Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?

Puhuimme syyskuussa neurologin kanssa aspergerin mahdollisuuksista, sillä veljenpojallani on todettu aspeger. Hän on pikkunero, joka pikkupoikana mm. kokosi toimivan mikroaaltouunin rikkinäisistä laitteista. 

Neurologi kysyi, rivittääkö lapsi lelujaan, en tuolloin ollut kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta myöhemmin löysin ottamiani kuvia, joissa lapsi rivitti dinojaan. En tuolloin, nähnyt leikissä mitään epätavallista. Lääkäri kiinnitti huomiota epätavlliseen täsmällisyyteen, jolla lapsi käveleli testissä viivaa pitkin.

 Neurologi totesi, että pojallani on ilmeisesti lievää poikkeavuutta, mutta ei riittävän vahvaa, jotta voitaisiin puhua aspergeristä. Hän päätyi siihen, että neurologian osastolla ei voida tehdä enempää, ja poika pitää lähettää psykologian tutkimusyksikköön, mutta he konsultoisivat tarvittaessa psykologian yksikköä.

Myöhemmin otin vanhempien ja psykologien viikottaisessa keskustelussa esille aspergerin mahdollisuuden. Vastaus oli, että pojan tarkkuudessa he eivät näe mitään erityistä. Nykyäänhän puhutaan niin paljon hullun lehmän taudista. Se että poika haluaa selvittää mahdollisen liivatteen makeisista tai valmisrouasta ei ole mitään epätavallista.

Vessaongelmien syynä pidettiin ilmeisesti kypsymättömyyttä. Hajujen ja äänien ärsyttävyyttä selitettiin psykoosin oireena, vaikkei mielestäni kysymys ollut harhoista vaan aistiherkkyydestä.

Aspergeria ei diagnosoida uusimman DSM-5 luokituksen mukaan

Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Alla uudet diagnoosikriteerit.

DSM-5:n autismin diagnoosissa pääkohtien A, B, C ja D tulee täyttyä. Aspergeria ei diagnosoida*.

A. Laaja-alaiset puutteet sosiaalisessa kommunikaatiossaja sosiaalisessa kanssakiymisessä eri osa-alueilla; puutteet eivät johdu yleisestä kehitysvävästymiistä. Alla lueteltujen kolmen kohdan tulee ilmetä: 1. Puutteita sosiaalis-emotionaalisessa vastavuoroisuudessa. Puutteet voivat ilmetä poikkeavana sosiaalisena kykynä lähestyä toisia ja epäonnistumisena ylläpitää normaalia vastavuoroista keskustelua. Puutteet voivat myös näkyä heikentyneenä kykynä jakaa tunteita, mielenkiinnon kohteita, emootioita ja vasteita. Puutteet voivat ilmetä jopa sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien aloitteiden täydellisenä puuttumisena. 2. Puutteita non-verbaalissa kommunikatiivisessa käyttäytymisessä sosiaalisen vuorovaikutuksen alueella: Puutteet voivat vaihdella verbaalin ja non-verbaalin kommunikoinnin välisestä yhteistoiminnan vajavuudesta poikkeavuuksiin katsekontaktissa ja kehonkielcssiä Puutteet voivat myös ilmetä non-verbaalin kommunikoinnin käyttämisessä ja ymmärtämlsessä. Puurtteet voivat myös ilmetä ilmeiden ja eleiden täydellisenä puuttumisena. 3. Puutteita kehittää ja yllipitii sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka ovat ominaisia kehitystason mukaisia (ottamatta huomioon huoltajia). Puutteita voi ilmetä tilannekohtaisen käiyttäytymisen sdäätelyssä sosiaalisissa konteksteissa. Vaikeuksia voi olla myös kuvitteluleikin jakamisessa ja ystevyyssuhteiden luomisessa. Vaihtelu voi yltiää aina ilmeiseen mielenkiinnon puuttumiseen toisia ihmisii kohtaan. B. Rajoittuneet, kaavarnaiset käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet tai toiminnot. Seuraavista kohdista ainakin kahden tulee täyttyä: 1. Kaavamainen tai toistava puhe, motoriset liikkeet tai esineiden kiiyttö. Esimerkiksi pakkoliikkeet, ekolalia, toistava esineiden kayttö, omalaatuiset fraasit. 2. Liiallinen juuttuminen rutiineihin, verbaalin tai non-verbaalin käyttäytymisen rituaalit, rituaaliset kaavat verbaalisessa ja ei-verbaaliisa käyttäytymisessä, ylenmääräinen muutosten vastustaminen. Esimerkiksi motoriset maneerit, kiinnittyminen tuttuun reittiin tai ruokaan, toistava epäilyn julkituominen tai äärimmäinen ahdistuminen pienten muutosten tapahtuessa. 3. Erittän rajoittuneet, kiinnittyneet kiinnostuksen kohteet, jotka ovat poikkeavia intensiivisyydeltään ja kohteeltaan. Esimerkiksi kiintymys tai kiinnostus epätavallisiin esineisiin, erittäin rajalliset tai pakonomaiset mielenkiinnon kohteet. C. Oireiden tulee ilmetä varhaislapsuudessa (mutta oireet eivet valttämättä ilmene täysin ennen kuin sosiaalisen kanssakäymisen vaatimukset ylittävät henkilön rajoittuneen kapasiteetin). D. Oireet kokonaisuudessaan rajoittavat ja heikentävät jokapäivästä toimintaa.

*) American Psychiatric Association (2011) Autism Spectrum Disorder. Proposed Revisions (vapaa suomennos Henri Pesonen 2013, Kuntoutus 3/2014).
**) Autismikirjon häiriö -diagnoosi korvaa DSM-5 tautiluokituksessa lapsuusiän autismin, laaja-alaiset kehityshäiriöt sekä Aspergerin oireyhtymän erilliset diagnoosit (Sami Leppämäki ja Asko Niemelä: Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Duodecim nr 9, 2014).

DSM­-5 AUTISM SPECTRUM DISORDER GUIDELINES

Uusi autismin kirjon luokitus ei ota kantaa vanhoihin diagnooseihin