Koulutus parasta terapiaa

Monet autismin kirjon ihmiset kamppailevat voidakseen elää itsenäisesti, saadakseen ja säilyttääkseen opiskelu- tai työpaikkansa sekä luodakseen ystävyys- ja parisuhteita. 

Myöhemmällä iällä autismin kirjon ihminen hyötyy usein paremmin monipuolisista elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista kuin stigmatisoivasta ”terapiasta”. Selviytymiseen epävarmassa ympäristössä vaikuttaa myös se, missä määrin yhteiskunnan asenteet ja palvelut tulevat poikkeavaa yksilöä vastaan.

Lordin tutkimusryhmän on tarkoitus seurata pidempään niitä, joiden oireet ovat vähentyneet eniten, jotta saataisiin tietää, onko väheneminen pysyvää. Samalla on hyvä muistaa, että myös autismioireiden kanssa voi elää hyvää elämää. Onnellisuus kun voi syntyä muistakin asioista kuin palkkatyöstä ja sosiaalisesta elämästä. Mikään ei ole pysyvää, ei välttämättä edes autismi. Kaikki voimme voimaantua ja elää ihanan elämän, jos vain voimme hyväksyä erilaisuuden keskuudessamme, sillä autismin kirjo on myös rikkaus.

Kirjallisuutta
Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005) Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinki
Farley MA, McMahon WM, Fombonne E, Jenson WR, Miller J, Gardner M, et al. (2009) Twenty-year out- come for individuals with autism and average or near-average cognitive abilities. Autism Research 2(2): 109–118.
Fein Deborah et al (2013) Optimal Outcome in Individuals with History of Autism, Journal of Child Psychiatry, Vol. 54
Helt Molly et al. (2008) Can Children with Autism Recover? If So, How? Neuropsychology Review, Vol. 18, No. 4, pages 339–366.
Henninger Natalie A., Taylor Julie Lounds (2013) Outcomes in adults with autism spectrum disorders: a historical perspective Autism 2013 17: 103
Kanner L (1943) Autistic disturbances of affective contact. Nervous Child 2: 217–250.
Kanner L (1971) Follow-up study of eleven autistic children originally reported in 1943.
Journal of Autism and Childhood Schizophrenia 1(2): 119–145.
Kobayashi R, Murata T and Yoshinaga K (1992) A follow-up study of 201 children with autism in Kyushu and Yamaguchi areas, Japan. Journal of Autism and Developmental Disorders 22(3): 395–411.
Richler Jennifer (2013) Is It Possible to Recover from Autism? Scientific American Mind Vol 24, Nr 3

Aikamme sairaus

Vuonna 2020 masennus on maailman toiseksi yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja, ennustaa Maailman terveysjärjestö. Onko masennus vain yksilön sairaus vai onko yhteiskunnassamme asioita, jotka tuottavat masennusta?

Masennuksesta puhutaan silloin kun ihmisellä on pidemmän aikaa, viikkojen ajan, yhtäjaksoisesti alentunut mieliala, heikentynyt toimintakyky ja kun mielialan säätely on irtaantunut asioista, jotka siihen liittyvät. Masennukseen kuuluu usein myös ruumiillisia oireita, kuten erilaisia kiputiloja.

Masennuksen Käypä hoito -kuvauksessa vuodelta 2011 todetaan toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla olevan usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute.

Masennus sanana on kokenut inflaation. Arkikielessä masennuksesta saatetaan puhua silloinkin kun kyse on hetkellisistä tuntemuksista. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, jota kuullaan Suomessa nimitettävän usein jo kansantaudiksi. Mediaseksikkyydestään huolimatta masennus voi helposti jäädä alidiagnosoiduksi ja alihoidetuksi.

Lääkäriin uskaltautuville tarjotaan herkästi lääkkeitä. Kuitenkin tutkimusten mukaan lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä monin eri konstein mm. lyhyellä terapialla tai vertaistuella. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan usein sekä lääkitystä, että pitkäkestoista terapiaa.

Lähde: MOT: Masentavat lääkkeet, TV1

Masennuksesta kansantauti

Työssä uupuneet naiset kokivat masennusdiagnoosin ristiriitaiseksi