Autismikirjon kuntoutusmenetelmiä

Autismikirjon kuntoutusmenetelmiä on kehitetty useamman vuosikymmenen aikana.

Kuntoutusmenetelmissä on paljon yhteneväisyyksiä, kuten varhainen kuntoutuksen aloittaminen, pyrkimys kuntoutuksen intensiivisyyteen, ympäristön strukturointi eli jäsentäminen (esim. kuvin), lapsen mielenkiinnon herättäminen tai keskittyminen yksittäisiin kehityksellisiin tavoitteisiin.

Aikaisempien kuntoutusmenetelmien hyväksi havaitut menettelytavat on omaksuttu osaksi myös uusia kuntoutusohjelmia. Monissa kuntoutusmenetelmissä on tavoitteena vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tukeminen. Teoreettisesti ne pohjautuvat behaviorismiin, kehitysteorioihin tai nähin molempiin.

Vanhempien osallistuminen kuntoutukseen on vaihdellut. Alunperin ajateltiin, että vanhemmat on syynä autismiin, jolloin heidät pyrittiin eristämään lapsistaan ja estämään perheen vaikutus pitkällä laitoshoidolla ja lapsen psykoterapialla. Tällöin myös vanhemmille suositeltiin psykoterapiaa.

Kuntoutusmenetelmiä

• EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention
• DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training
• TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children
• DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based
• SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
• PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.

Kuntoutus kotona vai laitoksessa?

Kuntoutusmenetelmät eroavat mm. oppimisympäristön suhteen; tapahtuuko kuntoutus arkiympäristössä vai laitoksessa.

Esimerkiksi sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvissa menetelmissä nähdään, että lapsi tarvitsee erittäin kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön oppiakseen viestintätaitoja.

Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin. Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, lapsen arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.

Arkiympäristössä opittujen taitojen on havaittu kestävimmiltä kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät eroavat usein myös siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa.

Joissain menetelmissä pyritään hyödyntämään autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.

TEACCH:issa Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children käytetään yleisesti PECS-menetelmän Picture Exchange Communication System periaatteita kielen kuntoutuksessa.

Lovaasin menetelmässä ja luonnollisissa menetelmissä kuvakoretteja käytetään taas mahdollisimman vähän tai ainoastaan vaihtoehtoisesti silloin, kun puhe ei lähde autistisella lapsella kehittymään.

EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support,  PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.

Lapsen kiinnostus motivoi oppimista

TEACCH:issa, Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, käytetään PECS-menetelmän, Picture Exchange Communication System, periaatteita kielen kuntoutuksessa. Lovaasin ja luonnollisissa menetelmissä niitä käytetään usein taas ainoastaan vaihtoehtoisesti silloin, kun puhe ei muuten lähde autistisella lapsella kehittymään.

Kuntoutusmenetelmät eroavat usein siinä, kuka toimii kuntouttajana ja miten hän ohjailee tilanteita. Toiset menetelmät korostavat vanhempien roolia kuntoutuksen toimeenpanijana enemmän kuin toiset. Erona on usein myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa.

Joissain menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein. Näitä kutsutaan aikuisjohtoisiksi menetelmiksi. Lapsijohtoisissa menetelmissä taas aikuinen muun muassa vastaa enemmän lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.

EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.

Kuntoutusta lapsen vai aikuisen ehdoin

Suorat toimintaan liittyvät palkkiot auttavat harjoitettujen taitojen omaksumista autistisen lapsen käyttöön. Se on lähempänä tapaa, jolla normaalistikin kehittyvä lapsi oppii toiminnallisia ja kielellisiä taitoja.

Aiemmin kuntoutus uskottiin asiantuntijoiden tehtäväksi. Nykyiset kuntoutusmenetelmät korostavat vanhempien roolia toimeenpanijana. Erona menetelmissä on myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa. Aikuisjohtoisissa menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein.

Lapsijohtoisissa menetelmissä aikuinen vastaa lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.

Eroja kuntoutusmenetelmien välillä on mm. siinä, millaisessa oppimisympäristössä kuntoutus tapahtuu. Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät vaatii kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön viestintätaitojen harjoitteluun. Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin.

Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja lapsen jokapäiväisessä arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.

Luonnollisissa opetustilanteissa opittujen taitojen onkin havaittu yleistyvän paremmin lapsen arkeen kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät vaihtelee siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa. Autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista voidaan hyödyntää käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.

EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support

PECS= Picture Exchange Communication SystemLähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.

Autismikirjon kuntoutus- ja opetusmenetelmiä

	Menetelmä	Kuntoutus	Toiminta	Tavoite
	EIBI* sovellettu käyttäytymisanalyysi eli ABA Lovaas, 1992	Strukturoidut opetustilanteet (DTT). Aikuisjohtoinen, intensiivinen kuntoutus 20–60 tuntia viikossa.	Ärsyke-reaktio-ehdollistaminen. Palkintoina aineelliset palkinnot tai kehut. Ei-toivottuja toimintoja ei vahvisteta tai rangaistaan. Tehtävät yksinkertaisissa ja helposti omaksuttavissa osissa.	Kielen oppiminen ja päivittäiset toiminnot, koulutaidot, syy-seuraus
	Luonnolliset kuntoutusmenetelmät PRT, Time Delay, Milieu Training Schreibman, 2007	Vähän strukturoidut ja lapsijohtoiset arkielämän tilanteet.	Ärsyke-reaktio-ehdollistaminen ja vuorottelu. Suora vahvistaminen.	Sosiaalinen viestintä. Voidaan kuntouttaa myös leikki- tai koulutaitoja.
	Strukturoidut oppimistilanteet TEACCH Siegel, 2003	Aikuisjohtoinen, mutta pyritään lisäämään lapsen itsenäisyyttä.	Ympäristön jäsentäminen ja tapahtumien ennakointi kuvin. PECS. Koriopetus, jossa strukturoituja tehtäviä.	Itsenäinen toiminta ja oppiminen kehittämällä itsesäätely- ja ongelmanratkaisutaitoja.
	DIR/Floortime, SCERTS, The Denver Model Prizant & Wetherby, 2005	Vaihtelee löyhästi strukturoiduista puoli-strukturoituihin tilanteisiin. Osassa myös lapsijohtoisuuteen.	Vuorovaikutus samanikäisten kanssa leikkitilanteissa. Luodaan arkeen vastavuoroisia viestintätilanteita.	Tavoitteina mm. sosiaaliset taidot ja emotionaalinen kehitys, jotka riippuvat lapsen kehitystasosta.
	Theraplay Jernberg & Booth, 2003	Aikuisjohtoiset ja strukturoidut tilanteet. Leikkipainotteinen. Erilaisia vauvoille ja heidän vanhemmilleen tyypillisiä vuorovaikutusleikkejä (esim. kurkisteluleikit, sylissä pitäminen jne.).	Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen häiriön korjaaminen. Pohjaa psykodynaamseen teoriaan autismin syistä.	Toimiva vuorovaikutus tukee muita taitoja, kuten esim. kielen kehitystä.

*EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support, PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.