ASSIJORINAT – neuroheimo – neurotribe – vastuu kaikilla

Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Alla uudet diagnoosikriteerit.

DSM-5:n autismin diagnoosissa pääkohtien A, B, C ja D tulee täyttyä. Aspergeria ei diagnosoida*.

A. Laaja-alaiset puutteet sosiaalisessa kommunikaatiossaja sosiaalisessa kanssakiymisessä eri osa-alueilla; puutteet eivät johdu yleisestä kehitysvävästymiistä. Alla lueteltujen kolmen kohdan tulee ilmetä:

1. Puutteita sosiaalis-emotionaalisessa vastavuoroisuudessa. Puutteet voivat ilmetä poikkeavana sosiaalisena kykynä lähestyä toisia ja epäonnistumisena ylläpitää normaalia vastavuoroista keskustelua. Puutteet voivat myös näkyä heikentyneenä kykynä jakaa tunteita, mielenkiinnon kohteita, emootioita ja vasteita. Puutteet voivat ilmetä jopa sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien aloitteiden täydellisenä puuttumisena.

2. Puutteita non-verbaalissa kommunikatiivisessa käyttäytymisessä sosiaalisen vuorovaikutuksen alueella: Puutteet voivat vaihdella verbaalin ja non-verbaalin kommunikoinnin välisestä yhteistoiminnan vajavuudesta poikkeavuuksiin katsekontaktissa ja kehonkielcssiä Puutteet voivat myös ilmetä non-verbaalin kommunikoinnin käyttämisessä ja ymmärtämlsessä. Puurtteet voivat myös ilmetä ilmeiden ja eleiden täydellisenä puuttumisena.

3. Puutteita kehittää ja yllipitii sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka ovat ominaisia kehitystason mukaisia (ottamatta huomioon huoltajia). Puutteita voi ilmetä tilannekohtaisen käiyttäytymisen sdäätelyssä sosiaalisissa konteksteissa. Vaikeuksia voi olla myös kuvitteluleikin jakamisessa ja ystevyyssuhteiden luomisessa. Vaihtelu voi yltiää aina ilmeiseen mielenkiinnon puuttumiseen toisia ihmisii kohtaan.

B. Rajoittuneet, kaavarnaiset käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet tai toiminnot. Seuraavista kohdista ainakin kahden tulee täyttyä:

1. Kaavamainen tai toistava puhe, motoriset liikkeet tai esineiden kiiyttö. Esimerkiksi pakkoliikkeet, ekolalia, toistava esineiden kayttö, omalaatuiset fraasit.

2. Liiallinen juuttuminen rutiineihin, verbaalin tai non-verbaalin käyttäytymisen rituaalit, rituaaliset kaavat verbaalisessa ja ei-verbaaliisa käyttäytymisessä, ylenmääräinen muutosten vastustaminen. Esimerkiksi motoriset maneerit, kiinnittyminen tuttuun reittiin tai ruokaan, toistava epäilyn julkituominen tai äärimmäinen ahdistuminen pienten muutosten tapahtuessa.

3. Erittän rajoittuneet, kiinnittyneet kiinnostuksen kohteet, jotka ovat poikkeavia intensiivisyydeltään ja kohteeltaan. Esimerkiksi kiintymys tai kiinnostus epätavallisiin esineisiin, erittäin rajalliset tai pakonomaiset mielenkiinnon kohteet.

C. Oireiden tulee ilmetä varhaislapsuudessa (mutta oireet eivet valttämättä ilmene täysin ennen kuin sosiaalisen kanssakäymisen vaatimukset ylittävät henkilön rajoittuneen kapasiteetin).

D. Oireet kokonaisuudessaan rajoittavat ja heikentävät jokapäivästä toimintaa.

*) American Psychiatric Association (2011) Autism Spectrum Disorder. Proposed Revisions (vapaa suomennos Henri Pesonen 2013, Kuntoutus 3/2014).
**) Autismikirjon häiriö -diagnoosi korvaa DSM-5 tautiluokituksessa lapsuusiän autismin, laaja-alaiset kehityshäiriöt sekä Aspergerin oireyhtymän erilliset diagnoosit (Sami Leppämäki ja Asko Niemelä: Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Duodecim nr 9, 2014).

DSM-5 AUTISM SPECTRUM DISORDER GUIDELINES

Uusi autismin kirjon luokitus ei ota kantaa vanhoihin diagnooseihin

torstai 18. kesäkuuta 2015

Dementian taustalla tulehdus

Muistisairauksien, kuten muidenkin kroonisten sairauksien taustalla vaikuttaa kehon matala-asteinen tulehdus.

Epäterveellinen ruoka voi lisätä tulehdusreaktiota, kun taas terveellinen ruoka voi lievittää tulehdusta ja näin myös muistiongelmia.

Tutkimuksissa on havaittu, että oksidatiivinen stressi eli epätasapaino solujen hapetustilassa saattaa altistaa esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Tiedetään myös, että korkea kolesteroli ja verenpaine, lihavuus keski-iässä ja aikuistyypin diabetes ovat muistisairauksien riskitekijöitä. Näitä voi ehkäistä syömällä terveellisesti.

Miksi elinsiirtopotilailla ei ole Altzheimerin-tautia?

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Tiesitkö tämän autismin kirjosta

Autismin kirjon oireita esiintyy 1% väestöstä
Autismia on kaikissa väestöryhmissä yhtä paljon
Autismia tavataan pojilla viisi kertaa enemmän kuin tytöillä
Jos toisella identtisistä kaksosista on autimia, niin kolmasosalla toisellakin esiintyy autismia
Autistinen lapsen vanhemmilla on yli kaksinkertainen mahdollisuus saada toinen autistinen lapsi
Lähes puolella autismin kirjon lapsista on normaali, tai normaalia korkeampi älykkyys
Autimin riski kohoaa vanhempien iän myötä
Useimmin autismin tunnistetaan 4. ikävuoden jälkeen
Autismi voidaan tunnistaa jo kaksi vuotiaalla
Vaikka autismin kirjon oireyhtymä esiintyy kulttuuritaustasta riippumatta, anglosaksisissa maissa sen merkitys on korostunut verrattuna muihin lapsuuden neurologisiin oireyhtymiin
USA:ssa on arveltu, että autismin kirjon lapsen koulutus ja kuntoutus merkitsee yli nelinkertaista kuluerää vanhemmille verrattuna normaaliin lapseen
Autismi ilmenee jokaisella eri tavoin - siksi nimitys autismin kirjo

http://www.oregonlive.com/health/index.ssf/2014/04/10_facts_about_autism_spectrum.html

Katso myös
Autismikirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Aspergerin syndrooma

Vuonna 1981 englantilainen lasten psykiatri Lorna Wing sai psykiatrien mielenkiinnon, julkaistuaan 34 tapaustutkimusta, joissa hän käytti Hans Aspergerin luomaa diagnostista määrittelyä.

Julkaisussaan Wing otti käyttöön käsitteen “Aspergerin syndrooma” tarkoituksena korvata “autistinen psykopatia” uudella arvovapaalla käsitteellä, sillä psykopatia kuuluu sosiopaattiseen käyttäytymiseen, eikä liity nykyään autismiin.

Vuonna 1989, Aspergerin luomaa diagnoosimallia alkoi käyttää myös Gillberg & Gillberg. Aspergerin alkuperäinen tutkimus levisi laajempaan käyttöön vasta 1991, kun Frith käänsi sen englanniksi.

Autismidiagnoosi vaihtelee antajansa mukaan.

Katso myös
Autismin kirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Yksinäisyys ei ole sairaus

Kaikille ihmisille yksinäisyys ei ole sairaus, kuten usein luullaan. Yksinäisyys voi joillekin olla ihan luonnollinen ja toivottu tila.

Jos haluaa olla yksin, miksi ympäristön pitää siitä huolestua. Yksinäisyys voi monelle olla toivottu tila. Mutta yksinäisyys voi muuttua traumaattiseksi, mikäli ympäristö ei voi sitä hyväksyä.

On selvä, että ihminen on sosiaalinen olento. Mutta myös yksinäisyys kuuluu inhimillisyyteen. Harva kirjailija pystyy tuottamaan ilman työrauhaa. Siä kaipaa moni muukin ammatti-ihminen.

Lora Wing otti käyttöön käsitteen “Aspergerin syndrooma” tarkoituksena korvata “autistinen psykopatia” uudella arvovapaalla käsitteellä, sillä psykopatia kuuluu sosiopaattiseen käyttäytymiseen, eikä liity nykyään autismiin.

On ammatteja, joihin hakeudutaan siksi, että saa olla yksin. Jos ei haluta olla yksin, pyritään erilaisten aktiviteettien äärelle.

HS 23.3.2014 Yksinäisyys tulee kalliiksi, mutta mistä se johtuu?

Aiemmin erakoituminen oli ihan tavallista. Nyt siitä on tehty sairaus.

ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

lauantai 10. joulukuuta 2016

Assiuutisia

torstai 30. heinäkuuta 2015

Aspergeria ei diagnosoida uusimman DSM-5 luokituksen mukaan