ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ääniä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ääniä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. joulukuuta 2014

Uusi ratkaisu ääneen ajatteluun

Asperger-aikuiset ajattelevat ääneen ilmeisen tietämättöminä siitä miten hämmentävää tai ärsyftävää tämä voi olla muiden ihmisten mielestä.  Aääneen ajattelu on sallittu lapsille, mutta aikuisia yksin puhujia on pidetty hulluina.

Ääneen ajatteleminen voi liittyi ongelmanratkaisemiseen. Jotkut Asperger-nuoret ovat sanoneet, ettähe voivat ajatella paremmin puhumalla itsekseen, tai sitten henkilön on vaikea "erottaa mieltään ja suutaan toisistaan.

Kun kuuntelee puhetta, jolla ei tunnu olevan mitään yhteyttä senhetkisiin sosiaalisiin tilannetekijöhin, huomaa sisallon olevan toisinto päivän keskusteluista ja henkilön yritys ymmärtää eritasoisia merkityssisiltöjä, tai sitten henkilo harjoittelee, mitä hän voisi sanoa jossakin tulevassa tilanteessa.

Yksin ollessaan nuori saattaa puhua ääneen mielikuvitushenkilolle tai -ystäville, eikä välttämättä käy keskustelua kuulemiensa ääniharhojen kanssa, kuten psykiatrit asian helposti tulkitsevat.

Yksinpuheluun moderni viestintäteknologia on tuonut lisäarvona odottamattoman ratkaisun. Yksinpuhelua sallitaan ympäristössämme tänä päivänä paremmin kuin aikaisemmin, sillä on niin tavallista, että ihmiset puhuvat kännykköihinsä eikä toista osapuolta tarvitse olla näkyvissä.























Kirjallisuutta
Attwood T. (2012) Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen. Kehitysvammaliitto, Helsinki.
Gillberg C. (2000) Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. Hakapaino Oy, Helsinki.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Ääniä vai harhoja

Lapsi otti soittopelinsä mukaan sairaalaan, mutta sen käyttö kiellettiin. 

Myös musiikin kuuntelua rajoitettiin, vaikka musiikki oli rauhoittanut lasta kotona. Lapsen oli vaikea nukahtaa ja sanottiin, että lapsi kuulee ääniä. Kun vierailin sairaalassa huomasin, että äänet eivät tule hänen sisältään, vaan katolta, jossa pulut tepastelevat. Kohinaa kuului myös seinän takana olevasta suihkuhuoneesta ajottain.

Pelokkuden merkkinä pidettiin verhojen kiinnilaittoa illalla, kun lapsen nukahtamista häiritsi katuvalot. Sen sijaan lapsi pelkäsi outoja yöhoitajija, jotka saattoivat ilmestyä yllättäen vuoteen vierelle kesken yötä tarkistamaan nukkuuko lapsi.

Lähde: Minun tarinani

Miksi haluatte aspergeria