Hermosto alkaa vatsasta

Vatsan hermosto on myös se alkuperäinen hermosto, joka ilmaantui ensimmäisiin selkärankaisiin, ihmisen edeltäjiin. Hermoston alkeet syntyivät jo yli 500 miljoonaa vuotta sitten.

Tie vatsasta näyttää johtaneen aivojen syntyyn eikä päinvastoin.

Suolisto tarjoaakin ehkä ikkunan aivoihin, sanoi tiedeviikolla John Huss Akronin yliopistosta Ohiosta. Aivot ja vatsa esimerkiksi tuottavat samoja hormoneja, kuten dopamiinia ja serotoniinia. Aivoissa ne toimivat nautinnon ja hyvänolon tunteiden välittäjinä. Vatsassa niillä on erilaiset tehtävät, eivätkä tutkijat usko niiden kulkeutuvan sieltä aivoihin.

Suoliston hermosignaalit kuitenkin vaikuttavat mielialaan. Kiertäjähermoa käsittelemällä on mahdollista helpottaa masennusta.

Tunteet vaikuttavat vatsaan, mutta vatsa vaikuttaa myös tunteisiin.

Englannin kielessä on sanonta "gut feeling". Tämä "vatsan tunne", tai sanonta "perhosia vatsassa" ei ehkä kehittynyt puhekieleen ihan sattumalta.

HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää

DUODECIM:

1 Rokotuksista on hyötyä - mutta mitkä ovat haitat? (1 / 2002)
2 Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset (10 / 200 3Tahrimista aiheuttava lasten krooninen ummetus (8 / 1963)
4 Bakteerilääkkeet ja suoli (23 / 2012)
 

Autismi voi johtua aivojen synapseista

Autismi voi johtua siitä, että aivoihin kasvaa ylimääräisiä synapseja. Tämä hidastaa aivojen normaalia kehitystä.

Aivot kehittyvät siten, että aikuistuessa osa hermosoluista kuolee. Hermosolut viestivät keskenään synapsien kautta. Synapsi on kahden hermosolun eli neuronin liitospinta. Normaaleissa aivoissa haaraumien tiheys oli aikuiskään mennessä vähentynyt noin puoleen, mutta autisteilla vain 16 prosenttia.

Synapsien määrää selvitti autistien aivoista neurotutkija Guomei Tang Columbian yliopiston lääketieteen osastolla. Hän tutki 13 autistisen, 2–9-vuotiaana kuolleen lapsen aivoja. Toisessa 13 kuolleen ryhmässä autistit olivat 13–20-vuotiaita. Vertailuun otettiin 22 kuolleen lapsen aivot, joilla ei ollut todettu autismia.

Tang mittasi synapsien tiheyttä kaikista aivoista. Hän laski haarautuvien hermosolujen määriä aivojen kuorikerroksessa. Juuri haarautumiin kasvaa uusia synapseja. Löytö selventää kuvaa autismin perimmäisestä syystä ja avaa kenties tien uusiin hoitoihin. Synapsien määrää voi ehkä ohjailla lääkkein. Synapseista kertoi verkkopalvelu Eurekalert.

Autismin kirjon ihmisen aivoissa (vasemmalla) on ylimääräisiä hermosoluja.

Columbia University Medical Center: Lapsen autismi voi johtua siitä, että aivoihin kasvaa liikaa synapseja, Helsingin Sanomat Tiede 22.8.2014