Ulosteensiirto pelastaa henkiä vaikka kuulostaa sotkuisemmalta kuin oikeasti on.
Suomessa kuolee vuosittain arviolta tuhat potilasta Clostridium difficile
-bakteerin aiheuttamaan ripuliin tai siitä johtuvaan muun taudin
pahenemiseen. Tämä bakteeri leviää sairaaloissa tehokkaasti, koska se
muodostaa kestäviä itiöitä. Clostridium difficile iskee antibioottihoitoa saaviin potilaisiin, koska sen itiöt säilyvät suolistossa kilpailevien bakteerien kuollessa.
Antibioottihoidosta
virinnyttä ripulia on ollut tapana hoitaa antibiooteilla. Ongelmana on,
että ne edelleen heikentävät suoliston normaalin bakteeriston antamaa
suojaa ja siksi ripuli uusiutuu herkästi. Se voi johtaa huomattavaan
laihtumiseen ja aliravitsemustilaan ja pahimmillaan siis uhata henkeä.
Paras suoja Clostridium difficileä vastaan on terve suoliston bakteeristo, ja siihen pyritään nykyisin ulosteensiirrolla.
Ulosteensiirrosta
alettiin toden teolla puhua vuonna 1989, kun tanskalaistutkijat
julkaisivat tiedelehti Lancetissa artikkelin kuuden potilaan
hoitamisesta.
Idea ei ollut täysin uusi. Kanaloissa kanoille oli
jo pitkään syötetty terveiden lajitoverien ulostetta ja näin pyritty
häätämään salmonellaa. Tiettävästi mikään laboratoriossa tehty
bakteerisekoitus ei ollut tehonnut läheskään yhtä hyvin kuin kanan
uloste. On ilmeistä, että ulosteessa on suolistoa suojaavia bakteereita,
joita ei osata kasvattaa tai edes tunneta.
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti