neurologian osastolta. Hän antoi lopulta vuodelle 1996 päivätyn Aspergerin seulontalomakkeen täytettäväksi.

Yritin täyttää sen varovasti ja harkiten. Kaikki kohdat mielestäni osoittivat silti lievää tai täysin aspergerille ominaisia piirteitä. Kysyin vielä milloin konsultaatio tulee, hän arveli sen tulevan  keväällä.



torstai 4. helmikuuta 2016

Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?

Kävin keskustelun neurologisista tuloksista viimeisessä kliinisessä tutkimuksessa syyskuussa. Ihailin, kuinka lastenlääkäri lapselleni vieraana ihmisenä sai kontaktin pokaani, johon jopa meillä vahemmilla ajoittain oli vaikea saada yhteyttä. 

Lapsen reflektiot olivat normaalit. Lääkäri huomio kiintyi siihen, kuinka lapsi noudatti eritysen tarkasti kaikkia hänen ohjeitaan. Esimerkiksi kävely lattialattojen saumaa pitkin onnistui erinomaisesti. Hän sanoi, että normaalisti lapset eivät noudata ohjeita aivan niin tarkasti. Poika käveli äärimmäisen tarkasti ja jopa korjasi liikettä, jos jalka ei ollut osua aivan keskelle saumaa.

Erikoista pojalla on että hän on arkipäivän asioissa erittän tarkka ja hyvä muistinen. Muistipeleissä hän pärjää sisaruksiaan paremmin. Kaupassa hän tutkii tuoteselostukset tarkkaan, sillä hänellä on ollut allergia ja kotonamme ei syödä sianlihaa.

Hänellä on erittäin tarkka sävelkorva. Kolmi-vuotiaana hän sanoi "hiljaa!", Kun yritin laulaa hänelle tuutulauluja. Ymmärsin, että hän ei pitänyt laulustani, koska en osaa laulaa nuotilleen. Muita lapsia ei laulutaidottumuuteni ole häirinnyt. Hän häiriintyy helposti häiriöäänistä ja hajuista.

Soittokuorossa hän nyrpistelee nenäänsä kanssasoittajien hielle. Puhtaudesta hän on eritysen tarkka. pesee pitkään hampaitaan. Sairaalan vessan käyttäminen on vaikeaa, koska hän ei pidä sitä siistinä. Aluksi hän pidätteli ulostusta useita päivä ennen kuin sai laksatiivia.

Edelleenkin hän välttää vessan käyttöä sairaalassa ja hoitajan pitää kehottaa hänet vessaan. Vaatteet hän pukee sairaalassa sängyn päällä ja välttelle lattialle menoa, ennen kuin on tossut jalassa. Kotona pukemisessa eikä vessan käytössä ole ongelmia. Potalle hän oppi jo alle kaksivuotiaana. Kotona hän mielellään siivoaa toisin kuin muut lapset.





















maanantai 1. helmikuuta 2016

Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?

Etsin internetistä tietoja lapseni sairaudesta ja mahdollisisia vaihtoehtoisia hoitoratkaisuja. 

Lasten psykoosi on harvinaista ja hoitomuotona tarjotaan analyyttistä intensiivihoitoa. Tutustuttuani erilaisiin hoitomuotoihin, ajattelin, että ratkaisukeskeinen hoitomuoto saattaisi tarjota vaihtoehdon.
En kuitenkaan löytänyt lasten psykooseihin erikoistunutta ratkaisukeskeistä lääkäriä.

Verkosta saamieni tietojen mukaan olet asiantuntemukseltasi perehtynyt nuorten psykooseihin ja perhe- ja ratkaisukeskeisiin hoitomuotoihin ja kouluttanut ja konsultoinut Lastenklinikan väkeä, siksi ajattelin että ehkä voisit auttaa meitä löytämään sopivan hoitomuodon lapsellemme.


torstai 28. tammikuuta 2016

Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa

Eilen illalla nukkumaan mennessä kuopukseni ääntelehti taas oudosti ja liikutteli käsiään kuin olisi ampunut. Keskeytin hänet, ja kysyin mitä pojalla oli menossa. Olin aiemminkin kysynyt saamatta selvää vastausta tai vain vaivautuneen ilmeen. 

Nyt hän hymyili ja sanoi leikkineensä Pokemoneja ja kertoi erilaisista hahmoista, kuinka ne muuttuvat toisiksi ja kuinka hän oli kuvitellut olevansa yksi noista hahmoista. Tänä viikonloppuna poika on ollut iloisempi ja puheliaampi kuin pitkään aikaan. Lääkitystä on laskettu puoleen, koska siitä ei ole ollut lääkärien mukaan hyötyä. Ehkä lääkeen vähennys näkyy nyt poikamme iloisemmassa olemuksessa.  Sairaalassa kuopuksemme on ollut hyvin vakava.

Kotona viikonloppuisin poika on muutenkin ollut paremmassa kunnossa kuin sairaalassa. Siksi tuntuu, että sairaalahoito ei sittenkään ole paras hoitomuoto hänelle - vaikea sanoa. Emme kotona ylipäätään luota älykkyysosamäärä testeihin. Lapsien lahjakkuudesta testin perusteella saa hyvin kapean kuvan.

Tieteellisimmätkään ihmisen parasta tarkoittavat diagnoosit eivät aina ole oikeita - mahdollisuus on, että suunniteltu intensiivihoito ei ole lapsellemme sopivinta. Nyt on esitetty ota tai jätä ratkaisua. Suunniteltua hoitoa ei aloiteta ilman vanhempien hyväksyntää - mutta meille kerrotiin, että muita vaihtoehtoja ei lapsemme tapauksessa ole. Silti toivoisin vaihtoehtoisia ratkaisuja - joista voimme valita lapsellemme ja perheellemme sopivimman vaihtoehdon.

Tähän mennessä tapahtunut

perjantai 8. helmikuuta 2013

Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen

Tony Attwoodin teos Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen auttaa ymmärtämään Asperger-ihmisen kehittymistä, eri ikäkausiin liittyviä ongelmia, mahdollisuuksia ja hyödyntämään heidän vahvuuksiaan.

Kun Asperger-ihmisen elämää tarkastellaan kokonaisuutena, haastavina pidetyt ominaisuudet saavat selityksen ja tuntuvat ymmärrettäviltä. Teos ei kuvaile vain arjen ongelmia, vaan antaa hyviä käytännön ohjeita ja vinkkejä selviytyä haasteista niin kotona, koulussa kuin työpaikoillakin. Kirja antaa vinkejä kuinka selvitä ympäristön asettamista odotuksista ystävyyssuhteissa, parisuhteessa, opiskelussa ja työelämässä.

Attwoodkertoo omista kokemuksistaan kuntoutuksessa. Teos antaa materiaalien lisäksi hyviä vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin. Teos antaa voimaa niin asperger-ihmisille, kuin heidän opettajille, ohjaajille ja läheisille. Se peilaa myös oman toiminnan ja kohtaamisen vaikutusta Asperger-henkilön hyvinvointiin. Teos on paras kuvaus Asperger-ihmisen elinkaaresta ja eri ikäkausiin liittyvästä kuntoutukstarpeesta.

Erityisen ajankohtaiseksi teoksen tekee nopeasti lisääntyvä asperger-vanhusten joukko, joka tarvitsee aivan uudenlaista kuntoutusta palveluita selvitäkseen vanhuudesta toiveittensa mukaan mahdollisimman itsenäisesti. Toistaiseksi teos on asiantuntevin ja kattavin Aspergerin oireyhtymää käsittelevä yleisteos autismin kirjon ihmisille, heidän läheisilleen ja näiden ihmisten parissa työtään tekeville.

Erinomaisen suomennoksen paikalliset olosuhteet huomioiden on tehnyt Mira Karppelin.


Tekijä
Tony Attwood
KustantajaOppimateriaalikeskus Opike
Julkaisuvuosi2012
Sivumäärä399
JulkaisumuotoPehmeäkantinen kirja
TuotenumeroT 1697
ISBN978-951-580-530-0
Hinta47.00 €

Kritiikkiä diagnosista kriteereistä

Euroopassa lääketieteellisten diagnoosien pohjana on kansainvälinen ICD-10 tautiluokitus. Psykiatrisissa diagnooseissa käytetään kuitenkin useimmin yhdysvaltalaista DSM-IV tautiluokitusta, samat diagnoosit löytyvät myös ICD-10:stä. Keväällä ilmestyy uusi DSM-V -tautiluokitus, josta on poistettu Asperger ja jäljellä on autismin kirjon oireyhtymät.

Nykyistäkin DSM-IV luokitusta on arvosteltu autismin diagnosoinnissa. Ihmetystä herättää, miksi autismi ylipäätään on psykiatrisessa diagnoosikäsikirjassa. DSM tautiluokitus ei näe neurologisia syitä psyykkisinä pidetyille oireille. Diagnoosi ohjaakin autismin kuntoutusta psykiatrian puolelle.

Psykiatrian hoitomenetelmät eivät useinkaan sovellu autistisille ihmisille, joilta puuttuu niin sanottu "mielen teoria". Psykoanalyysi perustuu symboleihin, jotka autististiselta ihmiseltä puuttuu. Kun psykiatrian työvälineenä on kieli, yhteisen kielen puuttuminen tekee keskusteluhoidosta tehottoman.

Autismin kirjon ihmisille sopii parhaiten toimintaterapia, jota he kykenevät vastaanottamaan. Se auttaa arjen hallinnassa, kuntoutumaan ja selviämään haasteista nillä osa-alueilla, joissa näillä on puutteita.



 Aiheesta lisää Hankala Potilas


perjantai 11. tammikuuta 2013

Johtuuko lihominen suolistobakteereista?


Johtuuko lihominen suolistobakteereista?

Päivitetty 27.12.2012

Lihavuuden syy voikin olla bakteereissa, ilmenee uudesta kiinalaisesta tutkimuksesta. Lihavan ihmisen suolistobakteerien floora poikkeaa normaalipainoisten floorasta, se tiedetään entuudestaan. Haukkuuko ravitsemustiede väärää puuta syyttäessään rasvaista ruokaa lihavuusepidemiasta?

Professori Zhao Liping työrymineen (Shanghain Jiao Tong -yliopistosta) löysi lihavien ihmisten suolistosta runsaasti enterobakteeria, joka hiirille syötettynä lihotti niitä. Verrokkihiiret, joilta siis puuttui tämä bakteeri, eivät lihoneet vaikka niille syötettiin rasvapitoista ruokaa ja niiden liikkumista rajoitettiin. 

Enterobakteeri vaikuttaa geeneihin siten, että elimistöön kertyy rasvaa eikä sitä kyetä kuluttamaan, sanoo professori Zhao (Kiinassa sukunimi tulee ennen etunimeä). Tämä on puuttuva rengas tutkimuksissa, jotka liittävät lihomisen suolistobakteereihin, hän lisää. Tutkimus julkaistiin International Society for Microbial Ecology -lehdessä. Se on herättänyt suurta huomiota maailmalla ja monet tutkijat ovat kommentoineet sitä.

Englantilainen biologian tohtori David Weinkove (Durham University) sanoo: "Jos bakteeri aiheuttaa lihavuutta, se (bakteeri) voi olla tulehdusta aiheuttava ja sen voi saada ympäristöstä tai esim. vanhemmaltaan. Lihominen ei siten johtuisikaan käyttäytymisestä". Jos näin on, niin lihavuuden ehkäisy ja hoito voivat saada aivan uuden käänteen. Silloin puheet rasvaisesta ruoasta voidaan unohtaa. Ihmisen suolistossa on 200–300 erilaista bakteerikantaa, ja niiden yhteispaino on yli kilon. 

Shanghain tutkijaryhmä syötti lihavalle diabeettiselle miehelle ruokaa, joka oli suunniteltu estämään enterobakteerin kasvua. Mies laihtui 30 kiloa 23 viikossa, ilman liikuntaa. Miehen kohonnut verensokeri ja verenpaine alenivat ja rasvamaksa parani. Tulos oli yllätys tutkijoillekin. Professori Zhao, joka itsekin oli ylipainoinen, laihtui 20 kiloa samalla ruokavaliolla. Se sisälsi täysjyväviljaa, perinteisiä kiinalaisia yrttejä ja imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka kaikki yhdessä muuttivat suolen pH:ta niin, että enterobakteerin aktiivisuus estyi. "Enterobakteeri vapauttaa endotoksiineja, jotka aiheuttavat insuliiniresistenssiä ja hidastavat sokerin ottoa verestä [lihaksiin] aterioiden jälkeen. Silloin ihmisellä on nälkä ja hän syö liikaa", selittää professori Zhao. 






The Financial Times 18.12.2012
Yliopiston tiedote

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Mistä suomalaiset ovat tulleet?

Viimeisen jääkauden loputtua noin 10 000 vuotta sitten Suomeen saapuivat esi-isämme ja -äitimme. Keitä me nykysuomalaiset olemme ja mistä me tulimme?
Erityisen piirteen suomalaiselle perimälle ovat tuoneet perustajaväestön pienuus, Suomen asutushistoria ja väestön kokemat rajut pullonkaulaefektit, esimerkiksi kulkutautien tai sodan takia. Ne ovat tehneet perimästämme ainutlaatuisen. Varjopuolena on harvinaisten mutatoituneiden geenimuotojen lisääntyminen, josta on seurannut mm. vammaisuus.

Jokainen meistä voi tutkia omaa perimäänsä ilman vertakin. Genealogia eli sukututkimus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Kansallisarkiston kirkonkirjat odottavat tutkijaansa!