Kolmoisrokote ei aiheuta autismia

Tiedelehti Lancet veti pois rokotetutkimuksen, jossa lasten kolmoisrokote yhdistettiin autismiin. Vuonna 1998 julkaistun tutkimuksen takia monet vanhemmat jättivät lapsensa rokottamatta, mikä johti tuhkarokon yleistymiseen Britanniassa.

Tutkimusta johtaneen tohtori Andrew Wakefieldin tulokset herättivät paljon kritiikkiä, ja ne on laajalti todettu virheellisiksi.

General Medicine Council (GMC)  totesi Wakefieldin olleen vastuuton ja epärehellinen tulostensa julkaisussa.

Wakefield sai rahoitusta lakimiehiltä, jotka edustivat rokotefirman haastaneita vanhempia. Myöskään lasten värvääminen tutkimukseen ei sujunut tieteellisten kriteerien edellyttämällä tavalla.

Duodecim / Lancet 2010

D-vitamiini, antibiootit ja vanhempien ikä autismissa

D-vitamiinin puutosta on epäilty kun monilla pohjoismaihin ja Kanadaan muuttaneilla afrikkalaisilla lapsilla on todettu autismia enemmän muuhun väestöön verrattuna. Nyt tutkitaan myös antibioottien ja vanhempien iän vaikutusta.

Autismin kirjon oireita esiintyy noin 1% suomalaisista. Lapsuuden autismia, joka todetaan yleensä jo ensimmäisinä ikävuosina on noin kahdella tuhannesta. 20 vuoden aikana autismi-diagnoosit ovat kaksinkertaistuneet.

Autismi on yleistynyt niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. 2000-luvun taitteessa syntyneillä suomalaislapsilla on kaksi kertaa enemmän autismia kuin kymmenen vuotta nuoremmilla. Syitä autismiin tai sen yleistymiseen ei ole löydetty. Yhtenä syynä saattaa olla diagnosoinnin parantuminen.

Uusi kansainvälinen tutkimus, jossa myös Suomi on mukana, selvittää D-vitamiinin, antibioottien ja vanhempien iän vaikutuksia autismin syntyyn. Ennen vakaviin infektioihin sairastuneet lapset menehtyivät.

Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että Suomesta mukana ovat vuonna 1980 syntyneet. Tutkimusta tehdään biopankkien ja terveysrekisterien tietojen avulla. Viisi vuotta kestävän tutkimuksen ensimmäiset raportit julkaistaan tämän vuoden lopulla.

Kuntoutustukea hakee 10-15 prosenttia, mutta sitä myönnetään vain harvoille. Autismiasiantuntija Heta Pukki toteaa Savon Sanomien haastattelussa, että elämä on helpompaa, kun ei yritä tehdä vääriä asioita.

Aiheesta kirjoittaa:
Saija Kauhanen Savon Sanomat 15.7.2014
https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/autismin-yleistyminen-voi-johtua-monesta-syysta

Autismiin ei ole parannuskeinoa

5. Autismin diagnoosi on vaikeaa.
Verinäytteestä on yritetty löytää autimin dieagnoosia, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta. Uusimpana menetelmänä on tutkittu geenitestejä, mutta sekin on vielä aivan alkutekijössään. Vaikka alttius autismiin on perinnöllinen. edes identtisistä kaksosista molemmilla ei välttämättä todeta autismia. Diagnoosit perustuvat kokonaan käytöksen ja älyllisen kehityksen seurantaan. Tätä prosessia mutkistaa vielä se, että monilla on muita neurologisia liitännäissairauksia kuten ADHD, ADD, pakko-oireinen häiriö tai Touretten syndrooma. Vaikka diagnoosit ovat kehittyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, myös virhediagnoosit ovat yleisiä.

6. Rokotukset eivät aiheuta autismia.
Aiemmin vanhemmat yhdistivät rokotukset autismiin, koska autismia usein alettiin epäillä vasta rokotusten jälkeen. Asiasta julkaistiin tutkimuskin, joka pian todettiin uusilla tutkimuksilla vääräksi. Verkossa kulkee edelleen väittämiä autismin ja rokotusten yhteydestä varsinkin narkoleptiaa aiheuttavan Tamiflu-rokotteen ansiosta.

7. Autismiin ei ole parannuskeinoa.
Autismi on asperger-ihmisten mielestä pikemminkin ominaisuus, kuin vamma. Parannuskeinoa autismiin etsivät lähinnä autististen lasten vanhemmat. Vaikka autismiin ei ole parnnuskeinoa, sen kanssa oppii kyllä elämään. Autismin kirjon oireyhtymä näkyy lähinnä sosiaalisessa kansskäymisessä. Paras apu löytyy lasten ja nuorten sosiaalisesta tuesta ja varhaisesta koulutuksesta.

8. Autismin kirjo ei ole vain lasten ja nuorten ominaisuus.
Autismin kirjon ihmisiä Suomessa elää arviolta yli 50 000. Suurin osa heisä on aikuisia. Täytettyään 18 monet tuen muodot poistuvat ja pitää oppia tulemaan toimeen itsenäisesti. Tämä on vaikeaa kaikielle nuorille aikuisille, mutta varsinkin autisminkirjon ihmisille, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä ns. lastenkengissä. Jos autismin kirjon nuori on saanut asianmukaista koulutusta ja kuntotutusta hän saattaa olla paremmassa asemassa, kuin ns. normaali nuori varsinkin jos pääsee tuetun asumisen piiriin. Kaikki autismin kirjon nuoret aikuiset eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä heidän vaikeutensa johtuvat ja joutuvat selviytymään aikuisuuteen siirtymisestä täysin vanhempiensa tuella.