ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Autismi voimavarana. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Autismi voimavarana. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Lapsemme

Lapsemme on todettu Lastenlinnan tutkimuksissa vajaa älyseksi ja oireena on psykoosi. Tämä on hämmästyttänyt kaikki, jotka lapsen tuntevat.

Poikamme on ollut melko tavallinen lapsi. Kehitys on ollut neuvolakriteerein normaalia. Hän oppi soittamaan viulua 4 vuotiaana, seuraamaan nuotteja 5 vuotiaana. Lukea ja laskea hän osasi jo ennen kouluikää. Leikkitovereita ovat olleet pääasiassa kolme sisarusta. Hän oppi uimaan ilman uimakoulua 5 vuotiaana.  Poika on taitava jalkapallossa ja pyöräilee mielellään. Hän keskustelee mielellään filosofisista aiheista. koulu on mennyt hyvin paitsi koulukiusaamista jota on ollut 1 ja 2 luokalla.

Syksyllä hän vaihtoi koulua Kaisaniemen musiikkiluokalle. Hän ei ole pystynyt täysipainoisesti käymään koulua, sillä ajoittain hän on poissaoleva. Poika oli aluksi Lastenklinakalla neurologisissa tutkimuksissa.

Hänellä ei todettu mitään laitteilla todettavaa poikkeavaa ja siirrettiin lasten psykiatrian tutkimusyksikköön. Pojan oltua sisällä tutkimuksissa  ja lääkehoidossa 12 viikkoa saimme lopulta diagnoosin: lapsi on vajaaälyinen ja oire on psykoosi.

- Olemme kertakaikkiaan puulla päähän lyötyjä - diagnoosin vuoksi. Oireiluista huolimatta poika edelleen pystyy laskemaan ikäistensä laskutehtäviä, lukee Tinttejä, Asterixeja Myyrän seikkailuja.  Kotona katsoi jopa salapoliisi "Monk"-sarjaa ja terävästi pystyi havainnoimaan tekijöitä, joilla Monk paljasti mm. sokean naisen  syyllisyyden.

 - Pojalle on varattu pitkäaikaispaikka Aurorasta. Pyysimma avohoitoa, mutta meille esitettiin, että se ei ole mahdollista - meidän pitäisi olla kiitollisia, että lapsemme on päässyt haluttuun hoitopaikkaan satojen lapsien jonon ohi.

- Emme ole kuitenkaan varmoja onko vajaaälyisyys diagnoosi oikea vaikka lääkäri sanoi sen olevan yhtä objektiivinen ja varma kuin syöpädiagnoosi.

- Emme myöskään halua nähdä lapsemme kroonistuvan pitkäaikaishoidossa.

Mitä me voitaisiin tehdä, että lapsemme saisi asianmukaista hoitoa?


lauantai 28. marraskuuta 2015

Autismin ominaisuudet voimavarana

Asiantuntija Simon Baron-Cohenin mukaan Aspergerin oireyhtymässä ja hyvätasoisessa autismissa ei ole välttämättä kyse vammoista vaan erilaisuudesta. Hän toteaa, että autismin ominaisuudet voivat olla myös voimavara toisin kun yleisesti luullaan. Kun nähdään lapsen vahvuudet, ne auttavat lasta kehittymään [1].

  • Lapsi viihtyy paremmin esineiden kuin ihmisten parissa
  • Lapsi viestii vähemmän kuin muut
  • Lapsi mieluummin seuraa omia mielihalujaan ja uskomuksiaan
  • Lapsi ei ole kiinnostunut yhteisistä tekemisistä muiden lasten kanssa
  • Lapsella on vahvat mielenkiinnon kohteet
  • Lapsi on tarkka yksityiskohtien havaitsemisessa
  • Lapsi huomaa asioita, joita muut eivät huomaa
  • Lapsen käsitys olennaisesta poikkeaa muista
  • Lasta voivat kiinnostaa kuviot, muodot, numerot, kirjaimet ja listat
  • Lasta kiinnostavat pienet, kompleksit tai abstraktit systeemit
  • Lapsi lajittelee ja ryhmittelee mielellään kiinnostuksensa kohteet
  • Lapsi pyrkii tilanteiden hallintaan ja välttää epävarmuutta
Mikään mainituista ominaisuuksista ei välttämättä ole vamma tai heikkous. Niitä voidaan hyödyntää niin lapsen kasvatuksessa opiskelussa kuin työelämässäkin. Autismin kirjon ihmiset kutsuvat neurotyypillisen ihmisen tarkastelemaan neurologista poikkeavuutta uusin silmin. Sen sijaan että nähdään poikkeavuus ongelmana, se voi olla myös vahvuus. Erilaiseen synnynnäiseen temperamenttiin liittyvät ominaisuudet, voivat olla heikkouksia tai vahvuuksia sen mukaan, miten niiden kanssa eletään.

http://library.kiwix.org/wikipedia_fi_all/A/Autistien%20oikeuksien%20liike.html

torstai 16. huhtikuuta 2015

Rokotteet eivät autismin yleistymisen syy

Autismin yleistyminen on jatkunut, vaikka lasten rokotteissa ei enää käytetä etyylielohopeaa sisältävää tiomersaali-säilöntäainetta. Tiomersaalin käytöstä alettiin luopua, koska sen epäiltiin lisäävän lasten autismia.

Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella huoli on ollut turha, sillä lasten autismi yleistyi Kaliforniassa vuosina 1995-2007, vaikka useimmissa rokotteissa tiomersaalia ei enää ole ollut vuoden 2001 jälkeen. Jos tiomersaali olisi lisännyt autismia, tapausten olisi pitänyt vähentyä viimeistään vuoden 2004 jälkeen, tutkijat arvioivat.

Joidenkin tutkimusten mukaan autismin yleistyminenkin voi olla vain tilastollinen harha, joka johtuu muuttuneista diagnostisista kriteereistä, joiden ansiosta autismi todetaan aiempaa useammin.


Duodecim / Archives of General Psychiatry 2008;65:19-24

torstai 15. tammikuuta 2015

Autismikulttuuri kuntouttaa

Autismin kuntoutuksella ja koulutuksella on tarkoitus valmentaa nuori niin, että hän pystyy aikuisena toimimaan yhteiskunnan täysiveroisena kansalaisena.

Autismin kuntoutuksessa tulee huomioida niin autismikulttuurin tuomat vahvuudet kuin haasteetkin kunkin opiskelijan kohdalla. Tarpeen on laajentaa osaamista ja ymmärrystä opiskelijan tarpeisiin ja mukauttaa ympäristöjä autismikulttuurin erityispiirteisiin ja rajoituksiin.

Kulttuurintuntemuksen näkökulmasta voidaan soveltaa samoja periaatteita, kun toimittaeasa muussakin vieraassa kulttuurissa. Erityisopetuksen henkilöstön kannattaa selvittää etukäteen mistä autismin kirjon henkilöisen kanssa toimimisessa on kyse. Viestintävälineitten luomat ennakkoasenteet eivät kuitenkaan ole luotettavia autisminkaan osalta.

Autismin kirjon opiskelijoita kannattaa lähestyä ilman ennakkoasenteita. Se että opiskelija saattaa näyttää hiljaiselta aluksi, ei tee hänestä sulkeutunutta tai kykenemätöntä viestintään. Yhteistyö uudessa opetustymässä alkaa sujumaan, kun annetaan riittävästi aikaa opiskelijoille tutustua toisiinsa ja opettajaansa. Aluksi on tärkeää luoda luottamukselliset suhteet ja lisätä ymmärrystä toimijoiden välillä sekä tehdä sosiaalisesta ympäristöstä ymmärrettävämpää.


Mesibov Gary B. & Shea Victoria.The Culture of Autism From Theoretical Understanding to Educational Practice. Plenum Publishing Corp.

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Aspergerin syndrooma

Vuonna 1981 englantilainen lasten psykiatri Lorna Wing sai psykiatrien mielenkiinnon, julkaistuaan 34 tapaustutkimusta, joissa hän käytti Hans Aspergerin luomaa diagnostista määrittelyä. 

Julkaisussaan Wing otti käyttöön käsitteen “Aspergerin syndrooma” tarkoituksena korvata “autistinen psykopatia” uudella arvovapaalla käsitteellä, sillä psykopatia kuuluu sosiopaattiseen käyttäytymiseen, eikä liity nykyään autismiin. 

Vuonna 1989, Aspergerin luomaa diagnoosimallia alkoi käyttää myös Gillberg & Gillberg. Aspergerin alkuperäinen tutkimus levisi laajempaan käyttöön vasta 1991, kun Frith käänsi sen englanniksi.










Autismidiagnoosi vaihtelee antajansa mukaan.

Katso myös
Autismin kirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan   

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Yksinäisyys ei ole sairaus

Kaikille ihmisille yksinäisyys ei ole sairaus, kuten usein luullaan. Yksinäisyys voi joillekin olla ihan luonnollinen ja toivottu tila.

Jos haluaa olla yksin, miksi ympäristön pitää siitä huolestua. Yksinäisyys voi monelle olla toivottu tila. Mutta yksinäisyys voi muuttua traumaattiseksi, mikäli ympäristö ei voi sitä hyväksyä.

On selvä, että ihminen on sosiaalinen olento. Mutta myös yksinäisyys kuuluu inhimillisyyteen. Harva kirjailija pystyy tuottamaan ilman työrauhaa. Siä kaipaa moni muukin ammatti-ihminen.

Lora Wing otti käyttöön käsitteen “Aspergerin syndrooma” tarkoituksena korvata “autistinen psykopatia” uudella arvovapaalla käsitteellä, sillä psykopatia kuuluu sosiopaattiseen käyttäytymiseen, eikä liity nykyään autismiin. 

On ammatteja, joihin hakeudutaan siksi, että saa olla yksin. Jos ei haluta olla yksin, pyritään erilaisten aktiviteettien äärelle.

HS 23.3.2014 Yksinäisyys tulee kalliiksi, mutta mistä se johtuu?



















Aiemmin  erakoituminen oli ihan tavallista. Nyt siitä on tehty sairaus.

 

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Autismi voimavarana

Autismin kirjon ihmiset kutsuvat neurotyypillisen ihmisen tarkastelemaan neurologista poikkeavutta uusin silmin. Sen sijaan että nähdään poikkeavuus ongelmana, se voi olla myös vahvuus. 

Erilaiseen synnynnäiseen temperamenttiin liittyvät ominaisuudet, voivat olla heikkouksia tai vahvuuksia sen mukaan, miten niiden kanssa eletään.

Voimakas, intohimoinen keskittyminen yhteen asiaan mahdollistaa hyvin perinpohjaisen erikoistumisen. Kuten kaikki pitkälle erikoistuneet ihmiset tietävät, kun erikoistumisen kohde on oikeanlainen, siitä aukeaa kokonainen maailma. Moni autismikirjolla oleva ihminen on "pinttymänsä", "juuttumansa", "pakkomielteensä" (ja mitä niitä haukkumasanoja onkaan) kautta löytänyt ammatin, ystäväpiirin, puolison, paikan maailmassa.

Simon Baron-Cohenin mukaan Aspergerin oireyhtymässä ja hyvätasoisessa autismissa ei ole välttämättä kyse vammoista vaan erilaisuudesta. Hän toteaa, että lapsen ominaisuudet voivat olla myös voimavara toisin kun yleisesti luullaan. Kun nähdään lapsen vahvuudet, ne auttavat lasta kehittymään. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavasti:

1. Lapsi viihtyy paremmin esineiden kuin ihmisten parissa - Ei siis tarvitse huolestua, jos lapsi leikkii mielellään yksin
2. Lapsi viestii vähemmän kuin muut - On seurattava tarkemmin lapsen tarpeita
3. Lapsi mieluummin seuraa omia mielihalujaan ja uskomuksiaan - Kannustetaan lasta rakentavien asioiden oppimisessa
4. Lapsi ei ole kiinnostunut yhteisistä tekemisistä muiden lasten kanssa - Annetaan lapsen toimia ryhmässä myös itsenäisesti
5. Lapsella on vahvat mielenkiinnon kohteet - Hyödynnetään mielenkiinnon kohteita vaikeiden asioiden oppimiseksi
6. Lapsi on tarkka yksityiskohtien havaitsemisessa - Esimerkiksi marjassa ja sienimetsässä tästä on iloa koko perheelle
7. Lapsi huomaa asioita, joita muut eivät huomaa - Kannattaa luottaa lapseen siinä, miten hän kokee tilanteen
8. Lapsen käsitys olennaisesta poikkeaa muista - Antaa uuden näkökulman ja auttaa näkemään asioita uudessa valossa
9. Lasta voivat kiinnostaa kuviot, muodot, numerot, kirjaimet ja listat - Oppii mielellään yksityiskohdista ja toistosta
10. Lasta kiinnostavat pienet, kompleksit tai abstraktit systeemit - Ymmärtää kokonaisuuksia, kun niistä tehdään systeemejä
11. Lapsi lajittelee ja ryhmittelee mielellään kiinnostuksensa kohteet - Siivous ja järjesteleminen kiinnostavat
12. Lapsi pyrkii tilanteiden hallintaan ja välttää epävarmuutta - Suunnittelee mielellään esimerkiksi yhteisiä aikatauluja ja seuraa niiden toteutumista

Näitä kykyjä voidaan hyödyntää niin lapsen kasvatuksessa, opiskelussa kuin työelämässäkin.

Autismin voimaa