Rokotteet eivät autismin yleistymisen syy

Autismin yleistyminen on jatkunut, vaikka lasten rokotteissa ei enää käytetä etyylielohopeaa sisältävää tiomersaali-säilöntäainetta. Tiomersaalin käytöstä alettiin luopua, koska sen epäiltiin lisäävän lasten autismia.

Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella huoli on ollut turha, sillä lasten autismi yleistyi Kaliforniassa vuosina 1995-2007, vaikka useimmissa rokotteissa tiomersaalia ei enää ole ollut vuoden 2001 jälkeen. Jos tiomersaali olisi lisännyt autismia, tapausten olisi pitänyt vähentyä viimeistään vuoden 2004 jälkeen, tutkijat arvioivat.

Joidenkin tutkimusten mukaan autismin yleistyminenkin voi olla vain tilastollinen harha, joka johtuu muuttuneista diagnostisista kriteereistä, joiden ansiosta autismi todetaan aiempaa useammin.

Duodecim / Archives of General Psychiatry 2008;65:19-24

Autismin ensimerkit nähtävissä jo parin kuukauden ikäisistä

Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet keinon jolla autismin ensimmäiset merkit voi nähdä jo muutaman kuukauden ikäisistä vauvoista. 

Havainnot perustuvat tutkimukseen, jossa seurattiin kolmen vuoden ajan lapsia, joiden sisaruksella oli todettu autismi ja jotka siksi olivat suuressa autismin riskissä. Heitä verrattiin pienessä autismin vaarassa oleviin samanikäisiin.

Tutkimus osoitti autismidiagnoosin kolmen vuoden ikään mennessä saaneiden silmien liikkeissä poikkeavuuksia jo kahden kuukauden ikäisinä. Nämä lapset kiinnittivät selvästi muita vähemmän huomiota ihmisten silmiin, mikä viittaa autisminkaltaisiin sosiaalisen kehityksen ongelmiin.

Autistilasten kiinnostus muiden silmiin väheni koko ajan heidän kasvaessaan, mutta he eivät syntyessään olleet täysin vailla mielenkiintoa katsekontaktiin. Kuitenkin mitä vähemmän lapsi kiinnostui toisten silmistä sitä voimakkaampia hänen autismipiirteensä olivat myöhemmin.


Duodecim / Nature 2013

Autismikirjon kuntoutusmenetelmiä

Autismikirjon kuntoutusmenetelmiä on kehitetty useamman vuosikymmenen aikana.

Kuntoutusmenetelmissä on paljon yhteneväisyyksiä, kuten varhainen kuntoutuksen aloittaminen, pyrkimys kuntoutuksen intensiivisyyteen, ympäristön strukturointi eli jäsentäminen (esim. kuvin), lapsen mielenkiinnon herättäminen tai keskittyminen yksittäisiin kehityksellisiin tavoitteisiin.

Aikaisempien kuntoutusmenetelmien hyväksi havaitut menettelytavat on omaksuttu osaksi myös uusia kuntoutusohjelmia. Monissa kuntoutusmenetelmissä on tavoitteena vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tukeminen. Teoreettisesti ne pohjautuvat behaviorismiin, kehitysteorioihin tai nähin molempiin.

Vanhempien osallistuminen kuntoutukseen on vaihdellut. Alunperin ajateltiin, että vanhemmat on syynä autismiin, jolloin heidät pyrittiin eristämään lapsistaan ja estämään perheen vaikutus pitkällä laitoshoidolla ja lapsen psykoterapialla. Tällöin myös vanhemmille suositeltiin psykoterapiaa.

Kuntoutusmenetelmiä

• EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention
• DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training
• TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children
• DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based
• SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
• PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.

Kuntoutusta lapsen vai aikuisen ehdoin

Suorat toimintaan liittyvät palkkiot auttavat harjoitettujen taitojen omaksumista autistisen lapsen käyttöön. Se on lähempänä tapaa, jolla normaalistikin kehittyvä lapsi oppii toiminnallisia ja kielellisiä taitoja.

Aiemmin kuntoutus uskottiin asiantuntijoiden tehtäväksi. Nykyiset kuntoutusmenetelmät korostavat vanhempien roolia toimeenpanijana. Erona menetelmissä on myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa. Aikuisjohtoisissa menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein.

Lapsijohtoisissa menetelmissä aikuinen vastaa lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.

Eroja kuntoutusmenetelmien välillä on mm. siinä, millaisessa oppimisympäristössä kuntoutus tapahtuu. Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät vaatii kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön viestintätaitojen harjoitteluun. Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin.

Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja lapsen jokapäiväisessä arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.

Luonnollisissa opetustilanteissa opittujen taitojen onkin havaittu yleistyvän paremmin lapsen arkeen kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät vaihtelee siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa. Autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista voidaan hyödyntää käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.

EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support

PECS= Picture Exchange Communication SystemLähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.