Vammaisten oikeus elää ja toimia yhteiskunnassa

Kehitysvammaisella hyvän elämän objektiivisten reunaehtojen ja tasa-arvon edistäminen tarkoittaa modernissa yhteiskunnassamme perustarpeiden tyydyttämistä sekä sosiaalisten verkostojen rakentamista ja tukemista, joiden puitteissa myös vammaisen kunnioitus, arvostus ja
välittäminen voivat toteutua. 

Eettisesti perusteltua ei myöskään ole syrjäyttää lapsia omissa asioissaan esimerkiksi sen vuoksi, että he ovat hankalia ja käyttäytyvät huonosti. Työntekijällä on velvollisuus etsiä keinoja lapsen kanssa toimimiseksi.

Sosiaalityön arvot ja etiikka ovat ammatillisen toiminnan tärkeimpiä lähtökohtia. Arvojen
tiedostaminen ja eettinen pohdinta ovat ammatillisen sosiaalityön ydintä. Sosiaalityöllä ei varsinaisesti ole ”omia” arvoja ja eettisiä periaatteita, vaan lähtökohtana on yleisesti hyväksytyt modernin yhteiskunnan arvot.

Aito yksilöllisyys ja itsemäärääminen voivat syntyä ja kehittyä vain hyvän elämän fysiologiset, psykologiset ja sosiaaliset reunaehdot toteuttavassa yhteisössä toteaa, että pelkästään ammatilliseen perustuva itsekunnioitus ei yksinään synnytä keskinäistä kunnioitusta eikä eriarvoisuuden epäkohtiin puuttuminen yhteiskunnassa yksinään synnytä keskinäistä kunnioitusta.

Yhteiskunnassa ja etenkin hyvinvointivaltiossa ongelmamme ydin on kuinka vahvat voimat voivat kunnioittaa niitä, joiden kohtalona on jäädä heikoiksi. Se, että vammaisilla on yhtäläinen oikeus elää ja toimia yhteiskunnassa, vaatii myös mittavia muutoksia fyysisessä ja sosiaalisessa järjestyksessä.

Lähteet

Harjula Minna (1996). Vaillinaisuudella vaivatut. Vammaisuuden tulkinnat 

suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800 -luvun lopulta 1930 -luvun lopulle. Hakapaino 

Oy, Helsinki. 

Kaski Markus &  Manninen Anja,  Mölsä P. & Pihko Helena (1998). 

Kehitysvammaisuus. WSOY, Porvoo. 

Nygård Toivo (1998). Erilaisten historiaa. Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja  

1900-luvun alussa. Atena, Jyväskylä

Pulma Panu & Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan 

kirjapaino, Kouvola.

Pösö Tarja (1993). Kolme koulukotia. Acta Universitas Tamperensis ser A vol 388. 

Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, Tampere

Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväslylän yliopisto.

Toikko Timo (2005). Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Vastapaino, 

Tampere.

Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere. 

Viitapohja Kari (2004). Kehitysvammahuollon tietopankki  

         http://www.saunalahti.fi/kup/kirjat/yleishis.htm

Viitapohja Kari (2009). Kehitysvammahuollon tietopankki 

         http://www.saunalahti.fi/kup/syndrome/fasd.html