ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauva. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. joulukuuta 2015

Kun vauvat ei harjaannu kasvojen tulkintaan

Kasvojen havaitsemiseen liittyvät vaikeudet voisivat olla eräs tekijä autistisille häiriöille ominaisten sosiaalisen käyttäytymisen ongelmien kehittymisessä. Autistisesti kehittyvät lapset eivät harjaannu kasvojen havainnoinnissa.

Kasvojen havaitsemisen poikkeavuuden ei kuitenkaan ajatella olevan autistisilla henkilöillä synnynnäistä, vaan pikemminkin seurausta siitä, että autistisessa kehityksessä pikkulapsi ei ylipäätään suuntaudu toisten ihmisten kasvoja kohden. 

Tutkimukset osoittavat, että autistiset lapset ja aikuiset katsovat oma-aloitteisesti toisen henkilön kasvoja vähemmän kuin tavanomaisesti kehittyneet henkilöt. Tämä johtaa puolestaan siihen, että autistisesti kehittyville lapsille ei kerry riittävästi havaintokokemusta kasvoista normaalien kasvohavaintotoimintojen kehittymiseksi. 

Mikä sitten selittää sitä, että autistiset pikkulapset eivät suuntaudu toisen henkilön kasvoihin samassa määrin kuin tavanomaisesti kehittyvät lapset? On esitetty, että autististen henkilöiden kasvohavaintoihin liittyvien vaikeuksien takana saattaisivat itse asiassa olla poikkeavuudet, jotka liittyvät toisen ihmisen silmien näkemiseen. 

Autismille on tyypillistä taipumus katsekontaktin välttämiseen. Katsekontaktin välttämisen heti kehityksen varhaisvaiheista lähtien on ajateltu johtavan epätyypilliseen tapaan katsella kasvoja ja jopa kasvojen katselemisen välttämiseen, ja tämä puolestaan olisi osallisena siihen, että autistisesti kehittyvät lapset eivät saa samanlaista harjaantumista kasvojen havainnoinnissa kuin heidän tyypillisesti kehittyvät ikätoverinsa. 

Tätä olettamusta ovat tukeneet aivojen kuvantamistutkimukset, joissa autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on havaittu sitä enemmän aktivaatiota kasvojen havaitsemiseen erikoistuneella FFAalueella, mitä enemmän he katsovat kasvoissa silmien aluetta. Aivojen kuvantamistutkimukset on kuitenkin usein tehty aikuisilla tai hyvätasoisilla autistisilla lapsilla, joten tulosten yleistettävyys pienten, vahvasti autististen lasten kasvojen havaitsemiseen on ongelmallista. 


Schultz RT. Developmental deficits in social perception in autism: the role of the amygdala and fusiform face area. Int J Dev Neurosci 2005;23:125–41.
10 Smith EG, Bennetto L. Audiovisual speech integration and lipreading in autism. J Child Psychol Psychiatry 2007;48:813–21. 11 Dawson G, Webb SJ, McPartland J. Understanding the nature of face processing impairment in autism: insights from behavioral and electrophysiological studies. Dev Neuropsychol 2005;27:403–24. 12 Falck-Ytter T, van Hofsten C. How special is social looking in ASD: A review. Prog Brain Res 2011;189:209–22. 13 Senju A, Johnson MH. Atypical eye contact in autism: Models, mechanisms and development. Neurosci Biobehav Rev 2009;33:1204−14. 14 Dalton KM, Nacewicz BM, Johnstone T ym. Gaze fixation and the neural circuitry of face processing in autism. Nat Neurosci 2005;8:519–26.

Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013

maanantai 7. joulukuuta 2015

Autistiset tunnistavat toisen tunnetilat heikosti

Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, joka geneettisestä ja neurobiologisesta taustastaan huolimatta diagnosoidaan käyttäytymisen perusteella. Autismi ei ole kuitenkaan yksittäinen, tarkkarajainen häiriö, vaan häiriöiden kirjo, jossa mm. autistisen käyttäytymisen vaikeusaste sekä päättelytaitojen taso vaihtelevat. 
 
Tutkimukset ovat osoittaneet, että autistiset henkilöt tunnistavat henkilöllisyyden kasvoista heikommin kuin tyypillisesti kehittyneet henkilöt, erityisesti jos tehtävä kuormittaa muistia.

Autistisilla henkilöillä on havaittu vaikeuksia myös kasvoilla näkyvien tunneilmaisujen tunnistamisessa ja visuaalisen puheen havaitsemisessa (huuliltaluku) (10). Aivojen kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet vähentynyttä aktivaatiota kasvojen havaitsemiselle keskeisissä rakenteissa, kuten temporaalilohkojen alapinnalla, fusiformisessa aivopoimussa sijaitsevalla FFA-alueella (fusiform face area).



Volkmar F, Lord C, Bailey A, Klin A. Autism and pervasive develop- mental disorders. J Child Psychol Psychiatry 2004;45:135–70
Weigelt S, Koldewyn K, Kanwisher N. Face identity recognition in au- tism spectrum disorders: A review of behavioral studies. Neurosci Biobehav Rev 2012;36:1060–84.
Schultz RT. Developmental deficits in social perception in autism: the role of the amygdala and fusiform face area. Int J Dev Neurosci 2005;23:125–41.
Humphreys K, Minshew N, Leonard GL, Behrmann M. A fine-grained analysis of facial expression processing in high-functioning adults with autism. Neuropsychologia 2007;45:685–95.

Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013

lauantai 5. joulukuuta 2015

Ilmeiden perusteella voidaan arvioida toisen tunnetiloja

Kasvoilla näkyvien ilmeiden perusteella voidaan tehdä arvioita toisen ihmisen tunteista, ja suun alueen liikkeet puheen aikana (visuaalinen puhe) auttavat puheen vastaanottamisessa. Kasvoja katseltaessa huomio kohdistuu erityisesti silmiin. 
 
Silmien tarjoama informaatio onkin keskeisessä roolissa sosiaalisen vuorovaikutuksen säätelemisessä. Silmien liikkeitä ja katseen suuntaa käytetään hyväksi arvioitaessa toisen ihmisen kiinnostuksen ja tarkkaavuuden kohdetta, samoin kuin erilaisissa sosiaalisissa arvioinneissa, kuten arvioitaessa toisen pätevyyttä, valta-asemaa, sosiaalisia taitoja sekä uskottavuutta.

Aivotutkimus on tuottanut huomattavan määrän tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kasvojen havaitseminen tukeutuu joukkoon tähän tehtävään erikoistuneita kortikaalisia ja subkortikaalisia hermoverkkoja. Tällaisten mekanismien olemassaoloon viittaavat mm. sellaiset aivovammojen tuottamat tai synnynnäiset visuaaliset tunnistamishäiriöt (agnosiat), joissa vaikeudet kohdistuvat nimenomaan kasvojen tunnistamiseen (prosopagnosia). 

Kleinke CL. Gaze and eye contact: A research review. Psychol Bull 1986;100:78–100. Grüter T, Grüter M, Carbon CC. Neural and genetic foundations of face recognition and prosopagno- sia. J Neuropsychol 2008;2:79–97.

Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013

perjantai 4. joulukuuta 2015

Kasvot, katse ja autismi

Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vaikeuksien taustalla saattavat olla toisen henkilön silmiin katsomiseen liittyvät poikkeavuudet. 
 
Silmiin katsominen ei ole motivoivaa autistisille lapsille. Seurauksena voivat olla autismille tyypilliset vaikeudet jaetussa tarkkaavuudessa ja katsekontaktissa sekä kasvohavaintojen harjaantumattomuus.

Autismin varhainen tunnistaminen antaa edellytykset katsekäyttäytymisen tukemiselle ja kasvohavaintojen mahdollisimman normaalille kehittymiselle. Ihmisten välinen sosiaalinen vuorovaikutus tukeutuu sekä kielelliseen kommunikaatioon että ei-kielelliseen informaatioon.

Kehon asennot ja eleet sekä erityisesti kasvot välittävät monenlaista vuorovaikutuksen säätelyn kannalta keskeistä tietoa. Toinen henkilö tunnistetaan luotettavimmin kasvoista, ja päätelmät ihmisten iästä ja sukupuolesta perustuvat myös useimmiten heidän kasvoihinsa. 

Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013
Anneli Kylliäinen PsT, Suomen Akatemian tutkijatohtori
Jari K. Hietanen Ph.D., professori, Human Information Processing -laboratorio Tampereen yliopisto, yhteiskuntaja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia

torstai 3. joulukuuta 2015

Lapsen autismi voidaan päätellä pupilleista

Uusimman tutkimuksen mukaan lapsen autismi voidaan päätellä pupillien supistumisesta 92% varmudella. Autistisen lapsen pupillit supistuvat hitaammin kuin verrokilla sen jälkeen kun niitä on ärsytetty valolla.

Washington State University:n tutkijat ovat kehittäneet yksinkertaisen testin autismin diagnoimiseksi. Siinä silmiä valaistaan kynälampulla ja seurataan kuinka nopeasti pupillit reagoivat valoon. Autistisen lapsen silmät reagoivat valoon hitaamin kuin verrokin.



























Eyes may be window into autism. Sheila Hagar, Walla Walla Union-Bulletin 30.11.2015

Pupil response to light could be biomarker for autism Kelly Rae Chi 11.12.2009

Fan X. et al. J. Autism Dev. Disord. 39, 1499-1508 (2009) PubMed

Rubin L.S. J. Nerv. Ment. Dis. 133, 130-142 (1961) Abstract

Anderson C.J. et al. J. Dev. Psychobiol. 51, 207-211 (2009) PubMed

Anderson C.J. et al. J. Clin. Exp. Neuropsychol. 28, 1238-1256 (2006) PubMed

Ming X. et al. Brain Dev. 27, 509-516 (2005) PubMed

maanantai 26. toukokuuta 2014

Vauvojen aivot kehittyvät vielä syntymän jälkeen

Vauvojen aivojen toiminnasta tiedetään vielä vähän, vaikka ensimmäiset päivät ja viikot vaikuttavat koko elämään.

Vastasyntyneen lapsen aivot eivät ole vielä täysin kehittyneitä. Uusia hermosoluja kasvaa joitakin vuosia vielä syntymän jälkeen. Ympäristön ärsykkeet,  mm. näkö-, tunto ja kuuloaistimukset muokkaavat aivoja hyvin voimakkaasti. Keskeneräisenä syntymistä on jopa pidetty yhtenä ihmisen älyn selittävistä tekijöistä, koska ympäristöstä tulevat ärsykkeet ovat huomattavasti monipuolisempia kuin kohdussa tai munassa.

Aivojen arkkitehtuuri on luotu varhaislapsuudessa, joten varhaislapsuuden ajan kasvatuksella voi olla hyvinkin pitkäkantoiset seuraukset. Aikuisen aivoihin ei enää kasva uusia hermosoluja, vaan ne muodostavat uusia yhteyksiä.

Monet aivotoiminnan häiriöistä ja vakavista aivosairauksista syntyy varhaisessa lapsuudessa. Mahdotonta ei ole sekään, että vanhuusajan merkittävien aivosairauksien, kuten dementian ja Parkinsonin taudin siemenet kylvetään jo ennen syntymää.


Lähde: HS 2.5.2014 Vauvojen aivojen toiminta tunnetaan huonosti

maanantai 7. joulukuuta 1992

Millainen on autistinen vauva

Autismin asiantuntijat (mm. Lorna Wing) ovat sitä mieltä, ette neljässä viidestä tapauksesta autismi on synnynnäinen tila ja että 80%o:ssa se voidaan havaita ensimmäisen ikävuoden aikana.

Nykytutkimus on todennut, että jo vastasyntynyt on sosiaalinen olento, jolla on "vaisto" hakeutua ihmisten läheisyyteen jäädäkseen henkiin. Mitään kehitykseen kuuluvaa "normaalin autismin" vaihetta ei ole, vaikka näin on joskus väitetty. On arveltu, että autistiselta henkilöltä alunperin puutteellinen sosiaalinen valmius tai se on puutteellisesti kehittynyt.

Vuorovaikutuksen poikkeavuutta voi olla:
- vauva ei välitä tai halua olla sylissä.
- vauvalle ei kehity kontaktihymyä.
- vauva ei tee eroa suhtautumisessa tuttuihin ja vieraisiin.
- vauva ei reagoi ympiristönsa ärsykkeisiin.

Kommunikaation poikkeavuutta voi olla:
- vauva ei ääntele tai jokeltele lainkaan tai tekee sitä yksitoikkoisesti.
- vauva ei ole kiinnostunut matkimisesta tai sosiaalisista jäljittelyleikistä

Rajoittunutta ja toistavaa toitmintaa sekä poikkeavaa reagointia aistiärsykkeisiin voi olla:
- vauva viihdyttää itseään esim. heijaamisella, päänhakkaamisella, katselemalla käsiään.
- vauva reagoi ääniin epätavallisesti (yli- tai aliherkästi).

Lisäksi autistisella vauvalla on usein syömis- ja / tai nukkumisvaikeuksia. Autistisia oireita vauvaiässä on vaikeaa havaita, mutta tutkimusten mukaan yli puolivuotiaan käiyttäytymisessä ne jo nlikyvät mikäli esim. neuvolassa osataan tarkata tai kysyä em. asioita. Monet vanhemmat ovat myöhemmin kertoneet, että autistinen lapsi oli alusta asti jotenkin "erilainen" esim. sisaruksiinsa verrattuna.























Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm 
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
 
-->Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York

Tähän mennessä tapahtunut