Kamelin maito ja immuniteetti

Kamelin maito sisältää seuraavia immuniteettia suojaavia proteiineja: Peptidoglycan Recognition Protein, PGRP on runsaasti Kamelin maidossa. Se simuloi isännän immuunipuolustusta ja toimii antibioottisesti.  Sillä näyttää olevan vaikutusta jopa rintasyöpään.

Lactoferriniä on suuria määriä kamelin maidossa, jopa enemmän mhin lehmän ja vuohen maidossa.  Lactoferrin estää mikrobien kasvua ja patogeenien hyökkäystä.  Lactoperoxidase on bakteereita tuhoava vaikutua gram-negativisiin bakteereihin kuten Escherichia coli (E. coli), Salmonella, ja Pseudomonas. Sillä on myös kasvaimia estävä vaikutus.

Lysozyme on ensyymi joka kuuluu sisäiseen immuunijärjestelmään kohteenaans gram-positiiviset bakteerit.  N-acetyl-beta-D-glucosamidase (NAGase) löytyy samanlaisia määriä, kuin ihmisen maidosta. Myös sillä on antibakterisia ominaisuuksia.

Autoimmuniteetti sairaudet johtuvat siitä, että keho hyökkää itseään vastaan yrittäessään turhaan kukistaa bakteerien aiheuttaman tulehduksen sisäelimistä, jonne kehon oma puolustusjärjestelmä ei pääse. Kamelin maidon immuusivaste kykenee läpäisemään sisäelimet.  Koska immuunivaste ylettyy tulehdusta aiheuttaviin oganismeihin (kutene saprophyte bakteeri, joka liittyy Crohn’s tautiin), kamelin maito voi auttaa paranemaan taudin aiheuttajista, joihin mikään muu ei pysty.


1. Yosef Shabo MD, Reuben Barzel MD, Mark Margoulis MD and Reuven Yagil DVM. Camel milk for food allergies in children. IMAJ 2005;7:796–798

2. Yosef Shabo, PhD, MD and Reuven Yagil, DVM. Etiology of autism and camel milk as therapy. 
International Journal on Disability and Human Development 2005;4(2):67-70

3 
 R.P. Agrawal, R. Beniwal, S. Sharma, D.K. Kochar, F.C. Tuteja, S.K.Ghorui and M.S. Sahani. Effect of raw camel milk in type 1 diabetic patients: 1 year randomised study. 
Journal of Camel Practice and Research 12(1), p. 27-35, 2005

Keskivartalolihavuus

1. Vat­sa­on­te­lon ras­va­so­luis­ta va­pau­tuu ve­ren­kier­toon ai­neen­vaih­dun­ta­tuot­tei­ta, jot­ka hait­taa­vat eli­mis­tön toi­min­taa.
2. Las­ki­mo­ve­ri ja sen mu­ka­na ras­va­ha­pot ja sy­to­kii­nit häi­rit­se­vät mak­san toi­min­taa. 
3.  Mak­san toi­min­nan häi­riöt vai­kut­ta­vat ke­hon so­ke­ri- ja ras­va-ai­neen­vaih­dun­taan ja ko­ko ke­hon hy­vin­voin­tiin.
4.  Vaik­ka vat­sa ei löl­ly ei­kä ole peh­meä, sy­väl­lä vat­sa­on­te­los­sa on lii­kaa ras­vaa. Se on ris­ki ter­vey­del­le.
5. On hy­vä, jos ai­kui­sen nai­sen vyö­tä­rön ym­pä­rys on al­le 80 sent­tiä ja mie­hil­lä al­le 90 sent­tiä. 
6.  Kun mit­ta ylit­tää nai­sel­la 90 sent­tiä ja mie­hel­lä 100 sent­tiä, sai­rauk­sien vaa­ra on jo sel­väs­ti suu­ren­tu­nut. 
7. Vyö­tä­rön ym­pä­rys­tä kan­nat­ta seu­ra­ta. Se mi­ta­taan na­van ylä­puo­lel­ta. Tär­kein­tä on, et­tä mit­ta ote­taan ai­na sa­mal­ta koh­dal­ta. Niin nä­kyy, me­nee­kö se alas vai ylös­päin.
8. Jo­kai­nen lii­ka sent­ti, jon­ka vyö­tä­röl­tä saa pois, vä­hen­tää sai­rauk­sien ris­kiä.
9. Tu­pak­ka ja al­ko­ho­li häi­rit­se­vät ke­hon ai­heen­vaih­dun­taa. Hoi­kal­la tu­pa­koi­jal­la on enem­män ras­vaa vat­sa­on­te­los­sa kuin tu­pa­koi­mat­to­mal­la. 
10. Ke­ho käyt­tää en­sin al­ko­ho­lin ener­gian, sil­lä se tah­too eroon myr­kyis­tä. Sil­loin ruuas­ta saa­tu ener­gia va­ras­toi­tuu ke­hoon ras­vak­si ko­ko­naan tai osit­tain.

Lähde: HS 8.5.2014 Hoikallakin voi olla terveyttä haittaava pallomaha