Aivokuva voi paljastaa autismikirjon häiriön

Autismikirjon häiriö näkyy aivojen magneettikuvista aktivoimalla koehenkilöitä ajattelemaan vuorovaikutustilanteita.

Tietyt ajatukset aiheuttavat yhteneväisiä reaktioita ihmisten aivoissa. Yhdysvaltalaisen Carnegie Mellon -yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että autistismin kirjon ihmisen aivoissa reaktiot on erilaisia kuin ns. neurotyypillisillä ihmisillä.

Menetelmässä pyydetään tutkittavia kuvittelemaan erilaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteita kuten "suostuttelua", "ihailua" ja "halausta".  Ajatukset aktivoivat neurotyypillisissä aivoissa alueen, joka littyy "itsen" ajatteluun. Autismikirjon häiriössä tämä aivojen takaosassa sijaitseva alue ei aktivoidu. 

Neurotyypilliset tutkittavat samaistuivat ajattelemiinsa käsitteisiin ja kuvittelivat itsensä osana vuorovaikutustilanteita. Autismikirjon ihmiset takastelivat vuorovaikutuksen käsitteitä ukopuolisina eläytymättä kuviteltuihin tilanteisiin.



Autismikirjon häiriöiden diagnoosi on perustunut potilaan käytöksen arviointiin. Tulossa on ojektiivisimpina ja tarkempia pidetyt biologisiin mittauksiin perustuvat diagnoosit, joita tämänkin tutkimuksen perusteella voidaan odottaa.

Menetelmä on laajennettavissa myös muihin neurologisiin tiloihin ja kehityshäiriöihin. Näitä ongelmia ei enää tarvitse arvioida vain vain oireiden, mutta nyt myös aivojen toiminnan perusteella.

Lähde:
http://www.newscientist.com/article/dn26651-hug-brain-test-could-diagnose-disorders-like-autism.html#.VIC1db6P7ak

Autismikirjon häiriö

Autismikirjon oireyhtymän pohjalla on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa erilaisia toiminnan esteitä. Autismin kirjon henkilön aistien välittämä tieto ja tulkinta on yksilöllistä; tavallisesta huomattavasti poikkeavaa. 

Usein häiriö huomataan lapsen vuorovaikutustaitojen kehittyessä. Autismin kirjon henkilö ajattelee, ymmärtää ja käsittää asioiden merkityksiä ja ympäristöään poikkeuksellisella tavalla, joka ilmenee vuorovaikutuksessa.

Varhaislapsuuden autismin diagnoosi tehdään usein lapsen ollessa noin puolitoista -vuotias. On tärkeää, että diagnoosi saadaan varhaisessa vaiheessa, sillä mitä varhemmin kuntoutus aloitetaan, sitä tehokkaampaa se on.

Viestintä on poikkeavaa osoittaen erikoista sosiaalista vuorovaikutusta ja kommunikaatiota ja käyttäytyminen on stereotyyppistä ja rajoittunutta. Myös aistiärsykkeet aiheuttavat poikkeavaa reagointia. Autismin kirjon oireita ei pidetä sairautena vaan rajoitteena.

Autismin piirteet muuttuvat ihmisen biologisen kehityksen myötä. Autismin kanssa oppii elämään. Kuntoutuksen, kasvatuksen ja koulutuksen tuloksena utistinen käyttäytyminen voi muuttua huomaamattomaksi ja saattaa näyttää siltä, että ihminen on kasvanut ulos autismista. Myös ympäristön muokkaamisella on tärkeä merkitys autistisen henkilön toimintakyvyn parantamiseksi sekä hänen kohtaamiseen.

Autismin kirjoon kuuluvat ihmiset voivat olla lahjakkuudeltaan normaaleja tai jopa erittäin lahjakkaita tai heillä voi olla myös kehitysvamma. Autismi on perinnöllistä, mutta siihen vaikuttaa myös muista tekijöitä. Autismi ei voi parantua, koska se ei ole sairaus.

Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa

Parsakaali voi lievittää autismin oireita

Autismin oireet lievenevät kuumeen aikana. Esimerkiksi autistinen lapsi, joka ei koskaan puhu, saattaa kuumeessa sanoa yksittäisiä sanoja. 

Lämpöstressireaktiossa korkealle lämpötilalle altistuneet solut alkavat tuottamaan suojaproteiineja, jotka suojelevat solua ja auttavat sitä kestämään kuumuutta. Lämpöstressiproteiinit aktivoi esimerkiksi infektiot, tulehdukset, altistus ympäristömyrkyille, nälkiintyminen, solujen hapenpuute ja eräät kasvikunnan tuotteet kuten sulforafaani jota tuottaa mm parsakaali.

Tämä yhteys parsakaalin ja kuumeen välilllä mahdollisti äsken julkaistun tutkimuksen. Jos lämpöstressireaktio on syynä autismin oireiden lievenemiseen, sulforafaanin pitäisi saada aikaan sama tulos. Vaikka tutkimuasetelma oli satunnaistettu sokkotutkimus, tutkijoiden oli helppo arvata, ketkä kuuluivat sulforafaaniryhmään. Jotkut potilaista esimerkiksi katsoivat tutkijoita suoraan silmiin ja kättelivät heitä, mitä he eivät koskaan aiemmin olleet tehneet.

Tulokset olivat vaikuttavia. Sulforafaaniryhmän autisteissa nähtiin selviä kohenemisen merkkejä jo neljä viikkoa hoidon aloittamisen jälkeen, ja koheneminen jatkui niin kauan kuin he ottivat sulforafaania. Kohenemista nähtiin etenkin seuraavissa ominaisuuksissa: ärsyyntymisherkkyys, velttous, toistoliikkeet, hyperaktiivisuus, valppaus, kommunikaatio, motivaatio ja rituaalit. Hoidon loputtua kaikki potilaat taantuivat entiselleen, kuten tapahtuu kuumeenkin jälkeen.

Oireet lievenivät vain noin puolella sulforafaania saaneista, ei kaikilla. Kyseessä ei siis ole mullistus autismin hoidossa, vaan pikemminkin kauan odotettu vihje siitä, mistä tuota mullistusta kannattaa etsiä.

Potilaiden saama sulforafaanimäärä oli niin suuri, ettei siihen pääse parsakaalia syömällä, vaikkakin terveellisyytensä vuoksi parsakaalia voi vapaasti suositella. Myös monissa muissa kasviksissa on sulfarafaania, ja sen aiheuttama lämpöstressireaktio onkin yksi syy niiden suotuisiin terveysvaikutuksiin.

Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the National Academy of Sciences.

Asiasta kirjoitti Jani Kaaro, Helsingin Sanomat, Tiede,14.10.2014

Miksi autismi yleistyy?

Yleistyvätkö autismikirjon häiriöt vai tunnistetaanko ne aiempaa paremmin?

Psykologi Baron-Cohen tutkimusryhmineen havaitsi, että teknologiakeskus Eindhovenissa lapsilla esiintyi paljon enemmän autismia kuin samankokoisissa alankomaalaisissa vertailukaupungeissa. Kirjoittajat katsoivat tämän tukevan sitä ajatusta, että lievät autismikirjon piirteet ovat vahvuus teknologia-ammateissa, mutta rikastuneina - molemmilta vanhemmilta perittyinä - ne aiheuttavat autismikirjon häiriöitä.

Autismikirjon häiriöt ovat ilmiasultaan hyvin vaihtelevia oireistoja, eivät spesifisiä sairauksia. Häiriöiden esiintyvyys näyttää moninkertaistuneen viime vuosikymmeninä. Häiriöiden yleistyminen voi johtua autististen piirteiden parantuneesta tunnistamisesta, muutoksista diagnostisessa käytännössä tai ilmiön todellisesta yleistymisestä.

Autismi on ollut yhä enemmän esillä tiedotusvälineissä. Siitä tiedetään aiempaa huomattavasti enemmän ja sitä epäillään herkemmin. Tällä lienee vaikutusta diagnoosien määrään. Espoossa monien lasten ja nuorten diagnoosi muuttui älyllisestä kehitysvammaisuudesta autismiksi, kun palvelutarjonta autismipuolella parani.

Hannu Heiskala Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim  2012;128(17):1735-6

Vanhempain ikä riskitekijänä

Avautuuko autismin salaisuus suuren datan voimalla?

Tutkijat toivovat voivansa selvittää autismin salaisuudet Googlen voimalla. Amerikkalainen lobbarijärjestö Autism Speaks ilmoitti valmistelevansa yhteistyössä Googlen pilvipalvelujen kanssa autismin geenitietokantaa. The Autism Speaks Ten Thousand Genomes Program (AUT10K) ohjelma kokoaa yhteisen pilven alle DNA-tietopankit toiveena edistää autismitutkimusta.

Autism Speaks uskoo että AUT10K ohjelma auttaa autismin geeniperimän selvittämisessä. Autism Speaks on lahjoittanut 12,000 DNA näytettä, jota on kuvattu diagnoosien ja tietyn geeniaineiston “suurimpana yksityisenä kokoelmana”.  Google antaa tutkijoille mahdollisuuden päästä käsiksi valtavaan geeniaineistoon, joka auttaa tutkijoita löytämään yhteyden autismin kirjon ihmisten välillä.

Zachary Warren, Vanderbilt yliopiston autismi tutkimus instituutista,  sanoo, että ymmärtääkseen autismin kehitykselliset ja käyttäytymiseen liittyvät erot tarvitaan tiedonkäsittelyn voimaa analysoimaan geneettistä dataa.

“Vain ymmärtämällä autismin riskin voimme kehittää hoitoja, jotka eivät ainoastaan pureudu oireisiin vaan autismin kirjon perimmäisiin syihin " autismi genetiikan tutkija tohtori Jeremy Veenstra-VanderWeele totesi.

Autism Speaks ei tiedonannossaan kuitenkaan tuonut esille sitä, että myös suurella datalla on omat riskinsä.

Lähde:
Geetha Parachuru -- Special to CNN, Miriam Falco - CNN Medical Managing Editor   

Aikuisuus ja autismin kirjo

Suurin osa autismin kirjon aikuisista selviää arjesta siinä kuin muutkin, mutta osa heistä tarvitsee tukea arjen hallinnan kanssa. 

Kaikilta ei onnistu oman elämänsä asioiden järjestely. Monet tarvitsevatkin tukea mm. itsenäiseen asumiseen ja asioimiseen viranomaisten kanssa.

Aiemmin autismin kirjon ihmiset laitostettiin, jos heidän ei uskottu tulevan itsenäisesti toimeen. Nykyään kaikki pyritään integroimaan yhteiskuntaan järjestämällä koulutusta itsenäiseen elämään, tuettua asumista, ammatillista koulutusta ja tuetuja työpaikkoja.

Aiemmin tuki oli  autismin kirjon ihmisten vanhempien ja heidän perustamien järjestöjen varassa. Autismin kirjon ihmiset ovat perustaneet myös omia järjestöjä, kuten Suomen Asperger Yhdistys. Autismin kirjon ihmisten tuettuja asumispalveluja varten on perustettu Suomen Autismisäätiö. Monet autisminkirjon ihmiset toimivat alunperin autismilasten vanhempien perustamissa paikallisissa paikallisissa autismiyhdistyksissä. Näiden kattojärjestönä toimii Auomen autismi-ja aspergerliitto.

Suurin osa autisminkirjon ihmisistä ei kuulu mihinkään alan järjestöön. Ehä eräänä syynä on autismin kirjon ihmisten halu eristäytyä. Internet kokoaa osan autisminkirjon ihmisistä omille keskustelupalstoille sosiaaliseen mediaan. Internet onkin ehkä tärkein autismin kirjon ihmisä yhdistävä tekijä autismin lisäksi, sillä sosiaalinen tapaaminen on monelle kovin raskasta.

Assityttö huippumalliksi

Heather Kuzmich tuli viidennelle tilalle America's Next Top Model- kilpailun 9. tuotantokaudella.

Aikamoinen saavutus pirtsakalta assi-tytöltä. Kuuntele hänen haastattelunsa (klikkaamalla otsikkoa) ja katso hänen videonsa. Eräs salaisuus onnistumiseen oli se, että vaikka hän ei pidä väkijoukoista, hän pitää esiintymisestä kameran edessä...

Ja kaikkea sosiaalisuutta, esiintymistä, kävelyä ja ryhtiä voi assityttökin oppia ahkeruudellaan!