Sokeiden äitien lapset kehittyvät normaalisti

Sokeat äidit eivät kykene ylläpitämään katsekontaktia, mutta he voivat korvata sitä muilla kommunikointimuodoilla. Sokeiden äitien näkevät lapset eivät kärsi katsekontaktin puuttumisesta. Tuoreessa tutkimuksessa sokeiden äitien näkevät lapset kehittyivät täysin normaalisti ja olivat monissa testeissä ikäryhmäänsä edellä.

Katsekontaktia on pidetty vauvan ja vanhemman ylivoimaisesti tärkeimpänä kommunikointimuotona. Jos lapsilta evätään katsekontakti varhaisessa kehitysvaiheessa, kuten on tapahtunut orpokodeissa, heidän riskinsä autismin kirjon häiriöihin lisääntyy.

Autistiset lapset nimenomaisesti välttävät katsekontaktia, minkä perusteella epäily autismista usein herääkin. Lontoon yliopiston tutkijat selvittivät katsekontaktin merkitystä seuraamalla sokeiden äitien näkevien lasten kehitystä.

Sokeat äidit eivät kykene ylläpitämään katsekontaktia ja seuraamaan lastensa katsetta, mutta he voivat korvata sitä muilla kommunikointimuodoilla, kuten puhumalla ja koskettelemalla. Tutkijat seurasivat viiden lapsen kehitystä kuuden kuukauden iästä lähes neljän vuoden ikään.

Lapsille tehtiin normaaleja kehitystä mittaavia testejä ja verrattiin niitä kunkin ikäryhmän yleiseen kehitystasoon.

Tulokset osoittivat, että lasten kehitys oli joko normaalia tai hieman ikäryhmää edellä. Vaikka sokeiden äitien lapsilla on puute nimenomaisesti katsekontaktista, he itse osasivat testeissä seurata vieraiden aikuisten katsetta täysin normaalisti.

Mielenkiintoinen huomio oli myös se että, lapset ylläpitivät normaalia katsekontaktia vieraisiin aikuisiin, mutta eivät äitiinsä.

Tutkijoiden mukaan lapset olivat siis jo sisäistäneet, että äidin kanssa kommunikoidaan eri tavalla kuin näkevien aikuisten kanssa.

Monissa kehitystesteissä sokeiden äitien lapset olivat ikäryhmäänsä edellä. Keskittymistä ja havainnointia mittaavissa testeissä he olivat ikäisiään edellä jo nuorimmista ikäluokista alkaen ja verbaalisissa testeissä 12–15 kuukauden iästä lähtien.

Tutkijoiden mukaan sokeat äidit kykenevät korvaamaan katsekontaktin puuttumisen tai vähyyden tehokkaasti muilla kommunikoinnin tavoilla.

Samoin lapset eivät ole vain passiivisia aikuisen käyttäytymisen vastaanottajia, vaan he etsivät aktiivisesti parasta mahdollista tapaa kommunikoida aikuisen kanssa.

HS 17.4.2013 Sokeiden äitien lapset oppivat tarkkaavaisiksi

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the Royal Society B.

Autismi ja peilisoluteoria

Autismin kirjon ihmisillä on vaikeuksia oppia vuorovaikutustaitoja, jotka liittyvät peilisolujen aktivointiin. Kuitenkin on jäänyt epäselväksi, mikä peilisolujen rooli autismin synnyssä ja sosiaalisten taitojen oppimisessa tarkemmin on. 

Peilisolujen aktivointiin liittyy kolme sosiaalisten taitojen kehittymisen tekijää:
(i) vastavuoroisuuden mekanismi
(ii) motivaatio ja vastapuolen huomioiminen
(iii) joustavuus, valinta ja päätöksen teko

Early Start Denver Model - autismin kuntoutuksen mallissa mainitut kolme kolme sosiaalisten taitojen oppimisen tekijää on sovellettu käytännön harjoituksissa, jotka sisältävät sosiaalista vuorovaikutuata, matkimista, tunteiden ja eleiden vaihtamista, sanallista ja sanatonta viestintää ja tunteiden jakamista.

Kehitysprosessin analyysi ja kuntoutuksessa syntyneet muutokset sosiaalisen vuorovaikutuksen eri tekijöissä voivat valaista neuropsykologisia tekijöitä autismissa. Tämä tieto voi auttaa kehittämään parempia menetelmiä autismin kuntoutuksessa ja koulutuksessa.

Lähde: Autism and the mirror neuron system: insights from learning and teaching