Tarvitaanko antibiootteja ärtyvän suolen hoitoon?

Ummetusta, lyhytkestoista ripulia ja ärtyvää suolta voi hoitaa aluksi itse, mutta oireiden pahentuessa pitää mennä tutkimuksiin.

Ärtyvän suolen oireita ovat muun muassa turvotus, ilmavaivat, vatsakipu sekä ripuli, ummetus tai niiden vaihtelu, mutta oireet voivat olla merkki jostakin muusta suolistosairaudesta.

Jos ulosteessa on verta tai vatsavaivoihin liittyy laihtumista, pitää mennä lääkäriin selvittämään syy. Keski-ikäisen kannattaa selvittää myös muut yllättäen ilmestyvät vatsavaivat, sillä ikä lisää suolistosyöpien riskiä.


Bakteereita tappavien lääkkeiden haittapuolista huolimatta antibioottihoitoja ei voida täysin lopettaa eikä niistä kannata kokonaan kieltäytyä.

- Kaikki bakteeritaudit eivät parane omin päin vaan voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita.
- Jotkin bakteeritaudit, kuten aivokalvontulehdus, voivat johtaa nopeasti kuolemaan.
- Ilman antibiootteja moniin leikkauksiin liittyy suuri infektioriski.
- Erityisen tärkeitä antibiootit ovat immuunipuutteisille, joiden elimistön oma puolustuskyky on sairauden takia heikentynyt.

HS 4.6.2015 Mitä kakkasi kertoo sinusta?

Johtuuko autismi bakteerien toksiineista?

Meissä elävät bakteerit voivat tuottaa myös haitallisia aineita, kuten toksiineja. Kaikki suomalaiset on rokotettu jäykkäkouristusta aiheuttavaa Clostridium tetani -bakteerin toksiinia vastaan. Suolistossamme kuitenkin asuu saman Clostridium-suvun muita bakteereja, joiden mahdollisia toksiineja vaikutuksineen ei tunneta.

Clostridium-suvun bakteereja on havaittu olevan tavallista enemmän muun muassa eräiden autististen lasten suolistossa. On pohdittu, saattavatko nämä bakteerit aiheuttaa autismia, mutta nykytieto ei vielä riitä tämän varmistamiseen.

Bakteerien toksiineja on ehdotettu syiksi myös esimerkiksi lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön eli ADHD:hen ja nykimishäiriöön eli Touretten oireyhtymään.

Nämä ajatukset saattavat kuulostaa mielikuvituksellisilta, mutta samoin kuulosti vielä 1980-luvun alkupuolella helikobakteeri maha- ja pohjukaissuolihaavan aiheuttajana. Haavoja pidettiin stressisairauksina, kunnes helikobakteerin osuus selvisi.

http://www.scientificamerican.com/article/gut-bacteria-may-play-a-role-in-autism/

Lisää bakteereita leipään?

Puuttuuko keliakiapotilaiden suolistosta jokin bakteeri? Vai voisiko kyseessä olla bakteeripuutos leipien tuotannossa?
Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä gluteeni tulehduttaa ohutsuolen ja surkastuttaa siitä ravinnon imeytymisessä tarvittavia värekarvoja. Jos ruoka pidetään gluteenittomana, suolen vaurio voi korjautua.

Gluteeni hajoaa hyvin huonosti; tiettävästi ainoita entsyymejä, jotka pystyvät sitä pilkkomaan, ovat bakteerien tuottamat prolylendopeptidaasit.

Esimerkiksi useat maitohappobakteerit pilkkovat viljojen gluteenia ja voisivat tehdä niin leivässäkin, jos olisivat läsnä. Nykyään leipää kuitenkin valmistetaan hiivalla ja taikinaan vieläpä lisätään gluteenia, koska se antaa rakennetta ryhdistävää sitkoa. Italialaiset tutkijat ovat osoittaneet, että jos vehnäleipä hapatetaan maitohappobakteereilla, gluteeni pilkkoutuu kokonaan ja leivästä tulee keliakiapotilaille sopivaa.

Olisiko aika palata leivänteossa maitohappobakteereita sisältävän juuren käyttöön hiivan sijasta?

Leipomoteollisuudelle tarjoutuu tässä oiva mahdollisuus terveysvaikutteisten haitek-leipien kehittämiseen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu

Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla

Lähes kaikki elimistömme serotoniinista valmistetaan suolistossa. Serotiinilla on vaikutus mielenterveyteen ja autistisiin oireisiin. Myös immuunipuolustuksemme sijaitsee suurimmilta osin suolistossa.

Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla lapsen ensimmäisinä vuosina. Olennaisia tekijöitä tässä ovat alatiesynnytys, jolloin lapsi saa äitinsä emättimestä ensimmäisen suojaavan maitohappobakteeripeitteen iholleen, sekä imetys, joka vahvistaa lapsen suolistoflooraa.

Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen immuunipuolustusta kehittävät bakteerit, joita lapsi saa kaikesta mitä suuhunsa laittaa. Liian steriilissä ympäristössä elävien länsimaisten ihmisten suolistofloora ei ole iskukunnossa. Valmisruoka on steriiliä eikä anna bakteeritäydennystä siten kuin kotiruoka. Mikrossa sitten tapetaan loputkin.

Mikrobit osallistuvat ruoan sulamattomien ainesosien pilkkomiseen, valmistavat meille vitamiineja ja muita ravinteita ja hävittävät myrkkyjä. Antibioottien käyttö kehittää vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja antibiootit tappavat hyödyllisenkin suolistoflooran. Rasvaton ruokavalio lisää elimistön omaa rasvantuottoa, joka kasvattaa rasvakerrosta ja kolesterolia sisäelimistömme ympärille. Nykyinen elintapa aiheuttaa allergioita. Kaikkia loisia ei tarvitse tappaa, sillä niistyä voi olla hyötyä meille.

Varsinkaan ne ihmiset, joiden maksan toiminnassa on ongelmia, eivät pysty enää kovin hyvin neutraloimaan huonojen bakteerien haitallisia aineita ja tuntevat sen joskus myös nahoissaan. Bakteerimyrkyillä on erilaisia vaikutuksia väsymyksestä vapinaan ja koomaan asti.

Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus, Otava, Keuruu

Probiootteja hoitoon ja terveyteen

Aikuisella ihmisellä on suolistossaan 100 000 miljardia (10 potenssiin 14) mikrobisolua eli kymmenisen kertaa enemmän kuin koko kehossa on omia soluja. 

Yhdessä millilitrassa paksusuolen sisältöä on mikrobisoluja 100-1 000 miljardia (10 potenssiin 11-10 potenssiin 12). Lajeista valtaosaa ei vielä tunneta. Esimerkiksi happea karttavia on vaikea tutkia viljelemällä.

Yhtä hyödyllisten bakteerien ryhmää, probiootteja, on tutkittu paljon. On ilmeistä, että niillä on runsaasti myönteisiä vaikutuksia. Vakuuttavimmat tutkimukset on tehty maitohappobakteereilla lasten allergian, hengitystieinfektioiden ja antibioottiripulin ehkäisyssä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten muut ihmiset hyötyvät probiooteista tai esimerkiksi millaisia probiootteja terveen ihmisen kannattaisi syödä ja miten usein.

Antibiootit tappavat  tautibakteerien lisäksi elimistön hyödyllistä bakteeristoa. Monessa tapauksessa tauti paranisi ilman antibioottiakin. Suomessakin voisi toimia hyvin Hollannin käytäntö, että lääkäri lievissä tapauksissa arvioi hoidontarpeen uudestaan päivää tai paria ensi käynnin jälkeen, ennen kuin kirjoittaa antibioottireseptin.

Ehkä tulevaisuudessa - kunhan ihmisen bakteeristo on opittu tuntemaan kunnolla - antibioottihoidon nujertama hyödyllinen bakteeristo uusitaan rutiininomaisesti.  Ympit saataisiin esimerkiksi tabletteina suolistoon ja suihkeina muille limakalvoille.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009

Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava, Keuruu