valmiiksi kiukkuinen voi johtaa vihanpurkaukseen.
Jos lapsi ei suostu tulemaan ryhmätyötunnille, ei pidä häntä pakottaakaan. Toisaalta tämä ei auta häntä pitkällä aikavälillä, jos hän jää ilman kasvatuksellisia tavoitteita. Tähän on kuitenkin ratkaisu.
Hoitajien pitäisi olla joustavia. Selvitetään ensin syyt, miksi lapsi on pahalla mielellä ja sitten lapsen rauhoituttua pyydetään häntä uudestaan. Pyyntö voidaan uusia, kunnes lapsi on valmis.
On monia keinoja välttää konfliktitilanteet ennen kuin ne syntyvät. Älä katso silmiin lasta, joka on jo vihastunut. Silmiin katsominen on kaikkein haastavimpia tapoja nostaa tunteita. Ole varovainen, äläkä myöskään koske vihastuneeseen lapseen, jollet tiedä miten hän reagoi kosketukseen.
Kosketuksen pitäisi tuntua lapsesta lohduttavalta ja rahoittavalta, mutta näin asia ei aina ole. Tässä voi miettiä, miltä vastaavassa tilanteessa on itsestä tuntunut. Joskus kaipaa kosketusta, toisinaan ei. Jonkun tietyn ihmisen kosketus saattaa jopa raivostuttaa. Autismissa kosketusherkkyys on yleistä, jolloin kosketus saattaa tuntua epämiellyttävältä.
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti