Tytöillä autismin oireet usein vaikeampia kuin pojilla

Tytöillä autismin oireet olivat vaikeampia kuin pojilla. Usein heillä oli myös alhainen älykkyysosamäärä ja haastavaa käyttäytymistä. 

Diagnosoiduilla tytöillä oli myös vähemmän ilmeisiä merkkejä rajoitetuista mielenkiinnon kohteista kuin pojilla, kuten dinosaurukset tai Disneyn elokuvat. Rajalliset mielenkiinnon kohteet ovat usein keskeinen diagnostinen tekijä autismikirjon lievässä päässä. Diagnosoinnissa käytetyt kuvaukset liittyy usein maskuliinisiin harrastuksiin, kuten juna-aikataulut ja numerot. Tämä osoittaa, että, että tyttöjä ei ole diagnosoinnissa huomioitu riittävästi.

Myös muut tutkimukset ovat osoittaneet, että tytöt yleensä saavat autismin diagnoosin myöhemmin kuin pojat.

Thomas Frazierin tutkimuksessa (Cleveland Clinic 2014) todettiin, autismista on itseasiassa satoja erilaisia variaatioita.

Tyttöjen asperger jää usein diagnosoimatta

Tutkijat ovat huomanneet vinoutuman autismin diagnosoinnissa sukupuolten suhteen. Sosiaaliset odotukset ja henkilökohtaiset tekijät, voivat naisilla peittää tai vaientaa autismikirjon oireita toisin kuin pojilla tai miehillä.

Sukupuolten väliset biologiset kehitystekijät voivat estää näkemästä autismin oireita tytöillä. Tutkimus on myös paljastanut, että erilaiset sosiaaliset odotukset, joita pojille ja tytöille asetetaan vaikuttaa siihen miten häiriö on diagnosoitu.

Francesca Happen tutkimuksessa Lontoon Kingin Collegessa (2012) verrattiin autismikirjon piirteiden esiintymistä ja annettuja diagnooseja.  Tutkimuksessa oli yli mukana 15.000 kaksosta. Verrattaessa poikien ja tyttöjen diagnosointia todettiin, että tytöillä piti olla huomattavasi vakavammat oireet, kuin pojilla saadakseen autismikirjon diagnoosin. Tämä viittaa siihen, että varsinkin autismikirjon lievemmässä päässä, jossa diagnoosi olisi Asperger,  samanlaisilla oireilla diagnoosin saavat pojat ja tytöt jäävät diagnosoimatta.

Francesca Happe presents ‘fractionated triad’ model

Tyttöjen AS-diagnoosi usein myöhemmin kuin pojilla

Kirjallisuudessa autismin on todettu olevan ainakin neljä kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä. Tytöillä autismin oireita on pidetty vaikeampina kuin pojilla ja niihin on usein liitetty myös kehitysvammaisuus. Uudempi tutkimus osoittaa, että tämä käsitys on muuttumassa.

Usein tytöt on diagnosoitu myöhään, koska autismin oireet ovat kovin erilaisia kuin pojilla. Monet voivat selvitä kouluajat diagnosoimatta tai saada tarkkaavuus (ADD), ylivilkkaushäiriö (ADHD), pakko-oireinen häiriö (OCD) tai jopa Anoreksia diagnoosin.

Kun tutkijat ovat selvittäneet miten autismi näkyy tytöillä, käsitys autismista ja sen vaikutuksesta eri sukupuolilla muuttunut. On nähty, miten myös biologinen kehitys ja sosiaaliset normit vaikuttavat diagnoosiin. Nyt on kehitetty uusia diagnostisia menetelmiä, joissa huomioidaan myös tytöille ja naisille tyypilliset autismikirjon ominaisuudet.

Rudy Simone ( 2010) Aspergirls: Empowering Females with Asperger Syndrome Jessica Kingsley, London

Asperger-naiset eivät tule kuulluksi

Aila Vallikarin pro gradun mukaan Asperger-naiset kokevat, ettei heitä kuunnella eikä uskota. Suomessa tilanne on edelleen haastava.  Osa Vallikarin haastattelemista oli saanut vääriä diagnooseja ja lääkityksiä sekä vääränlaisia terapioita. 

Asiantuntevia lääkäreitä ei ainakaan julkisella puolella ole tarpeeksi, eikä testistökään ajan tasalla, etenkään aikuisia naispuolisia potilaita ajatellen.

Eräs facebookin Asperger-ryhmän keskustelijoista raportoi lääkärin evänneen diagnoosin sillä perusteella, ettei hänen (potilaan) pukeutuminen ollut tarpeeksi omituista, ja että hän oli ollut parisuhteessa, mihin Asperger-ihminen ei lääkärin mielestä voinut kyetä (!).

Vallikari Aila (2011) Miten tulla kuulluksi ja ymmärreteyksi. Tampereen yliopisto

Asperger-tytöt ja -naiset saavat usein vääriä diagnooseja

Tyttöjen Asperger on alidiagnosoitu ja väärin arvioitu. Koska oireilu on näkyvämpää pojilla, tyttöjen Asperger jää usein tunnistamatta tai diagnosoidaan väärin.

”Hoitooni tulleet tytöt ja naiset ovat aiemmin saaneet mm. seuraavia diagnooseja: ahdistuneisuushäiriö, ADHD, unihäiriö, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, rajatilapersoonallisuus, skitsofrenia ja syömishäiriö”, kirjoittaa aiheeseen erikoistunut australialainen psykologi Tania Marshall. ”Aspergerin syndrooman diagnosoiminen tytöillä on autismitutkimuksen ja kliinisen kokemuksen uusimpia osa-alueita. Autismin kirjolle sijoittuvien naisten esiinmarssi on herättänyt tutkijoiden ja hoitavan tahon huomion”.

Karla Löfgren (2015) Syömishäiriön taustalla autismin kirjon häiriö? Sylillinen 9.9.2015

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/82989/gradu05427.pdf?sequence=1 

https://taniaannmarshall.wordpress.com/?s=anorexia&submit=Search

Tyttöjen autismin vähättelyllä on vaaransa

Naisten ja tyttöjen autismin oireitten vähättelyllä voi olla erittäin haitallinen vaikutus näiden elämään. Tietoisuus autismin vaikutuksista viestintään,  tilanteen hahmotus, ennakointi sosiaalisissa tilanteissa ja oikeanlainen kuntotutus auttaa.

On keskityttävä seurustelua haittaaviin sosiaalisiin esteisiin, sillä huolimatta kyvyistä ja lahjakkuudesta, sosiaaliset esteet voivat haitata toimia  kykyjensä mukaan ja antamasta panoksensa yhteiskunnalle.

Tutkimus osoittaa naisten autismin alidiagnosoinnin seuraukset; puutteellisen ymmärryksen ja tietoisuuden autismin vaikutuksesta viestintään. Tämä tekee heistä helpon uhrin hyväksikäyttäjille ja erityisen haavoittuvia. Naisten ja tyttöjen autismin vähättelyllä on omat vaaransa,  jotka voidaan estää asianmukaisella suhtautumisella ja oikealla kuntoutuksella.

The Herald 23 May 2016 / Victoria Weldon,
Research: Females with autism more likely to go undiagnosed

http://www.heraldscotland.com/news/14509468.Research__Females_with_autism_more_likely_to_go_undiagnosed/

Autismi muuttuu ikäkausien mukana

Autismikirjoon kuuluu useita diagnooseja, kuten Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi sekä lapsuusiän autismi. Autismin syy on edelleen epäselvä. Teini-iässä tyttöjen ja poikien oirekuvat usein eroavat toisistaan.

Autismi on kehityksellinen, parantumaton neuropsykiatrinen häiriö, jossa oireiden ilmenemismuodot muuttuvat ikäkausien mukaan. On hyvin yleistä, että autismikirjon oirekuvan kanssa esiintyy samanaikaisesti jokin psykiatrinen tai neuropsykiatrinen oirekuva. Nuoruusiässä tai aikuisuuden korvilla mielialaoireilu on yleistä.

Tuen tarve vaihtelee ja muuttuu ihmisen elämänkaaren myötä. Erityisesti elämän nivelvaiheet, jolloin koetaan isoja muutoksia, ovat autistiselle henkilölle haastavia. Tällöin tuen tarve korostuu erityisesti.

MediaPlaneetta: Autismi on neuropsykiatrinen häiriö, jonka oireet muuttuvat elämänkaaren mukaan

Biologinen sukupuoli ja sukupuoliroolit

Se mitä aiemmin ajattelimme autismista näyttää pitävän paikkansa vain poikien suhteen. Autistisella pojalla aivot käsittelee sosiaalista tietoa, kuten silmien liikkeitä ja eleitä eri aivoalueilla kuin neurotyypillisellä pojalla. Mutta tämä ei pidä paikkaansa tytöillä, toteaa autismi tutkija Kevin Pelphrey Yalen yliopiston lasten tutkimuksen keskuksesta.  . 

Pelphrey näkee kiehtova eroja autististen tytöillä verrattuna poikiin. "Kaikki mitä luulimme tietävämme aivojen toiminnallisen kehityksen kannalta ei ole totta", hän sanoo. Tutkija on seurannut autismia myös kotonaan, sillä kahdella hänen kolmesta lapsesta on autismi.

Kevin Pelphrey Yalen yliopiston lasten tutkimuksen keskuksesta haluaa selvittää, miten biologinen sukupuoli ja sukupuoliroolit näkyvät diagnoosissa ja mitä sukupuolierot voivat opettaa meille autismista. Tutkimuksessa verrataan autistisia poikia ja tyttöjä sekä neurotyypillisiä tyttöjä ja poikia.






Aiheesta lisää:

Maia Szalavitz (2016) The Invisible Girls. Scientific American Mind Vol 27, Issue 2

Temple Grandin (2005) Thinking in Pictures, Expanded Edition: My Life with Autism. Vintage Books.

Jopa epävirallinen diagnoosi on autismikirjon ihmiselle tärkeä

Vaikka autistiset naiset käyvät työssä, ovat parisuhteessa ja hoitavat lapsiaan, ilman asianmukaista diagnoosia ja tukea he joutuvat kamppailemaan väärin ymmärrettyinä pitääkseen työnsä, säilyttääkseen suhteensa ja perheensä. Usein myös masennus on on tavallista.

Diagnoosi ”auttoi tasoittamaan tietä kohti itsensä ymmärtämistä ja hyväksymistä”, kertoo Stella Macdonald, joka vasta 55-vuotiaana sai kuulla, että hänellä oli Aspergerin oireyhtymä.   Hänen tyttärensä Louise oli saanut virallisen diagnoosin useita vuosia aiemmin.

Kolmen lapsen äiti totesi, että koska naiset ovat sopeutuvaisempia ​​kuin miehet, ulkopuoliselta vaikuttaa, että hän selviää siinä kuin muutkin naiset, kun tosiasiassa hän kärsi ahdistuksesta, masennuksesta ja jatkuvasta epäonnistumisen tunteesta. Jopa epävirallinen diagnoosi on autismikirjon ihmiselle elintärkeä yrittäessään paremmin ymmärtää ongelmiaan ja itseään.

The Herald 23 May 2016 / Victoria Weldon,
Research: Females with autism more likely to go undiagnosed

http://www.heraldscotland.com/news/14509468.Research__Females_with_autism_more_likely_to_go_undiagnosed/

Oh, olet tyttö. Se ei ole autismia

Tyttövauvan autistiset piirteet eivät ole yhtä selvät kuin pojalla, sillä monasti autistinen tyttö näyttää päällepäin hyvin sosiaaliselta , iloiselta ja helpolta lapselta. 

Perheissä, joissa on sekä autistisia poikia ja tyttöjä, poikien autismi yleensä todetaan varsin helposti, kun taas tyttöjen autismi saattaa jäädä toteamatta. Suvussa esiintyvä karsastus hoidettiin leikkauksella varsin nopeasti ja autimidiagnoosi jäi tekemättä. Usein ammatti-ihmisetkin toteaa nuorelle, joka hakee apua: - Oh, olet tyttö. Se ei ole autismia.

Autismin kirjon diagnoosiiin kuuluu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ja viestinnän vaikeuksia, toistuvia maneereita ja joustamattomat käyttäytymismallit. Autismin kriteerit eivät täyty useinkaan tytöillä ja aikusilla naisilla, koska heidän oireensa näyttävät erilaisilta, sillä autismin ja aspergerin diagnoosit perustuu lähes kokonaan tutkimuksiin jotka on tehty pojilla.

Rudy Simone ( 2010) Aspergirls: Empowering Females with Asperger Syndrome Jessica Kingsley, London

Onko Autismi kehitysvamma?

Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka kuuluu autismin kirjon häiriöihin. Autismi ilmenee muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteina, rajoittuneena käyttäytymisenä sekä henkilön poikkeavana reagoimisena erilaisiin aistiärsykkeisiin. Pojilla ja tytöillä autismin oireet ovat erilisia. Tästä johtuu, että tytöillä autismia diagnosoidaan harvemmin kuin pojilla.

Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan puolestaan älyllinen kehitysvammaisuus on tila, jossa mielen kehitys on estynyt. Tällöin henkilön niin sanottuun yleiseen älykkyystasoon vaikuttavat älylliset, kielelliset, motoriset ja sosiaaliset kyvyt ovat kehittyneet heikosti. Kehitysvammaisuus voidaan luokitella neljään eri asteeseen lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja syvään kehitysvammaan.

Autismilla ja kehitysvammalla on omat diagnostiset kriteerit ja diagnoosit eli autismi ja kehitysvammaisuus ovat kaksi eri asiaa. Kehitysvammaan saattaa kuitenkin liittyä myös muita vammoja tai liitännäisyyksiä, kuten autismin kirjon häiriöitä tai autistisella henkilöllä voi myös olla kehitysvamma. Autistinen henkilö ei siis välttämättä ole kehitysvammainen.

Lähde
Autismi- ja aspergerliton palveluneuvonta 2015