Autistiset oireet luultua yleisimpiä

Monelta lapselta löytyy tuoreen brittitutkimuksen mukaan lieviä autistisia oireita, vaikka heidän käytöksensä ei olisikaan koskaan johtanut tarkempiin tutkimuksiin, uutisoi BBC Health.

Brittiläisen Lasten terveysinstituutin mukaan diagnosoidulla lapsilla on yleensä autismin vakavimmat oireet, jotka lievempinä saattaavat koskettaa jopa miljoonia muitakin lapsia. Tästä huolimatta vain hyvin pieni osa lapsista todetaan autistisiksi.

Tutkijoiden mukaan se, että autismi nähdään selkeästi tunnistettavana sairautena, saattaakin olla väärä luulo. Heidän mukaan myös lievemmät oireet voivat vaikeuttaa lapsen kehitystä. Oireena saattaa olla muun muassa kommunikaatio-ongelmat koulukavereiden ja opettajien kanssa.

Pojat ovat tyypillisesti herkempiä sairaudelle, sillä heitä on diagnosoitu autistisiksi huomattavasti tyttöjä enemmän. Tytöt, joilla todettiin autismin lieviä oireita pystyivät usein kompensoimaan kommunikaatio-ongelmiaan poikia paremmalla verbaalisella kyvyllään. Älykkyyden tasolla ei huomattu olevan mitään yhteyttä oireiden ilmaantumiseen.

Duodecim / Laaja-alaisten kehityshäiriöiden varhaisten merkkien jäljillä

Isän korkea ikä korreloi lapsen erityisopetuksen tarpeeseen

Väestöpohjaisessa tutkimuksessa isän korkea ikä korreloi lapsen lisääntyvään tarpeeseen saada laaja-alaisesti tukevaa erityisopetusta. Nämä lapset asettuivat jo varhain omalle kehitykselliselle uralleen.

Autismikirjon häiriöiden mekanismina näyttää olevan hermoverkkojen kehityksen poikkeavuus. Genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa on löytynyt hermoverkkojen rakentumiseen, haaroittumiseen ja viestin siirtoon liittyviä geenejä; erityisesti aivolohkojen väliset yhteydet näyttävät kärsineen.

Geenien ilmentymisen erot otsalohkon ja ohimolohkon välillä ovat vaimentuneet, ja tämä johtaa aivojen puutteelliseen alueelliseen eriytymiseen. Laajassa väestöpohjaisessa kaksostutkimuksessa yhteinen ympäristö näytti selittävän autismikirjon häiriöiden oireita perimää enemmän.

Hyvän vanhemmuuden merkitys on osoitettu. Lapsen suotuisaan kognitiiviseen kehitykseen korreloivat muun muassa vanhempien kiinnostus lapsen puheeseen ja leikkeihin sekä kirjojen lukeminen lapsen kanssa.

Monet neuropsykiatrisiin häiriöihin liitetyt välittäjäainegeenit ovat itse asiassa paremminkin muovautuvuusgeenejä kuin riskigeenejä siinä mielessä, että suotuisissa olosuhteissa ne tuovat kantajalleen vahvuuksia ja epäsuotuisissa neuropsykiatrisen häiriön.

Hannu Heiskala  Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2012;128(17):1735-6 

Vanhempain ikä riskitekijänä 

Mikä on oksitosiinihormonin osuus autismissa?

Viimeaikaisessa tutkimuksessa on todettu, että synnytyksen käynnistämisellä on yhteys autismin riskiin. Selvittämättä on kuitenkin on synnytyksen käynnistämisessä ja supistusten vomistamiseen käytetyn oksitosiinihormonin osuus autismiin.

Oksitosiini aiheuttaa synnytyksenaikaiset supistukset, mutta se on myös ihmisen sosiaalisuushormoni, jota erittyy kosketuksesta, halailusta ja pussailusta sekä seksin aikana. Koska autismissa ihmisen sosiaalinen kehitys jää vajavaiseksi, oksitosiinin yhteyttä autismiin on selvitetty lukemattomissa tutkimuksissa, mutta ne eivät ole tuottaneet yksiselitteistä vastausta oksitosiinin ja autismin yhteydestä.

Jos tuore löytö pitää paikkansa, se herättää kysymyksen siitä, voisiko ylimääräinen oksitosiini ohjata aivojen kehitystä tavalla, joka altistaa autismille. Tähänkään tuskin saadaan yksiselitteistä vastausta, sillä suurin osa lapsista, joiden synnytys on käynnistetty tai jota on voimistettu, eivät sairastu autismiin.

Tutkimuksen julkaisi JAMA Pediatrics.
HS 13.8.2013 Synnytyksen käynnistyksellä yhteys autismiriskiin

Vanhempain ikä riskitekijänä