Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla

Lähes kaikki elimistömme serotoniinista valmistetaan suolistossa. Serotiinilla on vaikutus mielenterveyteen ja autistisiin oireisiin. Myös immuunipuolustuksemme sijaitsee suurimmilta osin suolistossa.

Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla lapsen ensimmäisinä vuosina. Olennaisia tekijöitä tässä ovat alatiesynnytys, jolloin lapsi saa äitinsä emättimestä ensimmäisen suojaavan maitohappobakteeripeitteen iholleen, sekä imetys, joka vahvistaa lapsen suolistoflooraa.

Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen immuunipuolustusta kehittävät bakteerit, joita lapsi saa kaikesta mitä suuhunsa laittaa. Liian steriilissä ympäristössä elävien länsimaisten ihmisten suolistofloora ei ole iskukunnossa. Valmisruoka on steriiliä eikä anna bakteeritäydennystä siten kuin kotiruoka. Mikrossa sitten tapetaan loputkin.

Mikrobit osallistuvat ruoan sulamattomien ainesosien pilkkomiseen, valmistavat meille vitamiineja ja muita ravinteita ja hävittävät myrkkyjä. Antibioottien käyttö kehittää vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja antibiootit tappavat hyödyllisenkin suolistoflooran. Rasvaton ruokavalio lisää elimistön omaa rasvantuottoa, joka kasvattaa rasvakerrosta ja kolesterolia sisäelimistömme ympärille. Nykyinen elintapa aiheuttaa allergioita. Kaikkia loisia ei tarvitse tappaa, sillä niistyä voi olla hyötyä meille.

Varsinkaan ne ihmiset, joiden maksan toiminnassa on ongelmia, eivät pysty enää kovin hyvin neutraloimaan huonojen bakteerien haitallisia aineita ja tuntevat sen joskus myös nahoissaan. Bakteerimyrkyillä on erilaisia vaikutuksia väsymyksestä vapinaan ja koomaan asti.

Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus, Otava, Keuruu

Bakteerikato lisää syöpiäkin

 Bakteeristomme saattaa auttaa myös ehkäisemään syöpiä. Antibioottikuurit lisäävät joidenkin syöpien riskiä 1,5-2-kertaiseksi. Lisäys ei siis ole kovin suuri, mutta saattaa antibioottien laajan käytön huomioon ottaen olla merkittäväkin.

Professori Paul Knekt Kansanterveyslaitoksesta havaitsi kollegoineen jo lähes kymmenen vuotta sitten, että kroonista virtsatieinfektiota sairastavien ja paljon antibiootteja käyttäneiden alle 50-vuotiaiden naisten rintasyöpäriski lisääntyi 1,7-kertaiseksi.

Amerikkalaiset tutkijat vahvistivat tämän havainnon omassa tutkimuksessaan. Antibiootteja yli 500 päivää saaneiden nuorten naisten rintasyöpäriskin todettiin olevan kaksinkertainen niihin verrattuna, jotka eivät olleet saaneet antibioottihoitoja.

Viime vuonna Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Annamari Kilkkinen työtovereineen raportoi Suomen syöpärekisterin ja Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella, että antibioottien runsas käy
ttö lisää muun muassa eturauhas-, rinta- ja paksusuolisyövän riskiä keskimäärin 1,5-kertaiseksi.

Mitä syövältä suojaavaa tekijää antibiootit sitten häiritsevät? Esimerkiksi paksusuolessa bakteerit muodostavat glykosyloituneita lyhytketjuisia rasvahappoja ihmisen solujen ravinnoksi. Niitä syntyy paksusuolen vähähappisissa oloissa, kun bakteerien entsyymit ovat irrottaneet suolistoon tulleista kasvisoluista glukoosia. Prosessissa tarvitaan siis toiminnaltaan terve suoliston bakteeristo ja ravinnosta riittävästi vihanneksia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009 

Antibiootti romahduttaa bakteeritasapainon

Selvin näyttö mikrobikumppaniemme hyödyllisyydestä saadaan niissä tilanteissa, kun bakteeristo romahtaa antibioottien vaikutuksesta.
Bakteerien puutteen vaikutusta on päästy suoraan tutkimaan eläimillä, jotka on otettu emostaan keisarileikkauksella ja pidetty sen jälkeen mikrobittomissa oloissa. Hiiritutkimusten perusteella suoliston bakteeristo esimerkiksi hillitsee tyypin 1 diabeteksen eli nuoruusiän diabeteksen kehittymistä.

Ihmisen bakteeristo häiriintyy dramaattisimmin antibioottihoidon aikana. Massiivisia määriä bakteereja kuolee erityisesti suolistossa. Kuurin aikana siellä yleistyvät käytetylle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit, jotka voivat jäädä asukeiksi jopa vuosiksi. Kuurin jälkeen kilpajuoksuun elintilasta osallistuvat kaikki hengissä selvinneet omat ja lisäksi ympäristöstä saatavat bakteerit.

Esimerkiksi täpötäysissä päivähoitoryhmissä jopa puolet lapsista voi olla samanaikaisesti antibioottikuurilla. Tällöin tarjolla on runsaasti hengitysteiden ja suoliston bakteereita, jotka kestävät antibiootteja. Jotta voitaisiin vähentää lasten tautitaakkaa ja antibiootteja sietävien bakteerien leviämistä, päivähoitoryhmiä pitäisi pienentää.

Antibioottikuuri lisää tulevien bakteeri-infektioiden määrää. Nuorilla naisilla virtsatietulehdusten yleisyys kasvaa jopa viisinkertaiseksi 2-4 viikkoa sen jälkeen, kun antibioottihoito on loppunut. Infektiot johtunevat siitä, että taudinaiheuttajabakteerit valtaavat kuurin tyhjentämää elintilaa muita bakteereita nopeammin.

Myös lasten välikorvatulehdusten toistuminen voi johtua siitä, että nenänielun normaali bakteeristo köyhtyy antibioottihoidon aikana. Tämän ehkäisemiseksi on kokeiltu suihkuttaa antibioottikuurin jälkeen nenänieluun normaalibakteeristoon kuuluvia vaarattomia streptokokkeja. Suihkeiden todettiin estävän jopa puolet uusiutuvista välikorvatulehduksista.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009

Bakteeriston terveysvaikutukset

Koe-eläintutkimusten ja muutamien ihmisaineistoissa tehtyjen tutkimusten perusteella
on ilmeistä, että bakteeristo vaikuttaa monien tautien syntyyn tai kulkuun. Tällaisia tauteja
ja tiloja ovat lihavuus, tyypin I diabetes, metabolinen oireyhtymä ja tyypin II diabetes, Crohnin tauti, haavainen koliitti, keliakia, munuaiskivitauti, suolistosyöpä, masennus, autismi, unettomuus ja MS-tauti.

Edelleenkään emme tiedä, miten näihin tauteihin tai niiden kehittymiseen voitaisiin bakteerien avulla vaikuttaa. Ravinnolla on merkitystä bakteeriston koostumuksen kannalta. Se mitä syömme, toimii myös bakteerien ravintona ja vaikuttaa niiden aineenvaihduntaan.

Laboratoriossa hyvinkin pienet määrät tiettyä sokeriyhdistettä tai ravinnetta saavat jotkut bakteerit lisääntymään iloisesti. Kun samat aineet otetaan pois, bakteerin kasvu estyy. Tarvitaan tutkimuksia, joissa verrataan ravinnon muutosten vaikutusta bakteeriston koostumukseen.

Eniten bakteeristoon vaikuttavat bakteerilääkkeet . Yhden viikon kuurin vaikutus suolen bakteeristoon on joissain tutkimuksissa näkynyt vielä kolmen vuoden kuluttua. Lääkityksen aiheuttama tyhjiö täyttyy ulkopuolelta tulevilla, mahdollisesti jopa haitallisilla bakteereilla. Yhden kuurin jälkeen ihminen saattaa kolonisoitua hyvin pienillä määrillä eitoivottuja bakteereita.

Lähde ja aiheesta lisää:

Duodecim katsausartikkeli Bakteerilääkkeet ja suoli (PDF)