Autismin kirjon nuoren tunnistaminen

Autistisella henkilöllä on rajoittuneita käyttäytymistapoja ja mielenkiinnon kohteita. Hän pystyy harvinaisen hyvin keskittymään pitkän aikaa yksityiskohtaiseen asiaan. 

Autistinen henkilö on mieluiten yksin ja hän keskittyy omiin kiinnostaviin asioihin. Hänen on vaikea tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Hän noudattaa mielellään rutiineja ja tekee asiat mielellään yhdenmukaisella opitulla tavalla ja tietyssä järjestyksessä. Arjen rutiinit ovat tärkeitä ja muutokset ovat usein vaikeita. Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa autistisessa henkilössä levottomuutta. Hän tarvitsee aikaa muutoksiin, jotta voi asennoitua niihin.

Autistinen henkilö voi kuulla erityisen hyvin, mutta jotkut äänet voivat häiritä häntä erityisen paljon ja jotkut voivat tuntua jopa kipuna. Autistiselle henkilölle voi olla vaikeaa kun ääniä kuuluu paljon samanaikaisesti. Äänet voivat kuulua yhtä kovina. Keskit- tyminen vaikeutuu jos ympärillä on häiritsevää taustaääntä.

Jos näköärsykkeitä tulee liikaa, autistisella henkilöllä voi olla vaikeaa kohdentaa katsetta yhteen kohteeseen. Hän katsoo mielellään tiettyjä, yksittäisiä kohteita, esimerkiksi pesukoneen pyörivää rumpua tai kiiltäviä esineitä.

Autistisilla henkilöillä on usein ruokaongelmia. Joskus ruoka maistuu heistä kummalliselta, ruoka voi olla mautonta tai liian maustettua, ruoan pureskelu voi olla vaikeaa tai on vaikea syödä sellaista ruokaa, jossa ainekset ovat sekaisin lautasella.

Hajuaistin alueella voi olla myös ongelmia. Voimakkaat ja oudot hajut voivat saada aikaan autistisessa henkilössä epämiellyttävän olotilan. Usein autistinen henkilö on kosketusyliherkkä. Vaatteiden tuntu iholla, halaaminen, suihkussa käyminen ja hiusten leikkaaminen voi tuottaa kipua.
Useilla autistisilla henkilöillä on kivun sietokyky erilainen kuin muilla ihmisillä.

Kivun paikallistaminen ja sen kuvaaminen, kuinka kipeältä tuntuu, voi olla vaikeaa. Jotkut heistä kokevat kovemman kivun lievänä ja vähäisen kivun vaikeana. Tunteen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Kipu voi tuntua myös väärässä paikassa. Tämä voi aiheuttaa palovammoja, jos kipu ei tunnu sormenpäissä.

 Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa

Autismin tyypillisiä tunnusmerkkejä

Autismin diagnoosikriteereitä eli tunnusomaisia piirteitä toimintarajoitteeseen ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, kommunikaatio-ongelmat ja käyttäytymisen häiriöt. Autistisella henkilöllä voi olla myös muita piirteitä esimerkiksi aistiärsykepulmat sekä uni ja nukahtamisvaikeudet.

Kyky vastavuoroiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen on rajoittunutta. Ihmisten välisen kanssakäymisen kirjoittamattomia sääntöjä autistisen henkilön on vaikea ymmärtää. Sanattomien viestien havaitseminen ja ymmärtäminen on vaikeaa.

Taito toimia vuorovaikutuksessa kehittyy hitaammin ja myöhemmin. Sitä vaikeuttaa kehon kielen ja kasvojen ilmeiden tulkinnan ongelmat. Prosopagnosia eli kasvosokeus on yleistä, eikä henkilö aina tunnista tai muista kasvoista toisia ihmisiä tavatessaan. Ihmistä pidetään siksi myös epäkohteliaana ja välinpitämättömänä.

Kontakti, varsinkin katsekontakti, toiseen ihmiseen ja vastavuoroinen kommunikaatio ovat hyvin vaikeita - joskus jopa ylitse pääsemättömiä. Autistinen henkilö tulkitsee kieltä kirjaimellisesti ja hänelle on vaikea tietää, miten keskustelu aloitetaan tai lopetetaan. Sanojen ja ilmaisujen tulkinta on konkreettista ja sanatarkkaa.

Kielikuvien käyttö, voi johtaa väärinkäsityksiin. Henkilön on vaikea huomata puhujan ilmeitä. Viesti, sen tulkinta ja vuorovaikutus autistisen henkilön kanssa ymmärretään helposti väärin. Myös puhe saattaa puuttua kokonaan tai se voi olla poikkeavaa perustuen toistettuihin valmiisiin fraasehin tai puhe voi olla epäselvää. Puheen ymmärtäminen on tilannesidonnaista. Lapsen mielikuvitus ja roolileikit perustuvat opittuihin satuhahmoihin ja rinnakkaisleikit on tavallista.



 Kajula, Pikkarainen (2008) Autismi- ja aspergernuorten tunnistaminen koulumaailmassa