Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa

Ei ole sairaala lapselle millään tavoin hyvä ympäristö, vaikka kaikki toitottavat kuinka lapsi saa nyt Euroopan parasta ja asiantuntevinta hoitoa huippusairaalassa. Poikaa pidettiin lääketokkurassa aluksi pari kuukautta. Psykologin testien jälkeen poika on virkistynyt. Lääkkeetkin todettiin turhiksi idiootti-disgnoosin myötä.

Lääkkeet saivat pojan vakavaksi, tekemään pakkoliikkeitä, nukkumaan ja ahmimaan. Hoitajan mukaan pojalla oli tyhjä katse - eikä hän ottanut yhteyttä hoitajaansa ennen kun vasta nyt kun tutkimusjakso on päättymässä. Vasta nyt hoitaja kokee, että lapsi suhtautuu häneen niinkuin toinen ihminen. Nyt poika alkaa olla jo oma itsensä on alkanut pitkästä aikaa jopa hymyillä. Viikonloppuna hän jopa suri, kuinka on jäänyt jälkeen ranskan ja musiikin opinnoista.

Tulevaisuus ei näillä näkymin lupaa kovin hyvää. Avohoitomahdollisuutta ei nykyinen diagnoosi anna. Hoitoennuste uudella osastolla on henkilökunnan mukaan hyvä. Lapset ovat osastolla 1,5 - 3,5 vuotta, eivätkä tule enää takaisin. Mutta hoitaja ei osannut sanoa mihin lapset hoidon jälkeen sijoittuvat. 

Asperger näyttää olevan selitys pojan ongelmille - kaikelle kun pitää näköään löytyä jokin selitys. Kysymys kuuluu - pääsisikö ulos hoitokierteestä Asperger - diagnoosin myötä. Mitkä on teidän kokemukset? Miten serkkupoika sai Aspergrer- diagnoosiin? Miten uusi diagnoosi muutti hoitoa ja  elämää?

Lapsen osallistuminen ja mielipide

Lapsen mielipide ja osallistuminen on varmistettava huomioiden lapsen kehitystaso.

On tärkeää, että henkilön etu ja yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi palveluita järjestettäessä. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti henkilöllä tulee olla oikeus valita missä ja kenen kanssa hän asuu ja saada tarvittava tuki asumiseensa.

Oikeus valita lapsen asuinkumppani korostuu ryhmäasumisessa. Lapsen asuminen oman perheensä kanssa on turvattava riittävin palveluin aina kun se on lapsen edun mukaista.

Asumista tukevissa palveluissa on pystyttävä huomioimaan myös erilaiset elämäntilanteet, jotka voivat vaatia lyhyt- tai osa-aikaista asumista muualla kuin vakituisessa kodissa.

Monissa lapsiperheissä henkilökohtainen varahenkilö tarvittaessa on todella tärkeä tuki vanhempien jaksamiselle ja sitä kautta tukee lapsen mahdollisuutta asua perheensä kanssa ilman tarvetta laitostaa lasta.

Vammaisneuvoston Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävän työryhmän muistio 17.6.2015 word-tiedosto

Lapsen oikeus olla lapsi

"Valtakunnallinen vammaisneuvosto haluaa kiinnittää huomiota lapsiperheiden tukemiseen. Vammaista lasta tuetaan myös tukemalla hänen perhettään ja perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vammaisen lapsen edun toteutumiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota palveluohjaukseen ja palvelusuunniteluun. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös perheisiin, joissa vanhemmat syystä tai toisesta asuvat eri osoitteissa.

Vammaisen lapsen osallisuuden vahvistaminen on erityisen tärkeää. Patricia McNeilly Queensin ylipistosta Belfastista on tutkinut vammaisten lasten ja nuorten osallistumiskokemuksista. Monet vammaiset lapset ja nuoret kokevat, että aikuiset ohittavat heidät päätöksenteossa. He haluaisivat, että ammattilaiset puhuisivat suoraan heille eivätkä heidän vanhemmilleen. Monille on jopa epäselvää, miksi eri ammattilaiset tapaavat heitä. Kun heidät otetaan mukaan keskusteluun, heidän luottamuksensa ja oman mielipiteen ilmaiseminen lisääntyvät ja he ovat aktiivisempia. 

Valtakunnallinen vammaisneuvosto haluaa korostaa vammaisen lapsen oikeutta olla ensisijaisesti lapsi ja asua oman perheensä kanssa aina kun se on mahdollista. Lapsen tulee YK:n vammaissopimuksen hengen mukaisesti voida elää yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa omassa lähiyhteisössään, käydä omaa lähipäiväkotia ja lähikoulua. Vammaisen lapsen tarvitsemien palveluiden on tarkoituksenmukaista tulla hänen omaan arkiympäristöönsä."

Ote valtakunnallisen vammaisneuvoston lausunnosta 17.6.2015 word-tiedosto

Antibiootteja sinilevistä

Bakteerien kasvava vastustuskyky antibiooteille on saanut tutkijat liikkeelle superbakteereille vastustuskykyisten antibioottien löytämiseksi. 

Kanadassa on löydetty lukuisia lupaavia levälajeja antibioottien tuottamiseen. Levätutkijoiden mukaan mikrolevät on uusi mahdollisuus antibiooteille resistenttien bakteerikantojen nujertamisessa. Mikrolevät ovat osoittaneet vastustuskykyä monille bakteereille. 

Ne voivat vaikuttaa syanobakteerien eli sinilevien ja yksisoluisten, aitotumaisten levien antibakteeriseen toimintaan. Mikrolevät voivat lisäksi sopeutua moniin ympäristön muutoksiin, kuten lämpötilan, valon, ph:n, suolaisuuden ja ravinteiden määrän muutoksiin.

Mikrolevät tuottavat yhdisteitä, jotka voivat eliminoida ihmistä sairastuttavia bakteereja. Sopivass ympäristössä ne tuottavat suuria määriä antibioottisia yhdisteitä. Mikroleviä on kaikkialla: järvissä, lammissa ja jopa uima-altaissa. 

Jenni Frilander: Sinilevät voivat nujertaa superbakteerit Yle Tiede 26.6.2015

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava

Asiasta kirjoitti Phycologia-julkaisu

Aiheesta lisää 

WHO: Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit vakava uhka ihmiskunnalle
Tutkijat uskovat löytäneensä mullistavan antibiootin – oli kaivettuna maahan takapihalle
Tanskan sioille syötetään antibiootteja - kasvattajat saavat sairaalabakteerin
Turistiripulin antibioottihoito auttaa superbakteereja leviämään
Levät hohtavat öistä valoa Ahvenanmaan saaristossa
Levät lämmittävät kerrostaloa Hampurissa - jämät voi myös syödä - video
Muutaman vuoden päästä autoon tankataan levälöpöä
Levä on mainettaan parempi
Mikroleväenergiaa kokeillaan jo lentokoneissa  

Meritulppi tarvitsee aivojaan vain liikkumiseen

Kun meritulppi löytää soivan alustan se asettuu paikalleen ja syö aivonsa.

Merituppi on hyvin putkimainen merieläin, joka asuu koralliriutassa. Sen läpi virtaa ravintopitoista merivettä, josta se seuloo ravintohiukkasia ja pieneliöitä. Meritulppi lisääntyy jättämällä merivirtaan siittiöitä ja munasoluja, joista hedelmöittyy toukkia.

Toukka etsii kasvupaikan, johon se kiinnittää itsensä. Paikan löydyttyä aivot käyvät tarpeettomiksi ja se syö hermostonsa käyttäen niitä ravinnokseen muuttuessaan aikuiseksi meritupeksi.

Meritupin suojavaippa rakentuu selluloosasta. Kyky selluloosan tuottamiseen on eläimissä poikkeuksellista. Yleensä siihen pystyvät vain kasvit.

Voidaankin ajatella mihin aivoja tarvitaan. Aivot ovat suoliston jatke. Ne auttavat eläintä liikkumaan. Liikkumattomalle otukselle ne ovat tarpeettomat.

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava.
Niko Kettunen: Koralliriuttojen Guggenheim muuttuu aivottomaksi paikkansa löydettyään. HS 26.6.2015 

Loinen muuttaa luonnettamme

Puolet ihmisistä kantaa aivoissaan loista, joka muokkaa mieltämme ja käyttäytymistämme kirjoittaa tiedetoimittaja Risto Isomäki.

Todennäköisesti noin yksi kolmasosa kaikista skitsofrenioista on toksoplasmaloisien aiheuttamia. Ne saattavat aiheuttaa myös autismia ja laukaista osan vakavista masennuksista ja kaksivaiheisista mielialahäiriöistä.

Tartuttajia ovat Duodecimin terveyskirjaston mukan huonosti kypsennetty sian, naudan ja lampaanliha sekä kissan ulosteet. Kissan ulosteesta ihmisen pitää saada se suun kautta ja ulosteen pitää olla yli vuorokauden vanhaa. toksoplasmainfektio näyttäisi myös lisäävän taipumusta vakavaan riskinottoon (sekä miehillä että naisilla) ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen (miehillä).

Toxoplasma gondii parasiitti muuttaa rotat ja hiiret kissalle ystävällisiksi. Se pystyy juuri tästä syystä vaikuttamaan niin voimakkaasti myös ihmisten käyttäytymiseen: isot kissapedot olivat miljoonien vuosien ajan ihmistä edeltäneiden lajien vaarallisimmat saalistajat. Se teki ihmisestä pelottoman ja helpomman saaliin pedolle.

Guilia Enders (2015) Suoliston salaisuus. Otava.

Risto Isomäki, Puolet maailman ihmisistä kantaa aivoissaan loista, joka muokkaa mieltämme ja käyttäytymistämme  HS 24.6.2015

Judith Hooper, A New Germ Theory The Atlantic Monthly; February 1999;

http://www.psychegames.com/Autism-infections.htm

Suolisto ja mielenterveys

Suolistobakteerit vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja mielenterveyteen. On jopa todettu, että suolistossa on ihmisen toiset aivot.

Suolistossa on enemmän neuroneita kuin ihmisen ääreishermostossa ja selkäytimessä. Se tuotettaa samoja välittäjäaineita kuin aivoissakin, mm. serotoniinia ja dopamiinia.

Suoliston bakteerikannalla on todettu vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin - bakteerit saattavat vaikuttaa suoliston välittäjäaineiden tuotantoon ja sitä kautta suolen hermoston toimintaan.

Suolistosairaudet ovat yhteydessä neurologisiin tiloihin kuten autismiin, Aspergeriin ja Alzheimerin tautiin. Muun muassa Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan tätä.

Ruokavaliolla ja probiaateilla voidaan vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen. Eli vatsan kautta käy tie terveeseen elämään.

Aiheesta lisää

• Neuronini Suolisto ja mielenterveys
• Täällä Ylen uutinen aiheesta
• Gulia Enders (2015) Suoliston Salaisuus. Otava

Kamelin maito on täydellistä ravintoa

Kamelit pikkeavat kaikista muista eläimistä. Kamelit eivät ole märehtijöitä mutta kylläkin sorkkaeläimiä. Niillä on joilla on kolme vatsaa, joilla ne märehtii.  

Kamelit tulevat toimeen äärimmäisissä ilmasto-olosuhteissa niin kylmässä, kuumassa kuin kuivassa. Ne selviävät ilman vettä jopa 30 päivää ja vain vähällä ruoalla tuottaen silti korkealaatuista maitoa. Kamelin maito on tunnettu sen terveydellisistä vaikutuksista, jotka perustuvat eläimen ainutlaatuiseen immuniteettijärjestelmään.

Kamelin maito on erittäin ravinteikasta. Kamelinmaidossa on korkea C-vitamiinipitoisuus. Viisi kertaa enemmän kuin lehmän maidossa. Rautaa on kymmenkeratainen määrä ja kalkkia.

Kamelin maidon rasvapitoisuus vaihtelee elinympäristön ravinnonsaannin mukaan.  Yleensä se sisältää vain 2% rasvaa.  Rasvamolekyylit on kiinnittyneet proteiiniin, joka merkitsee, että maksan ei tarvitse käsitellä rasvaa.  Yleisesti se sisältää monityydyttämättömiä rasvahappoja. Siinä on enemmän kuin lehmän maidossa omega 3 ja omega 6 rasvahappoja.

Kamelin maito on täydellistä ravintoa. Se täyttää kaikki ravintoainevaatimukset.  Maito käytetään yleensä sellaisenaan ilman pastorointia, sillä sellaisenaan siinä on parhaat ravinto- ja immunologiset ominaisuudet tallella. Vain kaupallisiin tarkoituksiin sitä pastoroidaan.

Obaid Ullah Beg, Hedvig von Bahr-Lindström, Zafar H. Zaidi, Hans Jörnvall. Characterization of a camel milk protein rich in proline identifies a new β-casein fragment. Regulatory Peptides, Volume 15, Issue 1, August 1986, Pages 55-61.

P. Restani, A. Gaiaschi, A. Plebani, B. Beretta, G. Cavagni, A. Fiocchi, C. PoiesiI, T. Velona, A.G. Ubazio and C.L.. Cross-Reactivity between milk proteins from different animal species. Clinical and Experimental Allergy, 1999, Volume 29, 997-1004.