Perheen tuki ja sijaishoito

Kuntoutukseen koko perheen kannalta kuuluu sopivan sijaishoitojärjestelyn rakentaminen, jotta vanhemmat ja sisarukset voivat ajoittain irrottautua vaativasta ja väsyttävästä hoitovastuusta autistisen henkilön elämänlaadun huonontumatta. Hyvä sijaishoitoympäristö voi myös kuntouttaa antamalla kokemusta selviymisestä kodin ulkopuolella.

Vanhempien tarvitsema taloudellinen ja henkinen tuki autistisen lapsen hoitamisessa ja kasvattamisessa ei aina käytännössä toteudu edes niin helposti ja kattavasti kuin lainsäädäntö edellyttää. Ruotsissa on pyritty ja päästy siihen että autistiset mainitaan erikseen niissä säädöksissä, joiden sisältämät palvelut ovat vanhempien, järjestelmän ja asiantuntijoiden mielestä heille tarpeellisia.

1.10.1990 aloitti toimintansa (toistaiseksi kolmen vuoden kokeiluna) Lastenlinnan sairaalan autismiyksikkö.

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York