Vastoinkäymiset lisäävät maniariskiä

Kuormittavat elämäntapahtumat, kuten ihmissuhdevaikeudet ja taoudelliset ongelmat lisäävät maniaan sairastumisen sekä toistuvien manioiden riskiä. 

Riski sairastua maniaan on erityisen suuri vastoinkäymisten yhteydessä, jos taustalla on lapsuusiän kaltoinkohtelua, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä tai pahoinpitelyjä.

NESARC seurantatutkimuksen tulokset osoittavat stressi-haavoittuvuusmallin merkityksen myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön etiologiassa.

(Gilman SE ym. Mol Psychiatry Julkaistu verkossa 22.4.2014) Suomessa aiheesta raportoi Duodecim 2014;130:1154

Kiire ja stressi vie masennukseen

 Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pirkko Lahti näkee kaksi syytä masennuksen yleistymiseen. Työpaikoilla vallitseva kiire ja stressi aiheuttavat monille uupumusta. Jos oireita ei oteta tosissaan voivat ne Lahden mukaan johtaa masennukseen. Toiseksi syyksi hän mainitsee ihmisten itsensä luoman kiireen ja kulutushysterian, joka sekin johtaa väsymiseen.

Sosiaalipsykologi Jukka Tontti on tutkinut masentuneiden tapaa selittää omaa sairastumistaan. Tontti on huolissaan yksilökeskeisestä kulttuurista, jossa onnistuminen on pelkästään itsestä kiinni.

Masennuksen arvioiminen ei ole yksinkertaista. Terveyskeskuksissa on vain vähän aikaa potilaalle ja se tekee ongelmien tunnistamisesta vaikeaa, toteaa Erkkki Isometsä Kansanterveyslaitokselta.

Suomalaiset sijoittuvat masennustilastoissa samaan sarjaan kuin muutkin eurooppalaiset. Yleensä kaupungeissa on enemmän masentuneita kuin maaseudulla, mutta Suomessa ei selviä alueellisia eroja ole.

Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 tutkimusten mukaan vakava masennus ei ole yleistynyt, mutta masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet. Kun 10 vuotta sitten yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet niin nyt yleisimpänä ovat psykiatriset syyt, joista yleisin on masennus. Ilmiötä selittää osittain se, että masennus osataan tunnistaa helpommin kuin aiemmin.

 Jukka Tonttia haastateltiin Voimalan masennusta käsittelevässä jaksossa. Hän toteaa, että riittämättämyyden tunne ja kasvavat paineet ovat ihanteellinen kasvualusta masennukselle.

Masennusta ei kannata vetäytyä potemaan yksin, sillä se yleensä vain pahentaa oireita. Yhteiskunnan apua sekä läheisten tukea on hyvä pyytää ajoissa, sillä oireiden pitkittyessä ja pahentuessa hoitokin vaikeutuu. Voimalan keskustelussa nousee esiin arkisen vuorovaikutuksen merkitys ihmisten välillä. Lievään masennukseen voisi kenties auttaa avoimempi kulttuuri, jossa tuntemattomiltakin voi kysyä mitä kuuluu.

Yksinäisyys on merkittävä masennuksen aiheuttaja. Voimalassa haastateltu lääkäri Pirjo Lindfors on tutkinut lääkäreiden itsemurha-alttiutta ja huomannut että, jos ihmisellä on vähintään kolme ystävää, jolle voi hädän hetkellä soittaa, itsemurhariski vähenee selvästi.

Aikamme sairaus

Vuonna 2020 masennus on maailman toiseksi yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja, ennustaa Maailman terveysjärjestö. Onko masennus vain yksilön sairaus vai onko yhteiskunnassamme asioita, jotka tuottavat masennusta?

Masennuksesta puhutaan silloin kun ihmisellä on pidemmän aikaa, viikkojen ajan, yhtäjaksoisesti alentunut mieliala, heikentynyt toimintakyky ja kun mielialan säätely on irtaantunut asioista, jotka siihen liittyvät. Masennukseen kuuluu usein myös ruumiillisia oireita, kuten erilaisia kiputiloja.

Masennuksen Käypä hoito -kuvauksessa vuodelta 2011 todetaan toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla olevan usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute.

Masennus sanana on kokenut inflaation. Arkikielessä masennuksesta saatetaan puhua silloinkin kun kyse on hetkellisistä tuntemuksista. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, jota kuullaan Suomessa nimitettävän usein jo kansantaudiksi. Mediaseksikkyydestään huolimatta masennus voi helposti jäädä alidiagnosoiduksi ja alihoidetuksi.

Lääkäriin uskaltautuville tarjotaan herkästi lääkkeitä. Kuitenkin tutkimusten mukaan lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä monin eri konstein mm. lyhyellä terapialla tai vertaistuella. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan usein sekä lääkitystä, että pitkäkestoista terapiaa.

Lähde: MOT: Masentavat lääkkeet, TV1

Masennuksesta kansantauti

Työssä uupuneet naiset kokivat masennusdiagnoosin ristiriitaiseksi

Stressistä eroon

1. Aika
2. Musiikki
3. Jän­ni­te­tään ja ren­tou­te­taan li­has­ryh­miä yk­si ker­ral­laan.
4. Hengitysharjoitus: Hen­git­ä kym­me­nen ker­taa sy­vään si­sään ja ulos ne­nän kaut­ta niin, et­tä pal­lea ko­hoi­lee.
5. Puistokävely: luon­nos­sa kä­ve­le­mi­nen alen­taa stres­siä jo 15 mi­nuu­tis­sa.
6. Läheisen halaaminen voi tuntua rentouttavalta, toiselle varsinkin väkisin halaaminen pahentaa stressiä.