Suorat toimintaan liittyvät palkkiot auttavat harjoitettujen taitojen omaksumista autistisen lapsen käyttöön. Se on lähempänä tapaa, jolla normaalistikin kehittyvä lapsi oppii toiminnallisia ja kielellisiä taitoja.
Aiemmin kuntoutus uskottiin asiantuntijoiden tehtäväksi. Nykyiset kuntoutusmenetelmät korostavat vanhempien roolia toimeenpanijana. Erona menetelmissä on myös se, kuinka paljon aikuinen ohjailee lapsen toimintaa. Aikuisjohtoisissa menetelmissä on tavoitteena, että lapsi suorittaa aikuisen antaman tehtävän oikein.
Lapsijohtoisissa menetelmissä aikuinen vastaa lapsen tekemiin aloitteisiin. Aikuinen voi tarjota lapselle valittavaksi erilaisia vaihtoehtoisia tavaroita tai toimintoja sekä seuraa lapsen kiinnostuksen kohteita ja luo niiden pohjalta oppimistilanteita.
Eroja kuntoutusmenetelmien välillä on mm. siinä, millaisessa oppimisympäristössä kuntoutus tapahtuu. Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät vaatii kontrolloidun ja häiriöistä eristetyn, strukturoidun ympäristön viestintätaitojen harjoitteluun. Kun lapsi hallitsee kielelliset taidot kahdenkeskisissä olosuhteissa, taidot pyritään siirtämään muihin ympäristöihin.
Luonnollisissa menetelmissä taitoja pyritään harjoittelemaan alusta alkaen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja lapsen jokapäiväisessä arkiympäristössä, jolloin taitojen erillisestä siirtämistä arkeen ei tarvitse suorittaa.
Luonnollisissa opetustilanteissa opittujen taitojen onkin havaittu yleistyvän paremmin lapsen arkeen kuin kliinisissä olosuhteissa opittujen taitojen. Menetelmät vaihtelee siinä, miten lapsen vahvuuksia käytetään apuna kuntoutuksessa. Autististen henkilöiden vahvaa näönvaraista hahmottamista voidaan hyödyntää käyttämällä eri tilanteissa paljon visuaalista tukea eli kuvia kuten kuvitetut päiväjärjestykset tai kommunikaatiokansiot.
EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention, DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training, TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children, DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based, SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
PECS= Picture Exchange Communication SystemLähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Tutkijat ovat huomanneet vinoutuman autismin diagnosoinnissa sukupuolten suhteen. Sosiaaliset odotukset ja henkilökohtaiset tekijät, voivat ...
-
Kirjassa Hollander Eric (2013) Autism Spectrum Disorders, CRC Press, mainitaan, että autismin llitäännäisoireena voi olla dystoniaa ja l...
-
Kielellinen ja ei- kielellinen viestintä ovat riippuvaisia toisistaan, ne kulkevat käsi kädessä. Kohtaamistilanteessa käytetään yhdess...
-
Keisari Nikolai I (1796-1855) antoi 4.2.1840 asetuksen houruinhuoneiden perustamisesta Suomeen. Sen mukaan joka läänissä tuli olla mie...
-
Turun yliopistossa tehdään tutkimusta siitä, mitä riskitekijöitä on eri neuropsykiatrisilla häiriöillä; mitkä tekijät vaikuttavat eri häiriö...
-
Autismikirjon häiriöitä sairastavilla esiintyy usein ruokailuun liittyviä ongelmia (Schreck ym. 2004). Tytöillä on todettu verrokkeja enemmä...
-
Vahvistaminen voi olla myös negatiivista. Se ei kuitenkaan merkitse rangaistusta. Negatiivinen vahvistaminen on sitä, että ei anneta tehdä j...
-
Suomi teki historiaa äänestämällä euroviisuedustajaksi kehitysvammaisista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös YK:n vammaisten oikeuksi...
-
Pitkään on ajateltu, että tytöt, joilla on AS, ovat alidiagnostisoituja. Poikien yliedustus potilaiden joukossa on ilmeinen (noin 4–6:1), ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti