Kehitysvammaistet järjestäytyy

 Kehitysvammaisten omaiset perustivat v. 1961 Kehitysvammaisten Tukiliiton, jonka nimi oli aluksi Vajaamielisten Tukiyhdistysten Liitto. 

Liitto otti heti tehtäväkseen vammaisten ja heidän etujensa ajamisen. Alussa toiminta oli lähinnä omaisten tukemista ja huomioon ottamista, koska heidän hoitotehtävää helpottamaan haluttiin lisää yhteiskunnan palveluja. Myöhemmin liiton toiminta alkoi kehittyä nykyiseen suuntaansa. 

Saukko H. (2012) ”Hei, näetkö sinä minua?” Vammaisten seksuaalisuuden pohdintaa. Opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Viitapohja, K. (2010). Rinnekoti-Säätiö. Kehitysvammahuollon tietopankki. Kehitysvammahuollon historiaa. Luettu 15.3.2012. http://www.kvhtietopankki.fi/kirjat/yleishis.htm.

Suomen sterilisaatiolaki kirjoitettiin ensimmäisen kerran 1935

Suomen sterilisaatiolaki kirjoitettiin ensimmäisen kerran 1935. Sen mukaan oli luvallista saattaa tylsämielinen (idiootti) tai vähämielinen (imbesilli) suvun jatkamiseen kyvyttömäksi, jos oli syytä epäillä, että vajaamielisyys periytyisi seuraavalle sukupolvelle tai jos olisi oletettavaa, että tällaisen vajaamielisyyden seurauksena tulevat lapset jäisivät huoltamista vaille. 

Tämä laki ei ollut pakkosterilaatiolaki, mutta ei se myöskään jättänyt vapaaehtoisuudelle tilaa. Avioliitolle oli laissa määrätty esteeksi tylsämielisyys ja mielisairaus jo vuonna 1929. Sterilisaatiolakia uusittiin vuonna 1950, mutta sekin laki vahvisti vain sitä, että vajaamielinen tai mielisairas voitiin steriloida ilman omaa suostumustaan jos vajaakelpoisuus oli sen tasoinen, että se luultavasti periytyisi tai saattaisi tulevat lapset vaille huolenpitoa jäämiselle. Laki oli voimassa 1970- luvulle asti.

Häkkinen, H. & Hämäläinen, P. (2010). Kehitysvammaisen nuoren seksuaalisuus vanhemman kokemana. Opinnäytetyö. Savonia ammattikorkeakoulu.

Saukko H. (2012) ”Hei, näetkö sinä minua?” Vammaisten seksuaalisuuden pohdintaa. Opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.