Autismi muuttuu ikäkausien mukana

Autismikirjoon kuuluu useita diagnooseja, kuten Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi sekä lapsuusiän autismi. Autismin syy on edelleen epäselvä. Teini-iässä tyttöjen ja poikien oirekuvat usein eroavat toisistaan.

Autismi on kehityksellinen, parantumaton neuropsykiatrinen häiriö, jossa oireiden ilmenemismuodot muuttuvat ikäkausien mukaan. On hyvin yleistä, että autismikirjon oirekuvan kanssa esiintyy samanaikaisesti jokin psykiatrinen tai neuropsykiatrinen oirekuva. Nuoruusiässä tai aikuisuuden korvilla mielialaoireilu on yleistä.

Tuen tarve vaihtelee ja muuttuu ihmisen elämänkaaren myötä. Erityisesti elämän nivelvaiheet, jolloin koetaan isoja muutoksia, ovat autistiselle henkilölle haastavia. Tällöin tuen tarve korostuu erityisesti.

MediaPlaneetta: Autismi on neuropsykiatrinen häiriö, jonka oireet muuttuvat elämänkaaren mukaan

Autismissa tuen tarve vähenee iän myötä

Tuen tarve autismissa selkeästi on suurin lapsuudessa ja varhaisessa teini-iässä.

Vaikka autismia pidetään elinikäisenä oireyhtymänä, tuen tarve autismissa selkeästi on suurin lapsuudessa ja varhaisessa teini-iässä (5-15 v) , jos tilannetta arvioidaan KELAN autismin perusteella myöntämien tukien mukaan. Parikymppisenä tuen tarve nousee uudestaan vähentyen 30-ikävuoden jälkeen huomattavasti (Taulukko: Autismin perusteella tukea saavien ikäjakauma vuonna 2011).

Tämä osoittaa myös, että autismi sinänsä ei ole kehitysvamma. Kehitysvammaisuus on kuitenkin usein autismin liitännäisoire. Autismikirjossa kehitysvammaisuutta esiintyy noin 15%. Kehitysvammaisilla kuolleisuus on varhaisempaa kuin muilla, ja tuen tarve päättyykin dramaattisesti 50 ikävuoden jälkeen.

Taulukko: Autismin perusteella tukea saavien ikäjakauma vuonna 2011

Lähde Maria Arvio (2012) Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin.

D-vitamiini, antibiootit ja vanhempien ikä autismissa

D-vitamiinin puutosta on epäilty kun monilla pohjoismaihin ja Kanadaan muuttaneilla afrikkalaisilla lapsilla on todettu autismia enemmän muuhun väestöön verrattuna. Nyt tutkitaan myös antibioottien ja vanhempien iän vaikutusta.

Autismin kirjon oireita esiintyy noin 1% suomalaisista. Lapsuuden autismia, joka todetaan yleensä jo ensimmäisinä ikävuosina on noin kahdella tuhannesta. 20 vuoden aikana autismi-diagnoosit ovat kaksinkertaistuneet.

Autismi on yleistynyt niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. 2000-luvun taitteessa syntyneillä suomalaislapsilla on kaksi kertaa enemmän autismia kuin kymmenen vuotta nuoremmilla. Syitä autismiin tai sen yleistymiseen ei ole löydetty. Yhtenä syynä saattaa olla diagnosoinnin parantuminen.

Uusi kansainvälinen tutkimus, jossa myös Suomi on mukana, selvittää D-vitamiinin, antibioottien ja vanhempien iän vaikutuksia autismin syntyyn. Ennen vakaviin infektioihin sairastuneet lapset menehtyivät.

Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että Suomesta mukana ovat vuonna 1980 syntyneet. Tutkimusta tehdään biopankkien ja terveysrekisterien tietojen avulla. Viisi vuotta kestävän tutkimuksen ensimmäiset raportit julkaistaan tämän vuoden lopulla.

Kuntoutustukea hakee 10-15 prosenttia, mutta sitä myönnetään vain harvoille. Autismiasiantuntija Heta Pukki toteaa Savon Sanomien haastattelussa, että elämä on helpompaa, kun ei yritä tehdä vääriä asioita.

Aiheesta kirjoittaa:
Saija Kauhanen Savon Sanomat 15.7.2014
https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/autismin-yleistyminen-voi-johtua-monesta-syysta