Aspergerin diagnoosikriteereitä

Gillberg & Gillberg 1989	Szatmar et al 1989	ICD-10, WHO 1993	DSM-IV, APA 1994
Suuria vaikeuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Yksipuolisia, kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita. Pakonomainen tarve luoda rutiineja ja outoja harrastuksia. Puheen ja kielen ongelmia. Ongelmia ei-sanallisessa kommunikaatiossa. Motorinen kömpelyys.  .....................................	Sosiaalinen eristäytyneisyys. Heikentynyt kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Heikentynyt kyky ei- kielelliseen kommunikaatioon. Poikkeava puhetapa.  ........................................	Laadullisia poikkeavuuksia vastavuoroisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä. Rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymismalleja, harrastuksia ja toimintoja. Kielellisessä tai kognitiivisessä kehityksessä ei merkittävää yleistä viivästyneisyyttä. Motorinen kömpelyys on tavallista (ei ehdoton tunnusmerkki). Autismi-diagnoosi sulkee pois AS:n. Tämä kriteeristiö on virallisesti käytössä Suomessa. ........................................	Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Toistava käytös ja toiminta, rajoittuneet kiinnostuksen kohteet. Merkittäviä vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa yms toiminnassa. Ei merkittävää kielellistä viivästymää kuten autismissa (sanoja 2-vuotiaana, lauseita 3-vuotiaana). Ei merkittävää viivettä kognitiivisessa kehityksessä, itsenäisessä toimissa eikä uteliaisuudessa ympäristöä kohtaan (sosiaalisessa puolessa on ongelmia). Ei diagnostisoitavissa skitsofreniaa tms. .........................................

• Asperger poistettiin amerikkalaisesta DSM-5 diagnoosiluokituksesta 2013. Se sisällytetään nykyisin autismikirjon häiriöihin.
• Aspergerin oireyhtymää voidaan arvioida Gillberg & Gillbergin 27-kohtaisella AS-seulontalomakkeella.
• Lapsille diagnoosi voidaan tehdä polikliinisesti tai seurantajaksolla sairaalassa.
  Aikuisilla diagnoosi tehdään keskustelujen pohjalta ja lapsuuden kehitystä analysoimalla.