Aiheuttaako rakkauden puute autismia?

Ilman rakkautta vauvasta tulee psykopaatti on vanha freudilainen käsitys. Siksi psykiatreja kiinnostaa potilaansa varhaislapsuus. Tämä käsitys perustuu kokemukseen, mutta ei selitä ilmiötä. Näin myös syntyjään autistiset vauvat, jotka saavat kaiken rakkauden leimataan psykopaateiksi.

Romanialaisten lastenkotien lapset, jotka oli leimattu lapsuuden psykopaateiksi ja autistisiksi paranivat ihmeellisesti autismista saatuaan asianmukaista hoitoa ja rakkautta. Väärin kohdeltuja, autistisesti käyttäytyviä lapsia löytyy myös hyvinvoivasta pohjolasta. Siitä kertoo Yle Areenassa pyörivä dokumentti au-lapsen kova osa.

Uusimman tutkimuksen mukaan autistisisilta vauvoilta puutuu katsekontakti äitiinsä. Tämän takia heiltä jää kehittymättä vuorovaikutustaidot, joidita terve lapsi käyttää jo ennenkuin oppii käyttämään puhetta. Katsomalla äitiään vauva ymmärtää, mitä äiti aikoo tehdä seuraavaksi. Tämä taito jää autistisilta lapsilta kehittymättä ja se vaikeuttaa heidän elämäänsä läpi elämän.

Autismin ensimerkit nähtävissä jo parin kuukauden ikäisistä

Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet keinon jolla autismin ensimmäiset merkit voi nähdä jo muutaman kuukauden ikäisistä vauvoista. 

Havainnot perustuvat tutkimukseen, jossa seurattiin kolmen vuoden ajan lapsia, joiden sisaruksella oli todettu autismi ja jotka siksi olivat suuressa autismin riskissä. Heitä verrattiin pienessä autismin vaarassa oleviin samanikäisiin.

Tutkimus osoitti autismidiagnoosin kolmen vuoden ikään mennessä saaneiden silmien liikkeissä poikkeavuuksia jo kahden kuukauden ikäisinä. Nämä lapset kiinnittivät selvästi muita vähemmän huomiota ihmisten silmiin, mikä viittaa autisminkaltaisiin sosiaalisen kehityksen ongelmiin.

Autistilasten kiinnostus muiden silmiin väheni koko ajan heidän kasvaessaan, mutta he eivät syntyessään olleet täysin vailla mielenkiintoa katsekontaktiin. Kuitenkin mitä vähemmän lapsi kiinnostui toisten silmistä sitä voimakkaampia hänen autismipiirteensä olivat myöhemmin.


Duodecim / Nature 2013

Miksi autismi yleistyy?

Yleistyvätkö autismikirjon häiriöt vai tunnistetaanko ne aiempaa paremmin?

Psykologi Baron-Cohen tutkimusryhmineen havaitsi, että teknologiakeskus Eindhovenissa lapsilla esiintyi paljon enemmän autismia kuin samankokoisissa alankomaalaisissa vertailukaupungeissa. Kirjoittajat katsoivat tämän tukevan sitä ajatusta, että lievät autismikirjon piirteet ovat vahvuus teknologia-ammateissa, mutta rikastuneina - molemmilta vanhemmilta perittyinä - ne aiheuttavat autismikirjon häiriöitä.

Autismikirjon häiriöt ovat ilmiasultaan hyvin vaihtelevia oireistoja, eivät spesifisiä sairauksia. Häiriöiden esiintyvyys näyttää moninkertaistuneen viime vuosikymmeninä. Häiriöiden yleistyminen voi johtua autististen piirteiden parantuneesta tunnistamisesta, muutoksista diagnostisessa käytännössä tai ilmiön todellisesta yleistymisestä.

Autismi on ollut yhä enemmän esillä tiedotusvälineissä. Siitä tiedetään aiempaa huomattavasti enemmän ja sitä epäillään herkemmin. Tällä lienee vaikutusta diagnoosien määrään. Espoossa monien lasten ja nuorten diagnoosi muuttui älyllisestä kehitysvammaisuudesta autismiksi, kun palvelutarjonta autismipuolella parani.

Hannu Heiskala Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim  2012;128(17):1735-6

Vanhempain ikä riskitekijänä

Altistaako myöhäinen vanhemmuus lapsen autismille?

Jos autismin yleistyminen ei johdu oireiden lisääntyneestä diagnosoinnista, on ajassamme jotain lasten kehityksen kannalta haitallista. Osaselityksiä voisivat olla lastenhankinnan lykkääminen sekä muuttunut vanhemmuus ja kulttuuri. Voitaisiinko trendiä muuttaa varhaisella toteamisella seulonnan avulla?

Seulonnan sijaan tutkimus olisi suunnattava lapsen kehitystä tukeviin ja haittaaviin tekijöihin. Lisäksi tulisi vaikuttaa poliittisesti mahdollisimman hyvän kasvuympäristön luomiseksi. Tuen pitäisi olla yksilöllistä ja kohdistua lapsen ja perheen ajankohtaiseen pulmaan.

Taustalla on tunnettuja kromosomipoikkeavuusoireyhtymiä. Vallitseva geneettinen malli viittaa polygeeniseen periytymiseen. Epigeneettiset tekijät ovat myös tärkeitä. Esimerkiksi Jamesin ym. (2010) tutkimuksessa polymorfismi äidin folaattiaineenvaihduntaan liittyvässä geenissä lisäsi lapsen autismiriskiä. Näiden äitien DNA oli hypometyloitunut, mikä vaikutti kohdunsisäiseen ympäristöön tärkeiden kehitysvaiheiden aikana.

Autismikirjon häiriöiden jakaminen endofenotyyppeihin (erilaiset kielelliset ja sosiaaliset sekä käyttäytymisen ja kognition piirteet) helpottanee perimän vaikutusten ymmärtämistä. Piirteet edustavat kunkin ominaisuuden osalta jatkumon toista ääripäätä ja voivat esiintyä myös muissa kehityksellisissä ja neuropsykiatrisissa tiloissa.

Geeneillä voi olla vaikutuksia useisiin piirteisiin. Esimerkiksi CNTNAP2-mutaatioihin liittyy autismia, epilepsiaa ja kielenkehityksen poikkeavuutta sekä hermoverkkotasolla migraatiohäiriöitä (Strauss ym. 2006). Miehen ikääntymiseen tiedetään liittyvän sukusolujen pistemutaatioita ja autismioireiden lisääntymistä lapsilla .

Hannu Heiskala  Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2012;128(17):1735-6 

Vanhempain ikä riskitekijänä 

Isän korkea ikä korreloi lapsen erityisopetuksen tarpeeseen

Väestöpohjaisessa tutkimuksessa isän korkea ikä korreloi lapsen lisääntyvään tarpeeseen saada laaja-alaisesti tukevaa erityisopetusta. Nämä lapset asettuivat jo varhain omalle kehitykselliselle uralleen.

Autismikirjon häiriöiden mekanismina näyttää olevan hermoverkkojen kehityksen poikkeavuus. Genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa on löytynyt hermoverkkojen rakentumiseen, haaroittumiseen ja viestin siirtoon liittyviä geenejä; erityisesti aivolohkojen väliset yhteydet näyttävät kärsineen.

Geenien ilmentymisen erot otsalohkon ja ohimolohkon välillä ovat vaimentuneet, ja tämä johtaa aivojen puutteelliseen alueelliseen eriytymiseen. Laajassa väestöpohjaisessa kaksostutkimuksessa yhteinen ympäristö näytti selittävän autismikirjon häiriöiden oireita perimää enemmän.

Hyvän vanhemmuuden merkitys on osoitettu. Lapsen suotuisaan kognitiiviseen kehitykseen korreloivat muun muassa vanhempien kiinnostus lapsen puheeseen ja leikkeihin sekä kirjojen lukeminen lapsen kanssa.

Monet neuropsykiatrisiin häiriöihin liitetyt välittäjäainegeenit ovat itse asiassa paremminkin muovautuvuusgeenejä kuin riskigeenejä siinä mielessä, että suotuisissa olosuhteissa ne tuovat kantajalleen vahvuuksia ja epäsuotuisissa neuropsykiatrisen häiriön.

Hannu Heiskala  Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2012;128(17):1735-6 

Vanhempain ikä riskitekijänä 

Autismi yleistyy

Autismin yleistyminen voi johtua autististen piirteiden parantuneesta tunnistamisesta, diagnostiikan muuttumisesta, tai autismin todellisesta yleistymisestä toteaa blogissaan tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tällä vuosituhannella syntyneillä suomalaislapsilla on lähes puolet enemmän autismia tai siihen liittyviä häiriöitä kuin kymmenen vuotta aiemmin syntyneillä. Autismille altistavat muun muassa äidin ja isän korkea ikä, äidin raskaudenaikainen tupakointi, synnytyksen ennenaikaisuus sekä infektiot raskauden aikana ja varhaislapsuudessa.

Muualla Pohjoismaissa autismi on lisääntynyt jopa Suomea nopeammin. Niissä synnyttävien äitien ikä on korkeampi kuin Suomessa, Autismiin liittyvien häiriöiden yleistyminen saattaa johtua osittain siitä, että mitä moninaisimmat oireet diagnosoidaan autismin kirjoon kuuluviksi. Tämä ei kuitenkaan selitä autismin yleistymistä kokonaan, sillä autismin yleistyminen näyttää tapahtuvan kaikissa länsimaissa.

Aihesta lisää:
https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/autismin-yleistyminen-voi-johtua-monesta-syysta

Autismin merkkejä jo ennen syntymää

Uusimmat tutkimukset viittaavat autismin syntyyn vaikuttaviin sikiöaikaisisiin tekijöihin. Autistismin kirjon lapsilla aivokudos on erilaista kuin muilla saman ikäisillä.

Fysiologiset muutokset näyttä syntyneen jo sikiöaikana, ja ne voivat selittää monia autismiin liitettyjä ominaispiirteitä, kertoo New England Journal of Medicine. Tutkimuksessa verrattiin kuolleista lapsista otettuja näytteitä.

Kyseessä oli yksitoista 2–15 vuotiaalta autistismin kirjon lapselta ja saman ikäiseltä verrokilta peräisin olevaa näytettä kolmesta eri aivokuoren kohdasta.

Etuaivokuoren hermosolujen kerrostuneisuudessa oli selvä ero autististen ja terveiden lasten välillä. Havaittiin kerroksia, joita terveillä lapsilla ei ollut. Nämä kerrokset ovat kehittyneet sikiöaikana.  joten on mahdollista, että autismin syntyyn liittyy myös joitakin sikiöaikaisia tekijöitä.

Terveillä lapsilla mainittua kerrostuneisuutta ei esiintynyt lainkaan. Kerrostuneisuuden täytyy olla hyvin laajaa koko etuaivokuoren alueella. Poikkeavuuksia löytyi lähes kaikista autistismin kirjon lasten näytteistä.