Esimerkiksi sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvissa menetelmissä nähdään, että lapsi tarvitsee erittäin kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön oppiakseen viestintätaitoja.
Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin. Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, lapsen arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.
Arkiympäristössä opittujen taitojen on havaittu kestävimmiltä kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät eroavat usein myös siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa.
Joissain menetelmissä pyritään hyödyntämään autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.
TEACCH:issa Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children käytetään yleisesti PECS-menetelmän Picture Exchange Communication System periaatteita kielen kuntoutuksessa.
Lovaasin menetelmässä ja luonnollisissa menetelmissä kuvakoretteja käytetään taas mahdollisimman vähän tai ainoastaan vaihtoehtoisesti silloin, kun puhe ei lähde autistisella lapsella kehittymään.
EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support, PECS= Picture Exchange Communication System
Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti