Vaikka autismi usein yhdistetään kehitysvammaan, se ei ole kehitysvamma. Autismin kirjon oireita voi olla sekä kehitysvammaisella että lahjakkaan tasoisilla henkilöllä.
Autistisuus ja älyllinen kehitysvammaisuus sekoitetaan valitettavan usein toisiinsa, vaikka Hans Asperger havaitsi jo 1940-luvulla, että vain pieni osa autistisista ihmisistä on kehitysvammaisia.
Autistisuus ei viittaa kehitysvammaisuuteen edes käsitteellisesti, sillä yhdenkään autismin kirjon oireyhtymän diagnoosikriteereissä ei mainita älyllistä jälkeenjääneisyyttä muuten kuin poissulkevana kriteerinä.
Autismi on erilainen tapa hahmottaa maailmaa, nähdä asioita ja toimia:
- Autistisella henkilöllä kyky hahmottaa toisen ihmisen ajatuksia ja uskomuksia toisen henkilön näkökulmasta käsin on usein heikommin kehittynyt kuin normiväestöllä.
- Autismin kirjon ihmisillä on taipumusta yksityiskohtalähtöiseen ajatteluun, jolloin he eivät välttämättä hahmota asioiden laajoja konteksteja, toisinaan puhutaan myös kontekstisokeudesta.
- Oman toiminnan ohjaus voi olla heikko, jolloin henkilö ei kykene suunnittelemaan, hahmottamaan ja monitoroimaan omaa toimintaansa.
Kehitysvammaisuus voi olla autismin liitännäisoire. Autismikirjossa kehitysvammaisuutta esiintyy noin 15%. Pienellä osalla autisteja esiintyy laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai eriasteista kehitysvammaisuutta. Jos autismiin liittyy älyllinen kehitysvamma tai puhumattomuutta, henkilö luokitellaan vaikeavammaiseksi.
Young Shin Kim, Bennett L. Leventhal; Yun-Joo Koh ym. Prevalence of Autism Spectrum Disorders in a Total Population Sample. American Journal of Psychiatry 168:904–912. September 2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti