Autismin erotusdiagnoosit

Elämme jo 2000- luvun toista vuosikymmentä. Edelleenkään autismia ei tunnisteta, vaan diagnoosiksi merkitään helposti persoonallisuushäiriö tai skitsofrenia. Ongelmana näissä on virheellinen hoito, kuntoutus ja lääkitys, joista liian monet kärsivät edelleen. 

Autismilehdessä no. 2 2014 Sonja kertoo, kuinka hänen elämässään vuosikymmeniä oli ollut vaikeuksia, joita asiantuntijat eivät olleet ymmärtäneet. Hänen ongelmiaan pidettiin masennuksesta, itsetunto-ongelmista tai persoonallisuushäiriöistä johtuvaksi. Sitten hän törmäsi netissä taulukkoon, jossa yksinkertaistettiin persoonallisuushäiriöisen, skitsofrenisen ja autistisen ajattelun piirteitä.

Frank Johansson kirjoittaa Amnestyn blogissaan kuinka Venäjällä syyttömänä tuomion saanut autistinen  Mihail Kosenko on tuomittu psykiatriseen pakkohoitoon aggressiivisen skitsofrenian takia. Mihail on nyt Amnestyn adoptoima mielipidevanki.

Myös lähempää löytyy autistisia ihmisiä jotka on tuomittu skitsofreenikkoina pakkohoitoon. Yhtälailla kuin Venäjällä autismin ja varsinkin aspergerin piirteet voidaan edelleenkin diagnosoida skitsofreniaksi Suomessa. Ylen elävän arkiston ohjelmassa Autismin kolmet kasvot Kari Salonen kertoo kuinka hänet tuomittiin skitsofreenikkona pakkohoitoon.

Erotusdiagnoosi skitsofrenian ja muiden häiriöiden välillä vaihtelee

Skitsofrenia-nimikkeellä tarkoitetaan ryhmää psykoottisia häiriöitä, joiden laatu ja ennuste ei ole suinkaan yhtenäinen.

Diagnostinen raja skitsofrenian ja muiden häiriöiden välillä on sopimuksenvarainen ja on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Samalla myös hoito ja sen tulokset ovat vaihdelleet. Hoidon tuloksellisuuden arviointi on tällöin sairauden sijaan ankkuroitunut pitkälti yhteisöllisiin käsityksiin ja ennakkoluuloihin. Ei ole harvinaista, että potilaaseen lyöty stigma on ollut invalidisoivampi kuin varsinainen sairaus.

Skitsofrenian hoidon tulisi olla ennen muuta tapauskohtaista, vuorovaikutuskeskeisesti suuntautunutta hoitoa, jota toteutetaan tarpeenmukaisen lähestymistavan hoitoympäristössä potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

Skitsofreniaan sairastuneita hoidettaessa näkyviin tulee edelleen usein vääriä käsityksiä, asenteita ja jopa vääriä hoitotapoja. 1980-luvulla esillä olleet ja varsin myönteisiin kokemuksiin johtaneet näkemys- ja hoitotavat ovat 2000-luvulla jääneet vähälle huomiolle ja puuttuvat skitsofrenian käypä hoito -suosituksesta lähes kokonaan.

Skitsofrenian kansainvälinen tautiluokitus näyttää usein johtaneen siihen, että potilaissa huomio kohdistuu yksinomaan luokitusta vastaavien oireiden etsimiseen ja toteamiseen, sen sijaan että perehdyttäsiin ymmärtävän kontaktin kautta potilaan henkilökohtaiseen elämänhistoriaan ja sen vaikutuksiin hänen kehitykseensä ja sairastumiseensa. Myöskään potilaan välittömän perheympäristön ja muun sosiaalisen verkon merkitys ei näin tule esille.

Lähde:

Aaltonen J., Alanen Y.O.(2014) Skitsofrenian psykologinen, tarpeenmukainen hoito unohdettu? Suomen Lääkärilehti 44/2014 vsk 69 sivut 2858-2859