Hymy, kosketus ja katsekontaksti

Hymyllä on keskeinen vaikutus viestinnässä kehitysvammaisen kanssa. 

Hymy on ystävällisyydestä, ilosta ja onnesta kertova ilme. Juuri hymyllä voidaan viestiä omasta hyväntuulisuudestaan ja näin suhteestaan viestintäkumppaniin. Hymyllä on taipumus tarttua ympäröiviin ihmisiin. 

Ei-kielelliseen viestintään voi kuulua hyvin tärkeänä osana kosketus. Kosketusaistin avulla välittyy usein pitämisen, turvallisuuden ja ymmärtämisen viestit. Kosketuksen viesti on voimakas, jolla voi varmentaa ymmärtämisen käsityksen. Kaikki eivät välttämättä pidä kosketuksesta, joten se on katsottava tilannekohtaisesti. Kosketusta voi käyttää esimerkiksi varmistaakseen ihmisen huomion ja läsnäolon.

Katsekontakti on tärkeä, kun puhutaan. On todella epäkohteliasta, jos ei katso silmiin kun ihmiselle puhutaan. Koskettaminen tuntuu hyvälle. Halaaminen tuntuu mukavalta. Ilmeet vaikuttavat keskustelun tunnelmaan. Jos toinen on iloinen, niin se tarttuu.

Lähde:
Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kohtaaminen Asperger-aikuisen näkökulmasta Kaisa Kangas 0307965 Pro gradu Kevät 2014 Sosiaalityö Lapin yliopisto 

Konfliktit syntyy, kun emme huomaa autistista viestiä

Ihmiset haluavat ympärilleen tilaa ja pitävät huolta henkilökohtaisesta tilastaan. Autistit ovat usein enemmän tietoisia ympäröivästä tilasta kuin muut. 

Kun lapsi suuttuu, pitäisi varoa menemästä hänen reviirilleen. Usein on hyvä saada muut ihmiset pois
tieltä ja välttää paikkoja joissa on paljon ihmisiä.

Autistisella lapsella on viestinnällisiä vaikeuksia. Viestinnästä 80% on ei verbaalista. Autistisen lapsen ongelma ei ole vain se, että hän ei pysty viestimään siinä kuin muut, vaan vielä suurempi ongelma on se, että emme näe milloin he haluavat viestiä.

Meidän pitäisi olla tietoisia, kuinka puhumme lapselle, erityisesti silloin kun hän on vihainen. Meidän pitäisi tiedostaa äänemme sävy, puhua tyynesti ja rauhallisesti, sekä erityisesti varoa nostamasta ääntämme. Häiriöäänet on usein erityisen ärsyttäviä, sillä lapsen voi olla vaikeaa saada selvää puheestamme.



Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London.

Kasvot, katse ja autismi

Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vaikeuksien taustalla saattavat olla toisen henkilön silmiin katsomiseen liittyvät poikkeavuudet. 

 

Silmiin katsominen ei ole motivoivaa autistisille lapsille. Seurauksena voivat olla autismille tyypilliset vaikeudet jaetussa tarkkaavuudessa ja katsekontaktissa sekä kasvohavaintojen harjaantumattomuus.

Autismin varhainen tunnistaminen antaa edellytykset katsekäyttäytymisen tukemiselle ja kasvohavaintojen mahdollisimman normaalille kehittymiselle. Ihmisten välinen sosiaalinen vuorovaikutus tukeutuu sekä kielelliseen kommunikaatioon että ei-kielelliseen informaatioon.

Kehon asennot ja eleet sekä erityisesti kasvot välittävät monenlaista vuorovaikutuksen säätelyn kannalta keskeistä tietoa. Toinen henkilö tunnistetaan luotettavimmin kasvoista, ja päätelmät ihmisten iästä ja sukupuolesta perustuvat myös useimmiten heidän kasvoihinsa. 

Lähde:

Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013

Anneli Kylliäinen PsT, Suomen Akatemian tutkijatohtori

Jari K. Hietanen Ph.D., professori, Human Information Processing -laboratorio Tampereen yliopisto, yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia

Miten autistinen lapsi oppii katsekontaktia

Autistisen lasten vanhemmat voivat opettaa pienelle lapselleen katsekontaktia leikillä. Se vahvistaa lapsen kykyä oma-aloitteiseen katsekontaktiin, kertoo tuore Tampereen yliopiston tutkimus.

Autististen lasten tarkkaavuusreaktiot eivät voimistuneet, kun lapset katsoivat kasvoja, joissa katse kohdistui suoraan heihin, vaikka autistiset lapset katselivat kasvojen silmien aluetta. Kutitteluleikin  avulla saatiin katsekontakti syntymään.

Kuntoutuskokeiluryhmässä olevien lasten oma-aloitteinen katsekontaktin käyttö lisääntyi seuranta-arviossa, yliopistosta kerrotaan. Vertailuryhmässä, joka sai tavanomaista intensiivistä autismin varhaiskuntoutusta, katsekontaktin ottaminen parantui, mutta ei yhtä selvästi kuin kuntoutuskokeiluryhmässä.

Lähde:
HS Katri Kallionpää Autistinen pikkulapsi voi oppia katsekontaktia Terveys 29.9.2014 10:21