Autismin oireet voidaan voittaa

Autismin syyt ovat geeniperimässä ja ympäristötekijöissä.

Autismin biologinen tausta on monisyinen ja satojen eri geenien virhe voi johtaa ilmiasultaan vaihtelevaan, mutta tunnistettavaan oireyhtymään. Autismi on kehityshäiriö, jota ei pystytä parantamaan. 

Koulutuksella ja kuntoutuksella voidaan ihmistä aina auttaa, niin että lapsuudessa ja nuoruudessa havaitut oireet voi aikuisena hävitä, tai niiden kanssa opitaan tulemaan toimeen. Toimintakykyä voidaan parantaa ja elämänlaatua kohentaa kuntoutuksella.

Aivojen kehitys on jatkuvasti etenevä ja dynaaminen tapahtuma, kuntoutus pitäisikin aloittaa mahdollisimman aikaisin. Tärkeää on myös vanhempien ja koko perheen osallistuminen lapsen ja nuoren kuntoutukseen ja koulutukseen.

Juha Kere professori, Karolinska Institutet Tukholma, Folkhälsanin tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto, molekyylineurologian ohjelma

Kirjallisuutta

Darki F, Peyrard-Janvid M, Matsson H, Kere J, Klingberg T. Three dyslexia susceptibility genes, DYX1C1, DCDC2, and KIAA0319, affect temporo-parietal white matter structure. Biol Psychiatry 2012;72:671–6.

Lääkärilehti 8/13.

Kuntoutusta lapsen vai aikuisen ehdoin

Suorat toimintaan liittyvät palkkiot auttavat harjoitettujen taitojen omaksumista autistisen lapsen käyttöön. Se on lähempänä tapaa, jolla normaalistikin kehittyvä lapsi oppii toiminnallisia ja kielellisiä taitoja.

Aiemmin kuntoutus uskottiin asiantuntijoiden tehtäväksi. Nykyiset kuntoutusmenetelmät korostavat vanhempien roolia toimeenpanijana. Erona menetelmissä on myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa. Aikuisjohtoisissa menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein.

Lapsijohtoisissa menetelmissä aikuinen vastaa lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.

Eroja kuntoutusmenetelmien välillä on mm. siinä, millaisessa oppimisympäristössä kuntoutus tapahtuu. Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät vaatii kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön viestintätaitojen harjoitteluun. Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin.

Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja lapsen jokapäiväisessä arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.

Luonnollisissa opetustilanteissa opittujen taitojen onkin havaittu yleistyvän paremmin lapsen arkeen kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät vaihtelee siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa. Autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista voidaan hyödyntää käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.

EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support

PECS= Picture Exchange Communication SystemLähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.

Autismikulttuuri kuntouttaa

Autismin kuntoutuksella ja koulutuksella on tarkoitus valmentaa nuori niin, että hän pystyy aikuisena toimimaan yhteiskunnan täysiveroisena kansalaisena.

Autismin kuntoutuksessa tulee huomioida niin autismikulttuurin tuomat vahvuudet kuin haasteetkin kunkin opiskelijan kohdalla. Tarpeen on laajentaa osaamista ja ymmärrystä opiskelijan tarpeisiin ja mukauttaa ympäristöjä autismikulttuurin erityispiirteisiin ja rajoituksiin.

Kulttuurintuntemuksen näkökulmasta voidaan soveltaa samoja periaatteita, kun toimittaeasa muussakin vieraassa kulttuurissa. Erityisopetuksen henkilöstön kannattaa selvittää etukäteen mistä autismin kirjon henkilöisen kanssa toimimisessa on kyse. Viestintävälineitten luomat ennakkoasenteet eivät kuitenkaan ole luotettavia autisminkaan osalta.

Autismin kirjon opiskelijoita kannattaa lähestyä ilman ennakkoasenteita. Se että opiskelija saattaa näyttää hiljaiselta aluksi, ei tee hänestä sulkeutunutta tai kykenemätöntä viestintään. Yhteistyö uudessa opetustymässä alkaa sujumaan, kun annetaan riittävästi aikaa opiskelijoille tutustua toisiinsa ja opettajaansa. Aluksi on tärkeää luoda luottamukselliset suhteet ja lisätä ymmärrystä toimijoiden välillä sekä tehdä sosiaalisesta ympäristöstä ymmärrettävämpää.

Mesibov Gary B. & Shea Victoria.The Culture of Autism From Theoretical Understanding to Educational Practice. Plenum Publishing Corp.

Autismikirjon häiriöiden lääkehoito usein haitallista

Psyykenlääkkeiden merkitys autismiin liittyvän haastavan käyttäytymisen hoidossa on ­nykytiedon perusteella suhteellisen vähäinen, ja osa lääkityksestä on todennäköisesti turhaa tai jopa haitallista.

Aiheettoman lääkityksen välttämiseksi on tärkeää selvittää ja hoitaa haastavaa käyttäytymistä ylläpitävät tekijät ennen lääkehoidon aloittamista. Vain muutaman lääke­aineen tiedetään vähentävän ärtyisyyttä, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista.

Autismin ydinoireista ainoastaan kaavamaisia toimintoja voidaan vähentää lääkityksellä, kun taas sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin ja kommunikoinnin puutteisiin ei lääkehoidosta ainakaan toistaiseksi ole saatavissa merkittävää apua.

Autistisen lapsen tai nuoren vaikea-asteisten käytösoireiden hallinnassa ensisijaista on arjen kokonaisvaltainen kuntoutusote sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen ja viestinnän
varmistaminen.

Koskentausta T., Sauna-aho O., Varkila-Saukkola L. Potilaan lääkärilehti 27.02.2013

AutismiN voimaa

Kuinka usein autismi nähdään onnettomuutena perheessä, mutta itseasiassa se antaa myös voimaa kohdata erilaisuutta elämän rikkautena. Autismin piirteet voidaankin hyödyntää voimavarana lapsen kasvatuksessa. Vahvuuksiin panostaminen heikkouksien sijasta on hyvän opetuksen salaisuus. Opetus onkin  havaittu jo varhain parhaaksi kuntoutusmuodoksi autismiin. 

Simon Baron-Cohenin mukaan autismin piirteet voivat toimia vahvuutena lapsen kasvatuksessa toisin kuin yleisesti luullaan:

1. Lapsi viihtyy paremmin esineitten, kuin ihmisten parissa
- Ei siis tarvitse huolestua, jos leikkii mielellään yksin
2. Lapsi viestii vähemmän kuin muut
- Ollaan tarkempia kun seurataan lapsen tarpeita
3. Lapset mieluummin seuraavat omia mielihalujaan ja uskomuksiaan
- Kannustetaan lasta hyvien asioitten osaamisesta
4. He eivät ole kiinnostuneet yhteisistä tekemisistä muiden lasten kanssa
- Annetaan lapselle ryhmässä tilaisuus tehdä myös itsenäisesti
5. Lapsella on vahvat mielenkiinnon kohteet
- Hyödynnetään mielenkiinnon kohteita vaikeitten asioitten oppimiseksi
6. Lapsi on tarkka yksityiskohtien havaitsemisessa
- Esimerkiksi marjassa ja sienimetsässä tästä on iloa koko perheelle
7. Lapsi huomaa asioita, joita muut eivät huomaa
- Kannattaa luottaa lapseen - miten hän kokee tilanteen
8. Lapsen käsitys olennaisesta poikkeaa muista
- Antaa uuden näkökulman ja näkemään asioita uudessa valossa
9. Häntä voi kiinnostaa kuviot, muodot, numerot, kirjaimet, listat, yms
- Lähtee oppimisessa mielellään yksityiskohdista ja toistosta
10. Lasta kiinnostaa pienet, kompleksit tai abstraktit systeemit
- Ymmärtää kokonaisuuksia, kun niistä tehdään systeemejä
11. Lapsi lajittelee ja ryhmittelee mielellään kiinnostuksensa kohteet
- Siivous ja järjesteleminen kiinnostaa toisin kuin muita lapsia
12. Lapsi pyrkii tilanteiden hallintaan ja välttää epävarmuutta
- Valvoo kotonakin, että kaikki noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä

Mikään mainituista ominaisuuksista ei välttämättä ole vamma tai heikkous. Nämä voidaan käyttää hyödyksi niin lapsen kasvatuksessa opiskelussa kuin työelämässäkin.

Lähde:
Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability?
http://larry-arnold.net

Aiheesta lisää
Autismi voimavarana 

Vahvuudet käyttöön

Varhainen diagnoosi tärkeää autismin kuntoutuksessa

 Suo­mes­sa lap­sen au­tis­ti­sis­ta piir­teis­tä huo­les­tu­taan  yleen­sä lap­sen ol­les­sa pa­ri­vuo­tias. Varhaisella hoi­dol­la tie­de­tään ole­van hy­viä tu­lok­sia, ja mi­tä ai­kai­sem­min se aloi­te­taan, sen pa­rem­pi.

Har­joit­teet olivat yk­sin­ker­tai­sia ja hel­pos­ti ar­jen kes­kel­lä to­teu­tet­ta­via. Las­ta kan­nus­tet­aan leik­kien ja lau­lu­jen kaut­ta kiin­nit­tä­mään huo­mio­ta van­hem­piin­sa, kom­mu­ni­koi­maan enem­män, käyt­tä­mään ään­tään ja tot­tu­maan kos­ke­tuk­seen.

Aja­tus au­tis­min pa­ra­ne­mi­ses­ta ko­ko­naan ei tun­nu rea­lis­ti­sel­ta tä­män­het­ki­sen tut­ki­mus­tie­don pe­rus­teel­la. Hoi­dol­la voi­daan lie­vit­tää oi­rei­ta, edis­tää op­pi­mis­ta, en­nal­ta­eh­käis­tä haas­ta­vaa käyt­täy­ty­mis­tä ja lo­pul­ta ke­ven­tää lap­sen se­kä van­hem­pien tu­le­via vuo­sia.

Lähde:
HS  23.9.2014 Varhainen diagnoosi helpottaa autismin hoidossa

Kun niskaa jomottaa

1. Sau­no­minen voi ren­tout­taa lie­viä nis­kan jän­ni­tyk­siä.
2. Fy­sio­te­ra­pias­ta voi ol­la apua ly­hyt­ai­kai­ses­sa nis­ka­ki­vus­sa.
3. Kroo­nis­ta nis­ka­ki­puun tar­vi­taan nis­ka- ja ylä­se­län li­hak­sia vah­vis­ta­via har­joit­tei­ta.
4. Mai­la- ja pal­lo­pe­lit, ku­ten säh­ly, ko­ri­pal­lo, squash, len­to­pal­lo ja ten­nis, ovat la­je­ja, jois­sa nis­kan ja har­tioi­den li­hak­set vuo­ro­tel­len jän­nit­ty­vät ja ren­tou­tu­vat.
5. Myös kun­to­nyrk­kei­ly, hiih­to ja sau­va­kä­ve­ly so­pi­vat nis­ka­ki­pui­sel­le.
6. Yli 2–3 tun­nin päi­vit­täi­nen is­tu­mi­nen tie­to­ko­neel­la li­sää nis­ka­ki­vun ris­kiä.
7. Myös stres­si voi ai­heut­taa nis­ka- ja har­tia­li­has­ten staat­tis­ta jän­ni­tys­tä.
8. Nis­ka- ja har­tia­li­hak­sia se­kä ylä­se­län li­hasjump­paa.
9. Kä­si­pai­not kä­siin ja nos­ta har­tiat kor­viin. Las­ke alas.
10. Pys­ty­pun­ner­rus. Sel­kä suo­ra­na ja kä­si­pai­no kä­des­sä ol­ka­pääl­lä, käm­men eteen­päin. Ojen­na kä­si­var­si koh­ti kat­toa ja las­ke.

Lähde: HS Torstai 8.5.2014

Pallomahan salaisuus

1. Kun syö enem­män kuin ku­lut­taa, lii­ka ra­vin­to va­ras­toi­tuu ke­hoon ras­vak­si.
2. Jos nai­sen vyö­tö­rön ym­pä­rys ylit­tää 90 sent­tiä ja mie­hen 100 sent­tiä, pu­hu­taan vyö­tä­rö­li­ha­vuu­des­ta.
3. Pe­ri­mä ja su­ku­puo­li mää­rää­vät, mi­hin ras­vaa ker­tyy.
4. Mie­hil­lä ras­vaa ker­tyy useam­min vat­saan. 
5. Nais­su­ku­puo­li­hor­mo­nit suo­jaa­vat nai­sia vat­san si­säi­sel­tä ras­val­ta.
6. Myös nai­set voi­vat kär­siä kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vuu­des­ta vaih­de­vuo­sien jäl­keen.
7. Al­ho­ko­li, tu­pa­koin­ti, vä­häi­nen lii­kun­ta ja pai­non vaihtelu edis­tä­vää ras­van ker­ty­mis­tä vat­saon­te­loon.
8. Kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vuu­teen liit­tyy mo­nien va­ka­vien sai­rauk­sien ris­ki. 
9. Sai­rauk­sien ris­ki on myös hoi­kal­la tai nor­maa­li­pai­noi­sel­la, jos vat­sa­on­te­los­sa on ras­vaa.
10. Ko­hon­neen ve­ren­pai­neen, kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­sen, se­pel­val­ti­mo­tau­din, koh­dun­kau­lan­syö­vän ja vaih­de­vuo­sien jäl­kei­sen rin­ta­syö­vän ris­ki.

Lähde: HS 8.5.2014 Hoikallakin voi olla terveyttä haittaava pallomaha

Hyödynnä vahvuuksia

Lapsen vahvuuksia tulisi hyödyntää kasvatuksessa, koulutuksessa ja opiskelussa. 

Olisi tärkeää tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa, jotta ymmärtää paremmin mistä on kysymys kun lapsi näyttää poissaolevalta tai raivostuu.

Se mikä näyttää aiheuttavan haastavaa käytöstä, ei autistisen lapsen kohdalla välttämättä pidä paikkaansa. Lapsi tarvitsee rajoja, mutta myös selityksen siitä, miksi rajoja asetetaan.

Autismi voimavarana