Aspergerin syndrooma yhteydessä itsemurha-ajatuksiin

Itsemurha-ajatukset hiipivät yhdeksän kertaa muuta väestöä useammin Aspergerin syndroomasta kärsiville aikuisille.


Aspergerin syndrooman diagnoosin saaneet aikuiset kärsivät usein toissijaisesta masennuksesta, joka liittyy sosiaaliseen eristyneisyyteen ja poissulkemiseen, yksinäisyyteen, sosiaalipalveluiden vähyyteen, alisuorittamiseen ja työttömyyteen. Oikeanlainen tuki voi kuitenkin lievittää masennusta ja siten pienentää itsemurhariskiä.

– Aspergerin syndrooman diagnoosin saaneilla aikuisilla on selvästi suurempi itsemurhariski kuin muilla ryhmillä. Masennus on keskeinen tähän liittyvä riskitekijä, kertoo tutkija Sarah Cassidy Cambridgen yliopiston tiedotteessa. Masennuksesta kärsineillä oli neljä kertaa todennäköisemmin itsemurha-ajatuksia, ja he olivat kaksi kertaa todennäköisemmin suunnitelleet tai yrittäneet itsemurhaa verrattuna niihin, joilla ei ollut masennustaustaa.


Peräti 66 prosentilla tutkimushenkilöistä oli ollut itsemurha-ajatuksia. Aikuisväestöstä tavallisesti noin 17 prosentilla on itsemurha-ajatuksia, psykoosista kärsivillä luku on 59 prosenttia. Lisäksi 35 prosenttia tutkittavista oli suunnitellut tai yrittänyt itsemurhaa elämänsä aikana. Itsemurhariskiä lisäävä tekijä oli autististen piirteiden voimakkuus.

– Tämän tutkimuksen pitäisi toimia herätyksenä. Korkealuokkaiset palvelut ovat tarpeen Aspergerin syndroomasta kärsiville, jottei yksikään elämä mene hukkaan, päättää tutkijaryhmän jäsen Simon Baron-Cohen.

Duodecim / Medscape / Lancet Psychiatry

Kiire ja stressi vie masennukseen

 Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pirkko Lahti näkee kaksi syytä masennuksen yleistymiseen. Työpaikoilla vallitseva kiire ja stressi aiheuttavat monille uupumusta. Jos oireita ei oteta tosissaan voivat ne Lahden mukaan johtaa masennukseen. Toiseksi syyksi hän mainitsee ihmisten itsensä luoman kiireen ja kulutushysterian, joka sekin johtaa väsymiseen.

Sosiaalipsykologi Jukka Tontti on tutkinut masentuneiden tapaa selittää omaa sairastumistaan. Tontti on huolissaan yksilökeskeisestä kulttuurista, jossa onnistuminen on pelkästään itsestä kiinni.

Masennuksen arvioiminen ei ole yksinkertaista. Terveyskeskuksissa on vain vähän aikaa potilaalle ja se tekee ongelmien tunnistamisesta vaikeaa, toteaa Erkkki Isometsä Kansanterveyslaitokselta.

Suomalaiset sijoittuvat masennustilastoissa samaan sarjaan kuin muutkin eurooppalaiset. Yleensä kaupungeissa on enemmän masentuneita kuin maaseudulla, mutta Suomessa ei selviä alueellisia eroja ole.

Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 tutkimusten mukaan vakava masennus ei ole yleistynyt, mutta masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet. Kun 10 vuotta sitten yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet niin nyt yleisimpänä ovat psykiatriset syyt, joista yleisin on masennus. Ilmiötä selittää osittain se, että masennus osataan tunnistaa helpommin kuin aiemmin.

 Jukka Tonttia haastateltiin Voimalan masennusta käsittelevässä jaksossa. Hän toteaa, että riittämättämyyden tunne ja kasvavat paineet ovat ihanteellinen kasvualusta masennukselle.

Masennusta ei kannata vetäytyä potemaan yksin, sillä se yleensä vain pahentaa oireita. Yhteiskunnan apua sekä läheisten tukea on hyvä pyytää ajoissa, sillä oireiden pitkittyessä ja pahentuessa hoitokin vaikeutuu. Voimalan keskustelussa nousee esiin arkisen vuorovaikutuksen merkitys ihmisten välillä. Lievään masennukseen voisi kenties auttaa avoimempi kulttuuri, jossa tuntemattomiltakin voi kysyä mitä kuuluu.

Yksinäisyys on merkittävä masennuksen aiheuttaja. Voimalassa haastateltu lääkäri Pirjo Lindfors on tutkinut lääkäreiden itsemurha-alttiutta ja huomannut että, jos ihmisellä on vähintään kolme ystävää, jolle voi hädän hetkellä soittaa, itsemurhariski vähenee selvästi.