Bakteerilajisto muodostuu lapsuudessa

Ihmisen mikrobisto alkaa muodostua heti syntymässä. Vielä kohdussa lapsi on bakteeriton, mutta synnytyskanavassa hän saa elämänsä mikrobikylvyn. Ei ole tavatonta, että äiti ulostaa synnytyksen aikana ja lapsi syntyy ulosteen keskelle. Ympäristön eri lähteistä lapsen iholle, suuhun, limakalvoille ja suolistoon asettuu vähitellen niihin sopiva bakteeristo.
Kun lapsen ruokavalio vaihtuu, myös bakteeristo muuttuu. Vuoden iässä se alkaa jo muistuttaa aikuisen suoliston lajistoa. Lapsuudessa saatu bakteeriston runko näyttää pääosin säilyvän myöhempiin elinvuosiin.

Mitkä mikrobit asuttavat pintamme, riippuu paitsi vastaan tulevista mikrobilajeista myös ihmisestä itsestään.

Geenimme määräävät, millaisille lajeille sopivia kiinnittymispaikkoja limakalvoillamme on. Ruokamme säätelee bakteerien laji- ja määräsuhteita sekä aktiivisuutta. Tietyt suoliston seinämän solut säätelevät puolestaan suoliston reaktioita mikrobiston muutoksiin. Tämä osoittaa, ettei elimistö ole välinpitämätön sille, mitä mikrobistossa tapahtuu.

Aikuisen suoliston bakteeristo on varsin vakaa, jos ruokavalio vain pysyy samantyyppisenä. Muutosten jälkeen lajistolla on taipumus palautua entiselleen. Erään teorian mukaan umpisuolen tehtävänä on säilyttää limakerroksen alla normaalin bakteeriston varastoa. Jos suoliston asukkaisto harvenee vaikkapa ripulin takia, umpisuoli toimittaa uuden bakteeriston siemenet.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009 

Aikuisuus ja autismin kirjo

Suurin osa autismin kirjon aikuisista selviää arjesta siinä kuin muutkin, mutta osa heistä tarvitsee tukea arjen hallinnan kanssa. 

Kaikilta ei onnistu oman elämänsä asioiden järjestely. Monet tarvitsevatkin tukea mm. itsenäiseen asumiseen ja asioimiseen viranomaisten kanssa.

Aiemmin autismin kirjon ihmiset laitostettiin, jos heidän ei uskottu tulevan itsenäisesti toimeen. Nykyään kaikki pyritään integroimaan yhteiskuntaan järjestämällä koulutusta itsenäiseen elämään, tuettua asumista, ammatillista koulutusta ja tuetuja työpaikkoja.

Aiemmin tuki oli  autismin kirjon ihmisten vanhempien ja heidän perustamien järjestöjen varassa. Autismin kirjon ihmiset ovat perustaneet myös omia järjestöjä, kuten Suomen Asperger Yhdistys. Autismin kirjon ihmisten tuettuja asumispalveluja varten on perustettu Suomen Autismisäätiö. Monet autisminkirjon ihmiset toimivat alunperin autismilasten vanhempien perustamissa paikallisissa paikallisissa autismiyhdistyksissä. Näiden kattojärjestönä toimii Auomen autismi-ja aspergerliitto.

Suurin osa autisminkirjon ihmisistä ei kuulu mihinkään alan järjestöön. Ehä eräänä syynä on autismin kirjon ihmisten halu eristäytyä. Internet kokoaa osan autisminkirjon ihmisistä omille keskustelupalstoille sosiaaliseen mediaan. Internet onkin ehkä tärkein autismin kirjon ihmisä yhdistävä tekijä autismin lisäksi, sillä sosiaalinen tapaaminen on monelle kovin raskasta.

Millainen on autistinen aikuinen

Autistinen oireyhtymä on siis elämänikäinen vamma, joka yksilöllisesti vaikuttaa aikuisiässäkin. 

Em. poikkeavuudet ovat havaittavissa jossakin muodossa autistisen aikuisen käyttäytymisessä. Lievinä ne eivät välttämättä haittaa itsenäistä selviytymistä esim. ammatissa, vaikka sosiaalisten suhteiden puuttuminen tai vaikeudet niissä ovat tyypillisiä.

Mikäli autistiset poikkeavuudet ovat huomattavia, henkilö tarvitsee erittäin suojattua elämää etenkin, jos hän on samalla kehitysvammainen, Elämä aikuisiässä on riippuvaista myos lapsuus- ja nuoruusiässä hankituista valmiuksista, mikä taas autistisen henkilön kohdalla on suhteessa saatuun opetukseen ja kuntoutukseen.

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York

Tähän mennessä tapahtunut

• Millaista on autistinen käytös
• Kommunikaatiotaidot kehittyvällä nuorella
• Millainen on autistinen nuori?
• Erityisharrastukset auttaa koulussa
• Millainen on autistinen koululainen?
• Näin toimii autistinen pikkulapsi
• Millainen on autistinen pikkulapsi
• Millainen on autistinen vauva
• Miten autistinen oireyhtymä näkyy
• Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
• Lapsuuden psykoosi
• Mitä tiedettiin autismista
• Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
• Millä normaalisuus määritellään?
• Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
• Kuinka arvioida vanhemmuutta
• Mikä on lasten ja perheiden oikeus
• Lääkäri vaati huostaanottoa
• Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
• Huostaanotto hoidollisista syistä
• Sairaalakouluun
• "Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
• Asperger-diagnoosin vaikutus?
• Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
• Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
• Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
• Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
• Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
• Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
• Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
• Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
• Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
• Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
• Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
• Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
• Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
• Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
• Tarvitsemme asianmukaista tukea
• Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
• Mitä tapahtui lapselle koulussa?
• Lapsi diagnoosien metsässä