Meritulppi tarvitsee aivojaan vain liikkumiseen

Kun meritulppi löytää soivan alustan se asettuu paikalleen ja syö aivonsa.

Merituppi on hyvin putkimainen merieläin, joka asuu koralliriutassa. Sen läpi virtaa ravintopitoista merivettä, josta se seuloo ravintohiukkasia ja pieneliöitä. Meritulppi lisääntyy jättämällä merivirtaan siittiöitä ja munasoluja, joista hedelmöittyy toukkia.

Toukka etsii kasvupaikan, johon se kiinnittää itsensä. Paikan löydyttyä aivot käyvät tarpeettomiksi ja se syö hermostonsa käyttäen niitä ravinnokseen muuttuessaan aikuiseksi meritupeksi.

Meritupin suojavaippa rakentuu selluloosasta. Kyky selluloosan tuottamiseen on eläimissä poikkeuksellista. Yleensä siihen pystyvät vain kasvit.

Voidaankin ajatella mihin aivoja tarvitaan. Aivot ovat suoliston jatke. Ne auttavat eläintä liikkumaan. Liikkumattomalle otukselle ne ovat tarpeettomat.

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava.
Niko Kettunen: Koralliriuttojen Guggenheim muuttuu aivottomaksi paikkansa löydettyään. HS 26.6.2015 

Jääkaappiäiti

Vanhemmille järjestettiin ”vanhempain ohjausta”, jossa isän vaikutusta pidettiin lasta traumatisoivana, koska hän ei nähnyt tämän ongelmaa, vaan oli mennyt mukaan ”lapsen sairaaseen maailmaan” ja selittänyt lapsen kokemusta harrastuksilla,  aisti- ja yliherkkyydellä sekä fysiikan ilmiöillä ja sairautta aspergerilla. 

Hoidon mielestä ongelma oli lapsen omassa mielessä - ei aivoissa, aisteissa tai ympäröivässä maailmassa. Isän käyntejä osastolla rajoitettiin ja lapsen hoitokertomukseen merkittiin asiasta isälle kertomatta, että tämän pitäisi hakeutua psykiatriseen hoitokontaktiin.

Osoitettiin, että äiti oli tyypillinen kylmä työssäkäyvä ”jääkaappiäiti”, jolla ei ollut aikaa lapselleen. Hoitona äidin käyntejä pyrittiin lisäämään järjestämällä yhteistä aikaa äidille ja lapselle. Oli mm. ulkoilmateatteri, jossa lapsi karkasi äitinsä sylistä. Vaikka lapsi ei koskaan ollut viihtynyt sylissä, tätä pidettiin osoituksena huonosta lapsi-äitisuhteesta.

Lähde: Minun tarinani

Miksi haluatte aspergeria

Vauvojen aivot kehittyvät vielä syntymän jälkeen

Vauvojen aivojen toiminnasta tiedetään vielä vähän, vaikka ensimmäiset päivät ja viikot vaikuttavat koko elämään.

Vastasyntyneen lapsen aivot eivät ole vielä täysin kehittyneitä. Uusia hermosoluja kasvaa joitakin vuosia vielä syntymän jälkeen. Ympäristön ärsykkeet,  mm. näkö-, tunto ja kuuloaistimukset muokkaavat aivoja hyvin voimakkaasti. Keskeneräisenä syntymistä on jopa pidetty yhtenä ihmisen älyn selittävistä tekijöistä, koska ympäristöstä tulevat ärsykkeet ovat huomattavasti monipuolisempia kuin kohdussa tai munassa.

Aivojen arkkitehtuuri on luotu varhaislapsuudessa, joten varhaislapsuuden ajan kasvatuksella voi olla hyvinkin pitkäkantoiset seuraukset. Aikuisen aivoihin ei enää kasva uusia hermosoluja, vaan ne muodostavat uusia yhteyksiä.

Monet aivotoiminnan häiriöistä ja vakavista aivosairauksista syntyy varhaisessa lapsuudessa. Mahdotonta ei ole sekään, että vanhuusajan merkittävien aivosairauksien, kuten dementian ja Parkinsonin taudin siemenet kylvetään jo ennen syntymää.

Lähde: HS 2.5.2014 Vauvojen aivojen toiminta tunnetaan huonosti