Tabujen rikkojat

Ihmiskunnan neroissa on ollut psyykkisen tasapainonsa kannalta katsoen monin tavoin poikkeavia, kummallisia, häiriintyneitä, ja mielisairaitakin henkilöitä. 

Poikkeavuus saatettiin liittää myös tabun rikkomukseen. Keskiaikaisessa länsimaisessa kulttuurissa tuollaiset käsitykset olivat usein esim. noitavainojen syynä tai muiden ns. erikoisihmisten julman kohtelun takana.

Yhä tänä päivänäkin voimme nähdä näiden käsitysten heijastumia mm. yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen harjoittamassa syntipukkiajattelussa ja sen provosoimassa, tiedostamattomassa ja sadistis-aggressiivisessa käyttäytymisessä poikkeavia kohtaan.

Toisaalta tiedämme, myös, että kautta koko ihmisen historian on poikkeava, erikoinen tai omaleimainen persoonallisuus voinut nousta esim. heimonsa henkiseksi johtajaksi, shamanistiseksi parantajaksi, yhteiskuntansa suureksi poliitikoksi, tai ihmiselle paljon antavaksi taiteilijaksi.

Erik E. Anttinen (1990) Kyläoriginelli ja psykiatria
Julkaistu kirjassa Hullun kirjoissa. Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen. Toimittaneet Pekka Laaksonen, Ulla Piela ja Pirkko Lahti. SKS, Helsinki 1990

Hourulassa

- En todellakaan tiedä, mitä ne hullut kiukuttelevat, kun niitä pidetään siellä.

Ihminen saa siellä ryömiä ilkosellaan lattialla, kiljua kuin shakaali, mesoa ja purra. Jos ihminen makaisi sillä tavalla jollain puistokäytävällä, niin sitä ihmeteltäisiin, mutta siellä se on tuiki tavallista. Siellä on sellainen vapaus, josta sosialistit eivät ole ikinä uneksineetkaan.

Teksti: Jaroslav Hasek: Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa. Alkuperäinen kuva: Josef Lada Wikimedia Commons