Tulevaisuudessa on paremmat edellytykset tunnistaa biologisia ja kehityksellisiä tekijöitä. Tieto on perusta ennaltaehkäisylle ja niiden lasten tunnistamiselle, joilla suurin riski. Neuropsykiatristen häiriöiden ehkäisyssä tärkeää on hyvä raskaudenhoito sekä äidin mielenterveyden ja lapsen varhaiskehityksen tukeminen.
Tutkimuksessa käytetyt suomalaisen väestöaineiston seeruminäytteet on otettu raskauden ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella ja seurattu aikuisikään. Tämä on mahdollista raskausajan ja varhaiskehityksen riskitekijöitä kattavan väestötiedon ansiosta.
Tutkimustulokset perustuvat FiPS-Sch (Finnish Prenatal Study of Schizophrenia)- ja FiPS-Autism (Finnish Prenatal Study of Autism) -tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään keskeisten neuropsykiatristen häiriöiden raskausajan ja lapsen varhaiskehityksen riskitekijöitä.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen verkkosivut
Teksti on Creative Commons -lisensoitu ja vapaasti käytettävissä. Muistathan lähdeviittauksen.