Maan heikoimmat laman maksumiehiksi

Ihmetyttää miksi laman maksumiehiksi on pistetty maan heikoin väestönosa. Tiettävästi aiemmin yhtäkään väestön osaa ei ole kohdeltu näin syrjivästi ja elämää heikentäen kuin vammaiset.

Vammaisten toimeentulon vaarantaminen ja syrjintä on mittavaa ja järjestelmällistä. Näitä on

- palvelumaksujen korotukset

- lääkekulukorvauksien vähennykset

- kiinteistöverojen korotukset

- sähkö- ja lämmityspolttoaineverojen nostot

- sairaiden taksimatkakorvausten vähennykset

- vammaisten hoidon henkilöstömäärien pienentäminen

- kansaneläkkeiden tasokorotusten jäädytys

- eläkeläisten asumistuen muuttaminen yleiseksi asumistueksi huomioimatta vammaisten tarpeita

Syrjintää on myös parannusten osalta, sillä ansiotulojen verovähennys ei koske eläkkeen saajia.

Yhteiskuntasopimuksella kiristäminen koskee myös vammaisia. Työeläkkeiden indeksitarkistukset uhataan puolittaa vuosina 2018 ja 2019.

Nämä kaikki syrjivät toimenpiteet kohdistuvat erityisesti vammaisiin. Sen sijaan, että sovittu ja välttämätön kansaneläkkeiden tasokorotus olisi toteutettu, se jäädytetään vuodeksi 2016.

Nälkä tappoi vammaisia sotavuosina

Nälkä ja tarttuvat taudit tappoivat sotavuosina potilaita Nikkilän mielisairaalassa Sipoossa. Huippuunsa kuolleisuus nousi vuonna 1942, jolloin potilaista kuoli neljännes eli liki 250, kertoo sairaalan historiikki.

Pommitusten jaloista Nikkilään evakuoitiin myös paljon potilaita Helsingin muista sairaaloista. Jatkosodan aikana lavantauti ja varsinkin tuberkuloosi levisivätkin täydessä mielisairaalassa.

Vuosina 1940-1945 kuoli lähes 750 potilasta, ja monen kuolinsyyksi merkittiin avitaminosis eli nälkäkuolema. Menehtyneiden joukossa oli muun muassa Helsingin kaupunginmuseon ensimmäinen valokuvaaja Signe Brander (1869-1942), joka oli evakuoitu Sipooseen Kivelän sairaalasta. Brander haudattiin monen muun Nikkilässä menehtyneen tavoin sairaalan hautausmaalle rivihautaan.

Sairaalan hautausmaahan haudattiin pahimmillaan 16 potilasta päivässä, kun normaalioloissa sieltä sai viimeisen leposijan 10-20 potilasta vuodessa.

Vuosina 1914-1999 toimineen Nikkilän mielisairaalan historian on kirjoittanut tietokirjailija Sirkka Liisa Tuovinen, ja sen on julkaissut Helsingin kaupungin terveyskeskus.

STT Nälkä tappoi Nikkilän sairaalassa sotavuosina 24.1.2010 

Suomi surmasi vammaisiaan

YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Vammaisfoorumi ry vaatii, että nykyinen eduskunta ratifioi YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen. Vammaisfoorumi on 30 suomalaisen vammaisjärjestön yhteistoimintayhdistys, joka edustaa yli 300 000 vammaista ihmistä.

YK:n yleiskokous hyväksyi Vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen joulukuussa 2006. Suomi oli ensimmäisten allekirjoittajien joukossa 2007. Sopimus astui kansainvälisesti voimaan 2008 ja EU ratifioi sopimuksen 2010.

Nyt sopimuksen on ratifioinut 151 maata, EU:n jäsenvaltioistakin 25. Vain Suomi, Irlanti ja Alankomaat puuttuvat EU-maiden joukosta. Suomi on sopimuksen allekirjoittaessaan sitoutunut ratifioimaan sen ja ratifiointi on mainittu jo kahdessa hallitusohjelmassa. Nyt loppusuoralle edennyt ratifiointityö on vaarassa jumiutua, jos nykyinen eduskunta ei saa vietyä loppuun tarvittavia lainsäädäntöuudistuksia.

On totta, että Suomen lainsäädäntö ei täysin täytä YK-sopimuksen vaatimuksia. Eduskunnan käsittelyssä oleva itsemääräämisoikeuslaki poistaa kuitenkin suurimmat ratifioinnin esteet. Enää puuttuu päätöksiä ja todellista tahtoa. Ei jätetä tätä enää perinnöksi seuraavalle hallitukselle. Ratifioimattomuus on häpeäksi Suomelle pohjoismaana ja EU-jäsenvaltiona.

Miksi sopimus tarvitaan?

Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat täysimääräisesti myös vammaisille ihmisille. Meillä esiintyy edelleen jatkuvasti vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää. Esimerkiksi työn ja palvelujen saannissa, koulutuksessa ja esteettömyydessä. Vammaisten ihmisten oma ääni ohitetaan jatkuvasti myös sellaisessa päätöksenteossa, jolla on vammaisten ihmisten elämään merkittävä vaikutus. Sopimus vahvistaa vammaisten ihmisten oikeussuojaa ja osallisuutta merkittävästi.

Lisätiedot

Vammaisfoorumin puheenjohtajaMerja Heikkonen
merja.heikkonen(a)nkl.fi